Yleistä keskustelua musiikista ›

mieleeni tässä juolahti stadionkonserteista sellainen, että voiko suuresta stadionkeikasta oikeasti nauttia jos joutuu katselemaan keikkaa jostain stadionin takakaarteesta josta ei näe lavalle juuri yhtään ja screeneistäkin vain vaivalloisesti? toki se on monelle unelmien täyttymys itsessään jos pääsee katselemaan rollareita, maidenia, springsteenia tai muita isoja bändejä, mutta kyllä se ainakin itteeni korpeis jos joutuu jonnekin satojen metrien päähän lavasta kun jotkut "bailaavat ankarasti" kohtalaisen lähellä lavaa ja näkevät oikeastaan kaiken paremmin. itse en ole käynyt suurilla stadionkeikoilla ikinä. kertokaahan omia kokemuksia, onko alkanut ketään vituttamaan jos ootte joutunu mahdollisimman epäkiitolliselle paikalle?
 
vai onko niin että stadioneille mennään vain että voidaan sanoa että nähtiin suuri nimi ja klubeille/festareille mennään kuuntelemaan musiikkia?;)

Lyhyesti&ytimekkäästi; Stadikalla on nähty paljon bändejä ja niistä olen tehnyt kavereiden kanssa sellaisen "päiväretki"- tyyppisen tapahtuman. Jonottamaan mennään(liput tottakai kentälle) erittäin hyvissä ajoin, mukana pelikortit, pikkunaposteltavaa jne. Sitten juoksujalkaa parkkiin n.10-15m lavasta, keskelle. Siinä on hyvä katsella touhua. Ja kyllä nauttii.
 
Paras järjestely toistaiseksi oli Metallicalla. Lavan edustalla oli ylimääräinen aitaus, ja järkkärit jakoivat ensiksi paikalle tulleille(kait n. 1000) ranneketta jolla pääsi tähän karsinaan lavan eteen. Sai käydä rauhassa pissillä ja ostamassa naposteltavaa&krääsää ja pääsi silti takaisin "omalle" alueelle.
 
Tässä olisi opittavaa monella.

Metallica-konserttiin oli myös valtavat jonot just ennen pääaktin lavalle saapumista, että se ei mennyt ihan niin nappiin.. Mutta asiaa liittyen, vaikka itse tulin aika myöhään niin silti näkymä lavalle oli hyvä. Paikka oli kentällä aika takana. Oli myyty sopiva määrä lippuja että kaikki varmasti näki. Hyvä keikka!

Itse olen ollut kerran stadionkeikalla (2004 Metallica) ja istumapaikkani sijaitsi 100-150m lavalta. Aluksi hieman harmitti se, etten ollut saanut lippua kentälle, mutta olihan se kuitenkin niin kova tapaus meikäläisen elämässä, ettei huono näkymä kovin paljoa tunnelmaa laimentanut. Eli omasta mielestäni siitä voi nauttia, joutui keikkaa seuraamaan miten kaukaa tahansa, jos musiikista vaan tykkää.

2004 Metallica. Takakaarre, ylärivi. Tuulisekoitti soundin, mutta kyllä se silti oli komea keikka! Ja kiikarit oli käytössä =)
Olin tollon vielä ekaa kertaa siellä Helsingin stadionilla niin oli se aika hulppea näky kun kiipesi rappuset ylös ja astui sitten katsomon päätyyn. Näkyi Helsinki paistattelemassa ilta-auringon säteissä, Lost Prophets meuhkas lavalla, väkeä oli helkkaristi ja huomas, että kyllä ne loputtomat rappuset tosiaan vei ihan helkkarin korkealle!
 
Ei tosin tommosella keikalla samaa magiikkaa saavuteta ku klubikeikalla mutta omanlaisensa tapahtuma sekin!

vai onko niin että stadioneille mennään vain että voidaan sanoa että nähtiin suuri nimi ja klubeille/festareille mennään kuuntelemaan musiikkia?;)
 
Mä olen joskus lapsena käynyt Jäähallissa katsomassa jotain sirkusta, ja se jätti kyllä mulle sellaisen vastenmielisyyden stadioneja kohtaan, etten ole kertaakaan stadioneilla - konserteissa tai muuten - sen jälkeen käynyt (en ole myöskään koskaan nähnyt jääkiekkoa, jalkapalloa tai pesäpalloa pelattavan, sillai oikeasti). Voin kyllä hyvin kuvitella sen fiiliksen vetoavan joihinkin - niihin samoihin ihmisiin, jotka syövät popcornia elokuvissa, luulisin.
 
