Aihe: minimalismi? 1 | |
|---|---|
 t-termiitti23.09.2005 22:54:17 | |
Liittyykö termi minimalismi (e-musiikissa) aina teknoon? Viittaako minimalismi enemmän hitaisiin muutoksiin kuin soundimaailman köyhyyteen? Jos muukin voi olla minimalistista kuin tekno* ja jos se ei ennenkaikkea viittaa vain hitaasti muuttuvaan äänikuvaan, niin suositelkaa toki artisteja! kiitos. tai kertokaa mitä käsitätte termillä minimalismi e-musiikissa? *saa toki olla "minimalistista teknoakin".. sekin on hyvää.. Tulokset 1 - 10 noin 58 osuman joukosta haulle "meaning of life is 43". (0,09 sekuntia) | |
 polyfonken24.09.2005 10:55:34 (muokattu 24.09.2005 10:57:09) | |
mä käsitän minimalismiksi sen että on vähän elementtejä kerralla, harkitusti. esim paljon sellasta kelamankka-ambienttia jossa tulee kerran minuutissa kaunis ääni (biosphere menee kai tohon kanssa ;D) tippus mulla tohon kategoriaan teknon lisäksi. ja tietty joku pansonic tms. mut noi menee tietty just tohon hitaasti muuttuvaan äänikuvaan. kai minimalistista d&btä löytyy vaikka paljonkin mutta ei osaa suositella kun se ei kolise itselle niin kovaa. "en sit tiä" t. (http://www.polyfonken.com/ghostmonkey) | |
 krushing26.09.2005 17:18:58 | |
samoilla linjoilla kun poly-setäkin. tehdään vähillä elementeillä juttuja -> yksittäiset tapahtumat ja itse äänen luonne muuttuvat tärkeämmiksi. | |
| t-termiitti 26.09.2005 19:29:40 | |
...köyhyyteen? Köyhyys oli tietenkin väärä sana. niukkuus olisi se mitä tarkoitin. pansonic mainittiinkin. tulee jonkin verran kuunneltuakin, tosin puolet biiseistä miellyttää, puolet menee jo vähän liian "minimalistisiksi". dnb:tä en muistanutkaan... :) menee tässä yhteydessä samaan luokkaan teknon kanssa. Sellaisia artisteja kaipaisin, joilta löytyy rytmiä (ei siis pelkkää leijuntaa), mutta sellaista missä se ei ole liian hallitseva (ei siis minimalistista teknoa, trancea tai tuota dnb:tä). Venäjän maaltahan tulee joitakin minimalistisia taidepläjäyksiä - monesti elektroakustisen nimellä. Andrey Kirichenkoa (taitaa kyllä olla ukrainasta tjsp) on tullut jonkin verran kuunneltua.. japanistakin taitaa tulla pari aika legendaarisia tyyppiä? Mitkäs niiden parin jannun nimet olikaan...? :/ Tulokset 1 - 10 noin 58 osuman joukosta haulle "meaning of life is 43". (0,09 sekuntia) | |
 tuomoko27.09.2005 09:35:39 | |
Suosittelen tutustumaan artisteihin Monolake Fluxion Hallucinator Minimalistista, vähäeleistä meininkiä. Ehkä kuitenkaan ei niinkään 'teknoa' kuin ambienttia. Ylläolevat artistit näyttäisivät suosivan leveitä ja paksuja reverbejä minimalistisen rumpuluupin päällä. Hyvin rauhallista matskua. http://konvert.net | |
| t-termiitti 27.09.2005 14:27:28 | |
Kiitos vinkeistä, pitänee tutustua. Tulokset 1 - 10 noin 58 osuman joukosta haulle "meaning of life is 43". (0,09 sekuntia) | |
 Trebla29.09.2005 15:09:50 | |
Minimalismi on paljon vanhempi keksintö kuin tekno. taisi syntyä 50/60-luvulla. Ehkä kuuluisin minimalisti taitanee olla Philip Glass. New Yorkin minimalisteilla oli sellainen ryhmä kuin "Fluxus" Muistaakseni toinen vaikuttaja kyseisessä ryhmässä oli Steve Reich. Klassisista lähtökohdista minimalismia toteuttaa Englantilainen Michael Newman. (Ei pidä itseäään minimalistina) Mielestäni kotimaisista ehkä hyvä esimerkki on Circle. Brian Eno:n ambient (muistaakseni Ambient on BE:n keksimä termi kyseiselle musiikkilajille) myös usein liikkuu minimalismin "päällä". "Vain hullu koettaa hukuttaa murheitaan, murheet oppivat aina uimaan" KH & LV | |
| t-termiitti 29.09.2005 19:18:23 | |
