Elektroniikka ja soitinrakennus ›

En ihan täysin ymmärtänyt noita Kiven modeja, mutta yksi asia on varma:
 
Kierre johon vaikuttaa kierteen suuntainen voima, joko vetoa tai puristusta, kantaa voiman pääasiassa 3-4 ekalla kierteellä. Tuo kannattaa ottaa teorioissa huomioon.

Samalla logiikalla on ihan sama, vaikka stoptail olisi ylempänäkin, jos stoptailin holkkeihin laittaa ensin sopivan pituiset kierretangonpätkät niin että metallia on pohjaan saakka
 
Mä en osta tätä. Mitä pidemmän matkaa niitä tappeja on tukematta kannen yläpuolella, sen enemmän niiden tappien värähteleminen syö kielten värähtelyenergiaa.
 
Muuten tää sustainkeskustelu lähinnä naurattaa allekirjoittanutta. Siitä tulee sen verran elävästi mieleen yksi kohtaus Spinal Tapista :-)

Mjoo - myönnän...joskin TOM-talloja on todellakin monenlaisia: väittäisin mun LP Specialissa olevan vintage-mallin jossa ruuvit menee suoraan rungon puuhun reagoivan taas eri tavalla - eli enempi jazz-pönttöjen tapaan - kielten paineeseen. Sattumoisin myös mun suosikkitallamalli, vaikka on rakenteeltaan kevyin (mun mielestä sitä parempi mitä vähemmän liikuvia osia).

Mä en osta tätä. Mitä pidemmän matkaa niitä tappeja on tukematta kannen yläpuolella, sen enemmän niiden tappien värähteleminen syö kielten värähtelyenergiaa.
 
Ja mitä jyrkempi kulma tallan ja stoptailin välillä, sitä tehokkaammin se myös sitä syö. Eikä auta vaikka kielet kiertäisi stopbarin yli, koska silloin ne taas pääsevät hankaamaan stopbarin yläpintaan - ja se se vasta syökin
:-)
 
Muuten tää sustainkeskustelu lähinnä naurattaa allekirjoittanutta. Siitä tulee sen verran elävästi mieleen yksi kohtaus Spinal Tapista :-)
 
Spinal Tap muistuttaa todellisuutta, ei toisinpäin. Sehän siinä naurattaa - tai tiettyjä ihmisiä nimenomaan ei naurata, kun se on liian totta.

Huh huh... Alkaa salaliittoteoriat area 51:n avaruusolennoista, Kennedyn murhasta ja siitä oliko Kekkonen oikeasti mäyrä olemaan lasten leikkiä tähän verrattuna :o)
 
Se tuppaa tuo värähtelymekaniikka olemaan vähän sellaista että se osaa yllättää kun sitä opiskelee. Sen verran mitä minä olen asioihin tutustunut niin mutupohjalta en lähtisi hirveästi edes pohtimaan TOMien asentoerojen vaikutusta sustainiin - jonka määrän 10% kasvu tai pieneneminen kun ei käytännön soitossa edes kuulu mihinkään. :o)
 
Sustain tulee soivista puista ja kokonaisuudesta! (nyt voitte klikata tuota mun allekirjoitusta, kajarit päällä sitten)
 

 
E:
Yksi asia jäi vielä vaivaamaan. jos jatketaan vielä tässä talla-teoriassa... :o)
 
Jos tallan kulma on sellainen että se ei johda värähtelyenergiaa runkoon, niin minne se energia sitten menee - muuttuu lämmöksi vai??
Jos se ylijäämä tallan kautta menemätön värähtely sitten menisi vaikka stop-barille ja kulkisi sitä kautta runkoon tekemäään sitä palvottua sustainia.
 
Eli 1=1, kulkee se sitten tallan tai stop-barin kautta.

Joo joo, mutta toisaalta tää on hauskaa...muistan kun vakavissamme mietimme erään kitaranrakentajan kanssa TOM-tallaa joka ensin mitattaisiin millilleen ja sitten tehtäisiin umpimetallista sahaten, poraten ja viilaten yksi kiinteä mötikkä joka upotettaisiin kanteen. Mitään säätövaraa ei tietenkään olisi, mutta tulisipa testattua paljonko ne ruuvit ja muut oikeasti vaikuttaa.
 
Joo: ei tehty...

