Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Hei kaikki efektien, yms rakentelijat, ostatteko kaikki komponentit uusina vai harrastaako monikin vanhan elektroniikkaromun haalimista ja purkamista? itse oon yllättävän hyvin löytäny poisheitettyä elektroniikkaa ihan roskiksilta tai käytäviltä kuljeksimasta. ainakin vastuksia ja kondensaattoreita saa hyvin poisheitetyistä radioista ja videoista. Tietokoneromu on harvoin ollut vaivan arvoista, tosin hyviä johtoja niistäkin saa.
 
Mutta onko kellään vinkkejä, mitä kannattaisi erityisesti pistää talteen jos näkee halvalla kirppareilla tai muutenvaan lojumassa jossain. Kirppareilla näkee paljon juttuja muutamalla eurolla mutta ei viitsi ruveta ruuvailemaan auki kuitenkaan ennen ostamista. Eli olisiko vinkkejä mitkä vehkeet sisältäisi ainakin noita yleisesti käytettyjä opareita, ja muita ic-piirejä (esim delayta ja muita varten), sillä niitä ei oikein meinaa löytyä mistään. Potikat, jakit ja jalkakytkimet kai joutuu suosiolla ostamaan uusina.

No eihän nuo vastukset ja konkat taloutta kaada vaikka ne uutena ostaakin. Nuo jalkakytkimethän maksavat saman verran kuin pedaalin muut osat yhteensä.

no kondensaattoreista nuo polkot maksaa jo jonkin verran jos ostaa useamman.. nooh, muutamista euroistahan tässä vain on kyse mutta toisille se on jo paljon.

heh. mä löysin kesällä kotipihasta vanhan transistoriradion romun joka sisälsi kaks OC75 -germaniumtransistoria. En oo vielä testannu niitä missään, mutta jonkun fuzzinhan niistä vois varmaan väsätä.

Jostain muistan lukeneeni, että 70-80 -luvun (japanilaisista) kasettisoittimista voisi löytyä legendaarisia "Tube Screamer" -opareita (oliko se nyt JRC4558 tjsp.). Samoin ensimmäisten PC-tietokoneiden emolevyillä huhujen mukaan voisi olla noita (mitä ihmettä oparit tekevät tietokoneen emolevyllä?). En ole itse päässyt testaamaan näitä vinkkejä, mutta ainakin tuossa nauhurivinkissä voisi olla jotain perääkin.
 
Jos tarvitsee audiosignaalille galvaanista erotusta (esim. hurinaongelmien ratkaisuun), kannattaa haalia kaikkia puhelinverkkoon liitettäviä laitteita (lankapuhelimet, modeemit, puhelinvastaajat, jne.). Niistä löytyy (ei välttämättä kaikista) hyviä linjamuuntajia tuohon tarkoitukseen.

Ainakin "Pohjantähti 235"-LA-puhelimesta JRC4558D-mallia löytyy kaksin kappalein.
 
Aikoinaan, kun putkitelkkareita ihmiset alkoivat roudaamaan kaatiksille, niin niistä tuli revittyä ainakin putket mukaan. Päätemuuntajat jäi repimättä, harmillista kyllä.
 
PC-emoista olen kolvaillut SilverMica-konkkia irti. Ne on niitä jalallisia rastaanpaskan näköisiä möykkyjä.
 
Teollisuuselektroniikasta lähinnä pelastanut koteloita, nuppeja ja joskus potikoita. Vanhoista merkeleellisen kokoisista printtereistä kuulalaakeroituja akseleita yms.

Jos tarvitsee audiosignaalille galvaanista erotusta (esim. hurinaongelmien ratkaisuun), kannattaa haalia kaikkia puhelinverkkoon liitettäviä laitteita (lankapuhelimet, modeemit, puhelinvastaajat, jne.). Niistä löytyy (ei välttämättä kaikista) hyviä linjamuuntajia tuohon tarkoitukseen.
 
Ehdin kerran innostumaan, että "hei, tosta rikkinäisestä moeemistahan sais hyvän linjamuuntajan!".
Pienen kolvailun jälkeen huomasin, että sehän siinä modeemissa juuri olikin rikki...

Jostain muistan lukeneeni, että 70-80 -luvun (japanilaisista) kasettisoittimista voisi löytyä legendaarisia "Tube Screamer" -opareita (oliko se nyt JRC4558 tjsp.). Samoin ensimmäisten PC-tietokoneiden emolevyillä huhujen mukaan voisi olla noita (mitä ihmettä oparit tekevät tietokoneen emolevyllä?). En ole itse päässyt testaamaan näitä vinkkejä, mutta ainakin tuossa nauhurivinkissä voisi olla jotain perääkin.
 
No eihän nuokaan maksa kuin 2,5€ joten eipä niitä kasettisoittimia kannata kauheasti alkaa haalimaan.