Minimalismi on paljon vanhempi keksintö kuin tekno. taisi syntyä 50/60-luvulla. Näinpä se taitaa olla - minimalismin nimellä. 1900-alkupuolelta asti, viim. 30-luvulta, on kyllä samankaltaista "niukkaa" musiikkia tehty. Tietysti jo primitiiviset ihmiset ymmärsivät genren päälle vaikka (tai koska) eivät osanneet vielä puhuakaan... :) Ehkä kuuluisin minimalisti taitanee olla Philip Glass. New Yorkin minimalisteilla oli sellainen ryhmä kuin "Fluxus" Muistaakseni toinen vaikuttaja kyseisessä ryhmässä oli Steve Reich. Reichiä näyttäis löytyvän kirjastostakin. Pitääpä lainata. Klassisista lähtökohdista minimalismia toteuttaa Englantilainen Michael Newman. (Ei pidä itseäään minimalistina) "klassinenkin minimalismi" voisi kiinnostaa myös. minimalismihan taitaa olla noissa piireissä jonkin asteinen kiro- tai haukkumasana... ??? Kai tämä minimalismi edustaa eniten sitä leikkauspintaa e-musiikin ja k-musiikin välillä. Mielestäni kotimaisista ehkä hyvä esimerkki on Circle. Brian Eno:n ambient (muistaakseni Ambient on BE:n keksimä termi kyseiselle musiikkilajille) myös usein liikkuu minimalismin "päällä". Brian Enolta en ole löytänyt vielä hyvää teosta. En tiedä miksi ei uppoa, mutta ei vaan uppoa. Arvostan kyllä ukkelin saavutuksia, mutta ne levyt joita olen sattunut kuuntelemaan, eivät mulla toimineet yhtään... :( Tulokset 1 - 10 noin 58 osuman joukosta haulle "meaning of life is 43". (0,09 sekuntia) | |
| Trebla 01.10.2005 00:54:53 | |
Näinpä se taitaa olla - minimalismin nimellä. 1900-alkupuolelta asti, viim. 30-luvulta, on kyllä samankaltaista "niukkaa" musiikkia tehty. Näinpä. Esim. jotkut Satien:n sävellykset mielestäni kuuluvat minimalismin alueelle. Tietysti jo primitiiviset ihmiset ymmärsivät genren päälle vaikka (tai koska) eivät osanneet vielä puhuakaan... :) Eiköhän esim afrikkalainen polyrytmiikka (minen oikea termiä tiedä) ole minimalismia parhaimmillaan Reichiä näyttäis löytyvän kirjastostakin. Pitääpä lainata. Muistin hieman väärin. Fluxux taisi olla sellainen laajempikin "poikkitaiteellinen" ryhmä, johon minimalistit kuuluivat osana. Linkistä löytyy lisää nimiä, joiden tuotoksia kannattaa tutkailla: http://www.kylegann.com/downtowndefined.html "klassinenkin minimalismi" voisi kiinnostaa myös. minimalismihan taitaa olla noissa piireissä jonkin asteinen kiro- tai haukkumasana... ??? Mainitsemani Newman ei pidä itseään minimalistina ja on kyllä säveltänyt "normaalimpaakin" klassista (esim soundtrackin elokuvaan Piano), mutta kyllä aika suuren osan hänen sävellyksistään voisi lukea minimalistiseen musiikkiin. Kai tämä minimalismi edustaa eniten sitä leikkauspintaa e-musiikin ja k-musiikin välillä. Vaikea sanoa. Onhan näitä klassisen- ja elektronimusiikin yhdistämisen pioneereja, jotka eivät ole lähestyneet asiaa minimalismin puolelta. Vaikkapa Isao Tomita ja Victor/Wendy Carlos. Eri musiikkityyleissä minimalismissa vain lähdetään kulkemaan samaan suuntaan, samanlaisia periaatteita käyttäen, mutta oman musiikkilajin sääntöjä noudattaen. (oho, olipa filosofista tekstiä) Eli toisaalta ollaan lähellä ja toisaalta kuitenkin oman musiikkityylin leirissä pysytään. Esim. Circle lähtee toteuttamaan samaa juttua kitararockin lähtökohdista. Brian Enolta en ole löytänyt vielä hyvää teosta. En tiedä miksi ei uppoa, mutta ei vaan uppoa. Arvostan kyllä ukkelin saavutuksia, mutta ne levyt joita olen sattunut kuuntelemaan, eivät mulla toimineet yhtään... :( Lähes sama juttu täällä. Levyiltä löytyy helmiä, mutta lähinnä yksittäisinä. BE:n taidot tulevat esiin enemmänkin tuottajana. Eikös hän saanut jonkun palkinnon U2:n Joshua tree:n "käsittelystä". Joidenkin levyjen kuunteluun tarvitaan hieman viitseliäisyyttä. Ääriesimerkkinä taitanee olla Thursday Afternoon, jota en kyllä kehota ostamaan, ellei tiedä mitä on tekemässä =). (Heh. Löytyy levyhyllystä. Ostin kuuntelematta.) "Vain hullu koettaa hukuttaa murheitaan, murheet oppivat aina uimaan" KH & LV | |
| t-termiitti 01.10.2005 13:23:02 | |
