Muutamia vuosia sitten oltiin velipojan kanssa keikalla eräässä nyt jo kaatuneessa ravintolassa keskisuomessa. Ravintolapäällikkö oli sellainen kaveri joka istui joka ilta ravintolassa vieraiden kanssa ,söi ,joi ja juhli.Ehkä siksi atuo paikka kaatuikin. Yhdessä vaiheessa iltaa päällikkö tanssi vaimonsa kanssa ja yhtäkkiä hän päätti olla vitsikäs ja löi kädellään symbaaleita. Velipoika löi välittömästi ravintolapäällikköä sormille ja täysillä. Ei tullut toista kertaa lähelle. Näppärä konsti on myös kitarankieliä vaihtaessa, jättää lapaan semmoset mukavat, pienet kielenpätkät, elikkäs piikit. Siinä kuhnurin hojaantuessa uhkaavasti kohti soittolavaa, tuntuu kyljessä niin perkeleenmoinen pistos. Sen jälkeen turakainen kiertää vetäjien tontin kaukaa, eikä tuu sorvaamaan uusiksi mikkiständillä laulajan ikeniä. Toimii aina. aasinhattu päähän ja selkä suorana kohti uusia nöyryytyksiä. |
Olin aikoinaan Hyvärisen lanseeraaman kilpailun Iskelmä prinssi ja prinsessa voittajien taustabändissä ja oltiin koko ajan Antin kanssa nokkapokalla. En tiedä mikä sitä riso mutta aina kun kysyin jotain niin en saanut vastausta. Isoin riita tuli kun treenattiin Mustan meren valssia ja soitin sitä sillä tavalla kaihoisasti niinkuin sanat ja koko biisin luonne on. Se hyppäs kiippareiden taa ja rupes soittamaan sitä niinkuin jotain ylinopeata valssia. Sanoin sille suoraan että ajatteletko yhtään biisin luonnetta vai mikä on kun et ymmärrä mistä tässä biisissä on kysymys. Välillä se rupes räyhäämään mulle miten Jäätelökesä soitetaan. Sanoin vastaan että kerro äläkä oleta mun lukevan sun ajatuksiasi. Se ilmeisesti oli jämähtänyt jonnekin Marionin ravintola show aikaan kun kaikki olisi pitänyt olla suurta showta turakansalle. Mutta sain siltä kyllä hyviäkin vinkkejä. Rakkaalla lapsella o monta nimeä; Karate-pianisti, Pönttövuoren Keisari, Pikku-Hitleri... Kaverilla o tietotaitoa koko seurakunnalle ja sydänmellinen tyyppihän tuo Herra Hyvärinen o kolmetoista sivuisineen potkureineen. Älkäämme unohtako myoskään "siitä vaan pinoon"-modulaatioita. aasinhattu päähän ja selkä suorana kohti uusia nöyryytyksiä. |
Rakkaalla lapsella o monta nimeä; Karate-pianisti, Pönttövuoren Keisari, Pikku-Hitleri... Kaverilla o tietotaitoa koko seurakunnalle ja sydänmellinen tyyppihän tuo Herra Hyvärinen o kolmetoista sivuisineen potkureineen. Älkäämme unohtako myoskään "siitä vaan pinoon"-modulaatioita. Ja sitten se heitti aina uuden lapun kehiin jossa oli joku hieno synkooppi lopetus tms. Noi "potkuri" laput oli kyllä oikein legenda...7 metriä nuottia. Aivotyöstä saadaan aivolisäke! |