Ehdin kerran innostumaan, että "hei, tosta rikkinäisestä moeemistahan sais hyvän linjamuuntajan!".
Pienen kolvailun jälkeen huomasin, että sehän siinä modeemissa juuri olikin rikki...
 
Minun kokemuksieni mukaan linjamuuntaja menee myös hyvin herkästi rikki sitä irroitettaessa. Parhaaksi olen havainnut sellaisen taktiikan, että sahaa tai leikkaa muuntajan levystä irti niin, että jokaiseen jalkaan jää pieni irrallinen pala piirilevyä. Tämän jälkeen piirilevynpalat on helppo juottaa yksitellen irti. Suuri varovaisuus pitää olla koko ajan päällä; jalat lähtevät helposti irti möhkäleen rungosta, jolloin yleensä lanka katkeaa.

No eihän nuokaan maksa kuin 2,5€ joten eipä niitä kasettisoittimia kannata kauheasti alkaa haalimaan.
 
Totta, mutta tosimies haluaa tietysti niitä alkuperäisiä opareita, jotka on tehty samoihin aikoihin kuin ne legendaarisimmat TS:t. Kuulemma jotkut muutokset valmistusprosessissa ovat muuttaneet noita opareita niin, että uudet eivät enää kuulosta samalta. Tiedä sitten, vähän huono olen TS:stä puhumaan, kun en ole ikinä sitä kokeillut, en itse tehtynä enkä kaupasta ostettuna.
 
Mutta yleisesti ottaen, kaikenlaisiin audiosovelluksiin sopivia komponentteja (opareita, analogiakytkimiä, kuulokevahvistimia, transistoreja, fettejä, jne.) löytyy varmimmin tietysti audiolaitteista. Ja noissa 70-80 -luvun vehkeissä saattaa olla vielä diskreettejä komponentteja käytössä. Uudemmista varmasti löytyy vain muutama jätti-IC, jotka hoitavat kaiken mahdollisen signaalinkäsittelyn. Näiden uusiokäyttö tuskin onnistuu.

Mäkään en ole juuri jaksanut kierrättää passiivikomponentteja. Syy: epäluotettavuus. Fakta on se, että varsinkin vanhemmissa vehkeissä driftailee vastukset ja konkat miten sattuu ennemmin tai myöhemmin, ja lisäksi uudetkaan ei tosiaan maksa paljoa. Sama koskee potikoita; ovat mekaanisia ja näin ollen kulutustavaraa.
 
Sen sijaan muuntajia, kajareita, chassiksia, puukoteloita ja putken kantoja ym. olen vanhoista putkiradioista jemmannut paljonkin. Ovat useasti varsin hyvälaatuista tavaraa. Muutaman styrkkarinkin olen radion raadoista rakentanut, soundaavat radion omien kajareidenkin kanssa oikein hyvältä.

Enpä minä tuota dyykausta hirveästi suosi. Vastukset sunmuut on kuitenkin halpaa ku leipä. Ja toisaalta, jos jotain germanium transistoreja tms. mitä ei enää valmisteta - tai ovat muutenkin harvinaisia - tarvitsee, niin dyykkaamalla löytäminen on verrattavissa lottovoittoon. Ennemmin sitten etsii netistä tai kyselee joistain elektroniikkahuolto firmoista. :)
 
EDIT: Tässä on tyyppi rakentanut putkivahvistimen "romuosista": http://galileo.spaceports.com/~fishbake/champ/chmp.htm
 
Tietokone roinasta itse olen napannut ns.Jakaja-purkkien koteloita,ovat metallia monesti,niin rakentelee kivasti kaikenlaista.
 
Harmi ettei nykyään ole tätä "Köyhien stokka" aluetta pikku-huopalahdessa,sieltä haettiin ennen kokonaisia piirilevyjä muutamalla markalla kun piti halvalla saada osia,vanhat mainFrame tietokoneet oli erillikomponenteilla tehtyjä,yhdellä isolla piirilevyllä oli jopa 100 germanium transistoria,,miljoona loodassani taitaa olla vieläkin muutama 2N260 ,ellen nyt ihan väärin tyyppiä muista,ja diodeja myös paljon,ja lisättäköön vielä massamuistiasemien (nauha) tekniikka oli putkilla,ja niitä oli paljon..

Itsehän en ole dyykkannut kuin putkia vanhoista telkkareista ja reidioista. Ei ole taitoa sähköhommissa, joten paljon hyvää kamaa on jäänyt aivan varmasti otettua. Osa putkista on ollut hirmuisen hyviä, vähän suhisevia tosin verrattaessa kaupasta ostettuihin, mutta kyllä Telefunkenit, Miniwattit ja muut laatumerkit kelpaavat vähän suhisevinakin, kun ei studiohommia usein tule tehtyä.