Näinpä. Esim. jotkut Satien:n sävellykset mielestäni kuuluvat minimalismin alueelle. Tutkittavaa riittää yli "genrerajojen" tuolla vanhemmassa taide- (sekä populaari-) musiikissa. Tunnen hitusen paremmin noiden "hyvien aikojen" maalaus- (ym.) taidetta ja sattumalta kun törmää hyviin musiikkiteoksiin, niin samat vaikutteet kuuluvat. Jos tiedät musiikista nimiä jotka kuulostavat Joan Miron tai de Chiricon maalauksilta, niin suosittele toki! :) Eiköhän esim afrikkalainen polyrytmiikka (minen oikea termiä tiedä) ole minimalismia parhaimmillaan Sitä on tullutkin lainailtua. Muistin hieman väärin. Fluxux taisi olla sellainen laajempikin "poikkitaiteellinen" ryhmä, johon minimalistit kuuluivat osana. Linkistä löytyy lisää nimiä, joiden tuotoksia kannattaa tutkailla: http://www.kylegann.com/downtowndefined.html Pitää katsella tuolta lisää. Tuon Reichin levyn kuuntelin ja aika "klassista" tavaraa, mutta oikein mainiota sellaista - yllätyin positiivisesti. Omassa mielessäni tosin lisäilin sinne vähän elementtejä - kai minimalismi toimii sitäkin kautta. Mainitsemani Newman ei pidä itseään minimalistina ja on kyllä säveltänyt "normaalimpaakin" klassista (esim soundtrackin elokuvaan Piano), mutta kyllä aika suuren osan hänen sävellyksistään voisi lukea minimalistiseen musiikkiin. Ahaa. En tosin viitannut juuri ko. artistiin vaan spekuloin yleisesti - muistelen vain kuulleeni minimalisteista yhtä sun toista. Voi varmaan johtua siitä - juuri itsestään - minimalismista, että jostakin elementistä tykkää tai ei, ja se on siinä. tai se vangitsee asioita, joita ymmärtää tai ei - omien kokemuksien perusteella. on/off. Vaikea sanoa. Onhan näitä klassisen- ja elektronimusiikin yhdistämisen pioneereja, jotka eivät ole lähestyneet asiaa minimalismin puolelta. Vaikkapa Isao Tomita ja Victor/Wendy Carlos. Eri musiikkityyleissä minimalismissa vain lähdetään kulkemaan samaan suuntaan, samanlaisia periaatteita käyttäen, mutta oman musiikkilajin sääntöjä noudattaen. (oho, olipa filosofista tekstiä) Eli toisaalta ollaan lähellä ja toisaalta kuitenkin oman musiikkityylin leirissä pysytään. Esim. Circle lähtee toteuttamaan samaa juttua kitararockin lähtökohdista. No vaikkapa tuo Reich, jonka äskettäin kuuntelin. (On varmasti parempiakin esimerkkejä...) On "klassisesti toteutettua" tai ponnistaa sen lähtökohdista, mutta "ilmaisukieli" muistuttaa paikoin elektronisesta musiikista tuttua. On myös rock-bändejä, jotka noudattavat elektronisen musiikin "henkeä" käyttäen kuitenkin "oikeita soittimia" ja rockmusiikin metodeita. Jotain samantapaista linkkiä yritin rakentaa minimalististen musiikkilajien välille. Ilmeisesti tarkoitit jotain saman tapaista...? ....vaikea sanoa... :) Lähes sama juttu täällä. Levyiltä löytyy helmiä, mutta lähinnä yksittäisinä. BE:n taidot tulevat esiin enemmänkin tuottajana. Eikös hän saanut jonkun palkinnon U2:n Joshua tree:n "käsittelystä". Joidenkin levyjen kuunteluun tarvitaan hieman viitseliäisyyttä. Ääriesimerkkinä taitanee olla Thursday Afternoon, jota en kyllä kehota ostamaan, ellei tiedä mitä on tekemässä =). (Heh. Löytyy levyhyllystä. Ostin kuuntelematta.) :) Itse omistan vinyylinä BE:n jonkun levyn, mutta se oli puhdas investointi - 2e kirppikseltä moitteettomassa kunnossa. 35 vuoden päästä saan siitä ainakin 6,5 euroa. En suosittele ostamaan, paitsi investointimielessä - tai siinä tapauksessa että maksat minulle siitä hyvän hinnan... ;) Tulokset 1 - 10 noin 58 osuman joukosta haulle "meaning of life is 43". (0,09 sekuntia) | |
 insight21.10.2005 14:00:55 | |
Brannan Lane on aika minimalistista. | |
 p3ssi30.10.2005 23:31:23 | |
kun Brian Eno kerran on otettu esille, niin en malta olla mainitsematta: kannattaa tutustua myös David Bowien Low-albumiin. se on tehty yhdessä Enon kanssa, ja varsinkin levyn loppupuoli on aika ambientmaista. vaikka kaikkihan ovat ko. levyn kuunnelleet... sing while you may | |
| Atti 24.05.2008 02:03:58 | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)