Tässä on tietysti se harmi, että nähdäkseni stadionluokan bändit, mun on sitten aina matkustettava isoille festareille, mahdollisesti ulkomaille. Mutta Areenoille tai vastaaville en mene vaikka John Lennon tulis alas taivaasta ja antais lipun Beatlesin keikalle.
 
No, soittamaan menoa voin harkita:-)

Paras järjestely toistaiseksi oli Metallicalla. Lavan edustalla oli ylimääräinen aitaus, ja järkkärit jakoivat ensiksi paikalle tulleille(kait n. 1000) ranneketta jolla pääsi tähän karsinaan lavan eteen. Sai käydä rauhassa pissillä ja ostamassa naposteltavaa&krääsää ja pääsi silti takaisin "omalle" alueelle.
 
Tässä olisi opittavaa monella.
 
Rollareiden vuoden 2003 Helsingin keikalla oli käytössä samanlaiselta kuulostava rannekesysteemi kuin tuo Metallican keikalla ollut.

Musiikillisessa mielessä stadion- tai hjallishalli -tyyppiset konsertit ei oo kaikkein antoisimpia: huono näkyvyys ja huonot soundit jos verrataan esim. klubi- tai pikkusalikeikkoihin. Elämyksenä nuo kuitenkin ovat useimmiten vahvasti plussan puolella.

2 kertaa olen stadionilla käynyt, eli Rollareita ja Metallicaa katsastamassa.
 
Rollareiden keikalla oltiin siellä kentällä aluksi melkein sen karsinnan vieressä. Mutta kun oltiin vain melkein eikä täysin niin enhän silloin nähnyt pienenä lapsena mitään. Ja väkijoukkofobia aiheutti pahan olon ja jouduin siirtymään nakkikojuille.
 
Metallican konserttiin sitten oli liput lavasta katsottuna juuri oikealle ensiaputeltan päällä oleville katsomopaikoille. Eli noin 20-30 metriä parhaimmillaan Mötällikään. Hyvin kuului ja näkyi ja kukaan ei ollut tiellä, paitsi basisti.

Mä olin katsomassa Paul McCartneyta 04 kesällä stadikalla ja fiilis oli hieno, vaikka ilma olikin varsin perseestä. Stadion ja jäähalli ovat kaksi eri asiaa kokemuksenakin.

Voin kyllä hyvin kuvitella sen fiiliksen vetoavan joihinkin - niihin samoihin ihmisiin, jotka syövät popcornia elokuvissa, luulisin.
 
Jepjep...
 
Nojoo, mutta oon käyny katsomassa monta kertaa lätkää ja joitakin stadion- ja jäähallikonsertteja ja kyllä niissä on hauskaa ollut. Tosin sinne istumapaikoille ei huvita mennä, kerran olin ACDC:tä istumapaikoilla katsomassa ja se oli aika onnetonta. Rollareissa taas ne screenitkin oli niin valtavat, että ne kyllä varmasti näki. Itse olin kyllä silloin onneksi kentällä. Eli kentälle lippu (paitsi jääkiekko-otteluissa). Englantiin jalkapalloa katsomaan kun vielä pääsis. Ja ei en syö pocornia elokuvissa, viinaa oon joskus kyllä elokuvissa juonu, mutta se pisti kusettamaan...

Mutta Metallicalla taidettiin oikeasti antaa rannekkeet 1000 ensimmäiselle karsinan kuppeeseen ehtineelle, vai?Rollareillahan sinne etukarsinaan pääsi jos oli ostanut lipun sinne, joka luonnollisesti oli hintavampi kuin muut kenttäpaikat. Hauskaahan esim. noita vieriviä kiveksiä oli siitä etuloossista diggailla, mutta kyllä se fiilis vähän nihkeempi stadikka-keikoilla on vaikka noin ihan edessäkin olis.
 
Rollareiden keikalla tosiaan kaikki etukarsinaan lipun ostaneet saivat sen rannekkeen. Metallican keikan käytännöstä en tapahtuman missanneena tiedä, mutta voit olla oikeassa tuossa että rannekkeen sai vain 1000 ensimmäistä. Oli rannekkeiden jakokäytäntö mikä tahansa itse rannekesysteemi lienee ollut kummallakin ko. keikalla periaatteessa samankaltainen.
 
Itse tykkään eniten klubi- tai muista hieman stadionkeikkoja pienimuotoisimmista keikoista. Klubikeikoissa musiikki on yleensä pääasia eikä lavashow tai yliampuvat lavasteet ja lavarakennelmat kuten stadionkeikoissa yleensä tapaa olla. Tosin tuo Rollareiden vuoden 2003 Hesan keikka oli minusta virkistävä poikkeus normaalisti niin lavarakennelmilla pröystäileviin stadionkeikkoihin. Rollareiden lava oli kohtalaisen yksinkertainen ainakin verrattuna bändin takavuosien kiertueisiin tai joidenkin muiden bändien stadionkeikkoihin. Toivoisin kyllä, että Rollarit tulisivat tällä kiertueella Hartwall Areenalle Olympiastadionin sijaan sikäli kun tulevat Suomeen. Huhuja on ainakin liikkunut siitä, että Rollarit soittaisivat Hartwall Areenalla mutta odotellaan virallista vahvistusta asiasta.