Kun kitara soi, kielten värähtely pistää rungon ja kaulan värähtelemään, jonka värähtely taas vaikuttaa kieliin.
Tästä kiertokulusta syntyy kitaran sointi; miten eri värähtelyt voimistavat ja leikkaavat toisiaan.
Se kuinka kauan värähtelyt voimistavat toisiaan kuolettamatta toisiaan kerrannaisilla tms. taas vaikuttaa sustainiin. Rakenteeltaan "heikommissa" kappaleissa ominaisvärähtelytaajuuksien kerrannaiset ovat alemmalla tasolla kuin vankoissa -> vaikuttavat helpommin -> soundi kuoleentuu nopeammin -> sustain huono.
Minusta TOMin tallan kulma on hyvin marginaalinen, jos kohta olematon osuus tuossa kierrossa.
 
Kommentteja, kiitos?

E:
Yksi asia jäi vielä vaivaamaan. jos jatketaan vielä tässä talla-teoriassa... :o)
 
Jos tallan kulma on sellainen että se ei johda värähtelyenergiaa runkoon, niin minne se energia sitten menee - muuttuu lämmöksi vai??
 
No eikös se muutu lämmöksi (kieli vatkaa ilmaa ja ilman sisäisen kitkan takia syntyy lämpöä) ja sähköenergiaksi mikeissä?
 
Edit: niin ja tietysti myös itse kieli lämpenee.

Yksi asia jäi vielä vaivaamaan. jos jatketaan vielä tässä talla-teoriassa... :o)
 
Jos tallan kulma on sellainen että se ei johda värähtelyenergiaa runkoon, niin minne se energia sitten menee - muuttuu lämmöksi vai??
 
Ei ole ylijäämää. Kitara voi joko värähdellä pitkään eli kuluttaa värähtelyenergian hitaasti, tai kuluttaa värähtelyenergian nopeasti ja sammua äkkiä. Kaikki mikä "elää" syö liikkeellään sitä energiaa.
 
Tuossa väärässä kulmassa taas on toinen tilanne - kun kulma muuttuu, syntyy eri vaiheessa olevia aaltoja jotka kuolettavat toisiaan.
 
Aivan kuin kaksi vastavaiheessa olevaa äänestä eliminoivat toisensa. On helppo väittää, että kun energiaa kohdistetaan kaiuttimen kartioon niin että se liikkuu kuultavilla taajuuksilla, siitä pitää myös tulla ääni, mutta jos vastassa oleva toinen kaiutin liikuttaa ilmaa juuri päinvastoin, mitä sitten? Mitä jää?
 
"A-ha! Ei jää mitään!" *Nigel Tufnelin äänellä, sormi pystyssä*
 
Kutsukaa Fox ja Mulder...
:-D

Missään tapauksessa ei saa unohtaa tallan ja stop-barin välissä olevan kielenpituuden merkitystä resonoinnissa, jonka saa laskettua perinteisellä tasakulmaisen kolmion kaavalla - eli mitä jyrkempi kulma, sen pidempi kielen pituus siinä välissä, joka tosiaankin saattaa kumota kasvaneen paineen aikaansaaman sustainin kasvun :)

"A-ha! Ei jää mitään!" *Nigel Tufnelin äänellä, sormi pystyssä*
 
Kutsukaa Fox ja Mulder...
:-D
 
Mulder ei kerenny.. Lähinnä näkisin että talla vaikuttaa merkittävämmin sustainiin, ei niinkään stoppari.. Ei liene tieteellistä testiä.. ei ees Jeff Hasselbergerin (Iban guru 70-80 luvuilla) täysmessinkinen Ibanez 2622 Artist ollut väki-sustainikas, vaikka kaikki oli messinkiä ja kitaralla painoo 72-76 paunaa.. Eli mun havainnon mukaan nimenomaisen kitaran nimenomaiseen sustainiin vaikuttaa lukuisia seikkoja.. Toki myös tallaratkaisu, mutta ei sekään määräänsä enempää. Tuossa 80-luvun alkupuolellahan sustainia etsittiin kaikin mahdollisin tavoin, tosiaan t-o-m säätöruuveja "jäykistämällä" erilaisilla messinkiputken palasilla ja tolppia suurentamalla, myös Giba käytti joissain malleissa, joinain vuosina painavia messinkiholkkeja kannessa, ns. Sustain Sisters.. Ibaneesilla oli sustainblokki umpimessinkiä tallan alla, samoin Yamahan SG:ssa..
Kaikkia kannattaa kokeilla, mikään ei vaikuta yksistään eikä "määräänsä enempää"...

