Muut soittimet ›

Joku voisi selventää mulle ja myös muillekin tietämättömille tämän isommissa valokalustoissa käytettävän dmx-kanava jutun. sen tiedän tosiaan että esim scaneja ja movingheadeja ja savukoineita ja vastaavia ohjataan isoilla valomiksereillä joissa voi olla yli 500 kanavaa, mutta kukaan ei ole selostanut tätä hommaa kokonaisuudessaan mulle.

DMX on laitteidenohjaamiseen käytettävä ohjelmointi kieli. Toimintaperiaate oli muistaakseni lähes sama kuin Midillä. Eli jokaiselle ohjettavalle määreelle annetaan osoite ja osoitteelle sitten arvo. En muista nyt raja arvoja tarkistan kun kerkiän. Muistaakseni osoitteita oli 512. Ideaon siis kuitenkin se että jokaista laitetta ei tarvitse kytkeä suoraan ohjeipöytään vaan verkkovirtaan ja DMX linjaan. DMX linja kiertää jokaisen laiteeen kautta.
 
Talotekniikka puolella lähes vastaava järjestelmä kulkee nimellä Lan.

Himmentimet tarvitsevat yleensä vain yhden DMX-kanavan, koska niissä ei ole kuin yksi toiminto, päälle. Näinollen 12-kanavaisia himmentimiä voipi pätsäillä siten, että ekan himpparin DMX:t menee 1-12, tokan 13-24 jne.
 
Liikkuvien puolella mennään sitten siten, että jos koneessa on esim 6 toimintoa(selviää spekseistä, ne pitää näissä hommissa opiskella etukäteen!) vaikkapa strobo, pan, tilt, gobo, gobo2 ja color ja järjestys x(gobokiekossa vaikka musta kohta blackoutille)
 
ekan heittimen osoiteluku voi olla esim 6, tokan 12, kolmannen 18, neljännen 24 jne.
 
Eli joka toiminto tarvitsee oman osoitteen. Osoiteluku kertoo minkä heittimen mitä toimintoa käsitellään. Kun valotiskistä valitsee esim scanin nro 2 ja liikuttaa rullaa jonka pitäisi vaihtaa väriä voi sen luku olla esim tässä tapauksessa 12. Kiekko liikkuu arvoissa 0-255. 255 on siis täysillä. Kun pitää laittaa gobo vaihtuun käännät sille varattua rullaa tai liukua joka tässä liikuttaa nyt sitten kakkosscanin numeroa 13. 0 on blackout ja muut gobot vaihtuvat ennalta annettujen arvojen mukaan tietyin väliajoin. Esim 30:ssä vaihtuu eka gobo, 60:ssä toinen, 90:ssä kolmas, 120:ssä neljäs jne. Vaikka.
 
Kuus toimintoa tosin on nykyään aika alakanttiin, koska ne heittimet millä mä oon tehnyt viime ikoina (575Hmi-heittimellä) sisältää vähän enempi toimintoja.(pan, tilt, himppari, gobo, color, strobo, iiris, focus, pyöritys, prisma jne.)
 
Himmennin lienee selkeämpi selittää. Sulla on ekan himpparin ekassa kanavasa osoite 1. kun nostat valopöydästä kanavaa numero 1 sä lähdet nollasta ja maksimi on tuo 255. maksimissa lamppu palaa täysillä tai kanavaan kytketyt useammat lamput.
 
Samaa tekee kaikki heittimen toiminnot, niillä on vaan oma osoitteensa DMX-ketjussa.
 
Oikeissa valopöydissä on softpatch-mahdollisuus, joka tarkoittaa sitä, että sä voit pätsäillä kanavat minne huvittaa, esim hakea vaikka värien mukaan kanavat vierekkäin.
 
Lisäksi sä voit ryhmitellä niitä miljoona kanavaa ryhmiksi ihan yhden liu-un tai napin taakse. Napin voi joissin tiskeissä määritellä vielä flashiksi(päällä kun painat) tai go:ksi(sammuu kun painat toisen kerran), riippuen vähän tiskin ominaisuusmäärästä. liikkeet harvoin toimii fashina, koska heitin saaattaa palata takaisin kun päästät napista ja se ei aina ole tarkoitus. Joskus toimii kylllä.
 
Liikkuvien himmentimet on yleensä aika järkevä laittaa vaikka muutamaan eri ryhmään liu-un taa, niin himmennin ei ole aina sitten siinä ohjelmoidussa tilanteessa mukana. Liikkuvathan usein pyörivät enneen esiintuloaan pimeänä ja niihin laittaan vain valo päälle siinä oikeassa iskussa.
 
Tää on aika laaja juttu selittää edes mitenkään järkevästi. Mutta sen verran voin snoa, että pelkkää matikkaa se on. Tai sellasta matikkaa oikeestaan jota lasketaan sormin.
 
"numero kuusi, numero kuusi, väliin yks-kaks-kol-nel-viis-kuus tulee 12 väliin kuusi..." :)
 
Melkein kaikille maailman heittimille löytyy nykyään personalityfilet netistä. Niitä tarvii sitten kun kytketään heittimet tiskiin kiinni. Ladataan fileet ja pöytä tietää millä arvoilla hommat toimii. Ennen ne piti näpytellä käsipelillä. Pistokeikka oudoilla kamoilla oli vähän vitsikästä.
 
Nykyään valot voi tehdä vaikka hotellihuoneesta tietokonetta tuijottaen. Esim Kentin valojätkälle lähti Provinssin valoplotti, jota se sai säätää ja ohjelmoida kotona valmiiksi. Provinssissa se laittoi oman tiskinsä kiinni ja hoiti homman. Vai oliko sillä vaan disci mukana. no eniwei, silleen se menee. :)
 
Tietyissä valotiskessä voi aina ottaa tekeleensä disketille ja käyttää sitä sitten varioiden myöhemmin jos huvittaa.
 
No joo. aika hankala aihe selittää kyllä. ehkä mä vielä joskus saan jonkun vähän laajemman jutun ulos tästä aiheesta.

Kuuntelin tuossa vähän aikaa sitten yhtä valomieslegendaa, jonka piti saada valotiskiin vähän lisää välimuistia. Ei nimittäin vielä Doom pyörinyt kunnolla näytöllä.
 
Kuka sitä tetristä nyt aina jaksaa hakkaa?
 
joo, eikä liittynyt aiheeseenkaan, tsori.

Kuuntelin tuossa vähän aikaa sitten yhtä valomieslegendaa, jonka piti saada valotiskiin vähän lisää välimuistia. Ei nimittäin vielä Doom pyörinyt kunnolla näytöllä.
 
Hoho.

En oo koskaan päässy oikeaseen valokalustoon ja noihin DMX-juttuihin perehtymään käytännössä, mutta olisi oikein mukavaa, jos joku valottaisi ihan vaikka FAQ-artikkelin verran tuota valopöydän filosofiaa.
 
Siis käsittäen kaikki scannerit, himmentimet yms ihmetermit ja niiden toiminnat.
 
Marzi? :)