Rollareiden keikalla tosiaan kaikki etukarsinaan lipun ostaneet saivat sen rannekkeen. Metallican keikan käytännöstä en tapahtuman missanneena tiedä, mutta voit olla oikeassa tuossa että rannekkeen sai vain 1000 ensimmäistä. Oli rannekkeiden jakokäytäntö mikä tahansa itse rannekesysteemi lienee ollut kummallakin ko. keikalla periaatteessa samankaltainen.
 
Itse tykkään eniten klubi- tai muista hieman stadionkeikkoja pienimuotoisimmista keikoista. Klubikeikoissa musiikki on yleensä pääasia eikä lavashow tai yliampuvat lavasteet ja lavarakennelmat kuten stadionkeikoissa yleensä tapaa olla. Tosin tuo Rollareiden vuoden 2003 Hesan keikka oli minusta virkistävä poikkeus normaalisti niin lavarakennelmilla pröystäileviin stadionkeikkoihin. Rollareiden lava oli kohtalaisen yksinkertainen ainakin verrattuna bändin takavuosien kiertueisiin tai joidenkin muiden bändien stadionkeikkoihin. Toivoisin kyllä, että Rollarit tulisivat tällä kiertueella Hartwall Areenalle Olympiastadionin sijaan sikäli kun tulevat Suomeen. Huhuja on ainakin liikkunut siitä, että Rollarit soittaisivat Hartwall Areenalla mutta odotellaan virallista vahvistusta asiasta.
 
Joo, kyllä meikäläinenkin mielummin Hartwall Arenalla Rollarit seuraavalla kerralla katsoo kuin stadikalla. Onhan se nyt huomattavasti intiimpimpi paikka, heh...
Mutta kyllä minua häiritsi juuri esim. tuolla mainitulla Stonesien 2003-stadionkeikalla se, että vaikka olinkin käytännössä ihan eturivissä kaiteessa kiinni, niin näkyvyys oli mitä oli. Sellaiseksi kuikuiluksi se meni kun yritti katsoa että mihin se Ronnie Wood juoksee, lavan toiseen laitaan kun ei toiselta puolelta oikein pysty näkemään.

Stadikka keikkapaikkana ei inspaa, ei sitten ollenkaan. Ehkä tälleen syyspimeällä vois toimia mutta Metallican olisin paljon mieluummin nähnyt pimeässä jäähallissa kuin stadikalla. Valoshow kuuluu hewi medaliin. Kuvitelkaas nyt joku Judas Priest stadikalle, eeeiii...

Springsteenin keikalla olin ja saundit olivat suoraan sanottuna hirveät. Ainakin D-katsomossa saundit olivat täyttä puuroa. Eli kokemus ei mikään hirveän hyvä ollut.

Springsteenin keikalla olin ja saundit olivat suoraan sanottuna hirveät. Ainakin D-katsomossa saundit olivat täyttä puuroa. Eli kokemus ei mikään hirveän hyvä ollut.
 
Moni on valitellut stadikan saundeja, ja kylmä totuus on se että saundit ovat erittäin hyvät/loistavat osassa kenttää, mutta katsomoissa tuppaa menemään aina v*tuiksi. Sama juttu Hjallishallissa. Varsinkin hjalliksen yläkatsomoihin en toiste mene.

videoprojektori ja kunnollinen surround -äänentoisto riittävät kotioloissa - eipä stadionkeikat kiinnosta... - etenkinkään kun stadion/areena -artistit ovat sellaisia, että ne eivät ylipäätään juuri jaksa kiinnostaa
 
klubimeiniki on toista sekä artistien että tunnelman kannalta

Mä olin katsomassa Paul McCartneyta 04 kesällä stadikalla ja fiilis oli hieno, vaikka ilma olikin varsin perseestä. Stadion ja jäähalli ovat kaksi eri asiaa kokemuksenakin.
 
Minäkin olin ja ainoa paska homma oli se kun seisoo paikoillaan yli neljä tuntia niin selkä jämähti sellaiseen kuntoon ettei meinannut kävelemään päästä.

Pääsääntöisesti mulle klubi on se ympäristö missä haluan nähdä bändejä. Mutta joitain poikkeuksia on: esim. Pink Floyd toimi kiitettävästi stadionkeikalla.