Ibaneesilla oli sustainblokki umpimessinkiä tallan alla, samoin Yamahan SG:ssa..
 
Äsh! Mä en siis keksinytkään tuota itse, just kun aioin patentoida tuon
;-)
 
"Kellometallipronssinen blokki kitaran sisään, kiinteästi tallaan kiinni mutta rungosta kellutettuna niin että pääsee soimaan." Semmoisen mm oon piirustellut.

Äsh! Mä en siis keksinytkään tuota itse, just kun aioin patentoida tuon
;-)
 
"Kellometallipronssinen blokki kitaran sisään, kiinteästi tallaan kiinni mutta rungosta kellutettuna niin että pääsee soimaan." Semmoisen mm oon piirustellut.
 
Juu, on ollu Ibanezin Gibraltar I -tallan yhteydessä patentoitu varmaan jo, 1976-77... Ja suuri oppi-isäni kitaraelektroniikassa "technopicker" Adrian Legg, rakenteli Ovationiinsa messinkilaatoista tuhdimman tallan.. Se oli sitä "messinkikautta".. =)

Juu, on ollu Ibanezin Gibraltar I -tallan yhteydessä patentoitu varmaan jo, 1976-77... Se oli sitä "messinkikautta".. =)
 
Bridge
 
The bridge, nut, tuners and tailpiece all determine string coupling. Above, I mentioned "how directly coupled a string is to a guitar"... An acoustic engineer could break this out in a lot more detail, but let me just say that, this is more than simply a matter of how large the contact area is, or what metal alloys are in the parts. Generally more mass and body contact = more coupling. This was the idea behind brass bridge plates and nuts in the 70's. However, there is more to it than that. The bridging and anchoring points of the strings all interact together to transmit vibrations between the guitar and the string, giving feedback. As this feedback happens, certain frequencies are reinforced and others are canceled. How efficiently this transmission and feedback happens is coupling. Coupling can also be more pronounced in different parts of an instrument's harmonic response. A steel tremolo bridge, for example, seems to be good at transmitting higher harmonics, and not so good at transmitting lower ones. A brass hardtail or steel tune-o-matic better transmits lower harmonics and fundamentals. Stringing through the body may give longer sustain, and a more acute angle over the bridge gives sharper attack.
 
lainattu sivulta:
http://www.edromanguitars.com/guitar/jet/jeff_jet.htm

Ei, miten niin? Jousi, joka pitää säätöruuvit paikallaan, ja lisäksi vielä palakohtaiset jouset "pala-urissa". Tallapalojen pahimmillaan huono kontakti talla-asetelman pohjaan. Tallan tukeminen kitaran kanteen vain kahdesta pisteestä, tuskin kaksimillisten akselien varassa.
 
Noi on kaikki telen tallarakenteeseen verrattuna heppoisempia ratkaisuja. Koska luonnollisesti, mitä paksummilla osilla ja mitä isommalla kontaktipinnalla päästään pelaamaan, sitä enemmän soundi vain paranee.
 
Telessä on joka kielellä yhtä paljon kontaktia runkoon kuin Tune-O-Maticissa koko setillä, eli kaksi kierretappia. Ja tallalevyn pohja lepää tiukasti kantta vasten.
 
Kyllä mä voin tän myöntää, vaikka vakaumuksen Gibson-mies olenkin:-) - jos Tune-O-Matic on äärimmilleen karsittu Gretsch Melittaan verrattuna, niin telen talla vetää kyllä voiton.
 
Hmm, miksiköhän muuten Les Pauleissa on sitten parempi sustaini? Luulisi että sitä irtoaa vielä enemmän, jos vaihdettaisiin tuo Tune-O-Matic "parempiin" ratkaisuihin.

Hmm, miksiköhän muuten Les Pauleissa on sitten parempi sustaini? Luulisi että sitä irtoaa vielä enemmän, jos vaihdettaisiin tuo Tune-O-Matic "parempiin" ratkaisuihin.
 
Sun tarvii joskus testata tuommosta 80Žs Iba Artistia.. Rakenne kuin LP:ssa mutta sustain-blokki ja Gibraltar I talla.. Vuonna -83 tai niillä main vaihtui Gibraltar II:seen, eikä enää ollu blokkia. Ei se sustaini oo kaikkee.. ;)