Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Elikkä kappaleita, sointukulkuja yms. voi transponoida Esim. A:sta B:hen.
 
Tarkoittaako modulaatio samaa, jos "moduloin" kappaletta A:sta sävelaskeleen ylöspäin.
 
Minulla on englannin kielinen Ralph Denyeri ja siinä puhutaan transposing songs- nimikkeellä.

Elikkä kappaleita, sointukulkuja yms. voi transponoida Esim. A:sta B:hen.
 
Tarkoittaako modulaatio samaa, jos "moduloin" kappaletta A:sta sävelaskeleen ylöspäin.
 
Minulla on englannin kielinen Ralph Denyeri ja siinä puhutaan transposing songs- nimikkeellä.
 
Tästä on ollut puhetta, mutta lyhyesti:
 
Transponointi on juuri tuota selittämääsi toimintaa, modulaatio on kappaleen sisällä tapahtuva sävellajin muutos. Eli se temppu, joka on 98,6% pop-kappaleista (ja kaikissa HIM:in kappaleissa :), missä nostetaan viimeiseen kertsitoistoon sävellajia.
 
Haulla löytyi tämmöistä:
 

 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=26022
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=27117

Niin kiitos, Eli transponointi on koko kappaleelle.
 
Modulointi on esim. kertosäkeessä perussävelen korotus jolle uudet soinnut rakentuu.
 
EDIT: En tota modulointia osaa luultavasti selitää, mutta hiffasin kyllä.
 
ELI voin Transponoida kertosäkeen joka olisi sama asia kuin moduloisi.

Juu, siis transponointi on koko sävellyksen siirtämisetä uuteen sävellajiin, usein teknisistä syistä kuten laulajan äänialasta johtuen. Modulaatio on biisin sisällä tapahtuva "nostatus", joka periaatteessa on siis osittainen transponointi.

Ja modulaatiohan voi tapahtua myös alaspäin, mutta kevyessä musiikissa ei taida tätä keinoa esiintyä.

Ja modulaatiohan voi tapahtua myös alaspäin, mutta kevyessä musiikissa ei taida tätä keinoa esiintyä.
 
Juu, tiedän.

Ja modulaatiohan voi tapahtua myös alaspäin, mutta kevyessä musiikissa ei taida tätä keinoa esiintyä.
 
Entäs jos biisissä vaihtuu sävellaji, ei siis perinteistä modulaatiota, vaan esim. Ultra Bran monessa biisissä sävelläji vaihtuu moneenki kertaan. Lasketaanko sekin modulaatioks, vai onko sille joku hienompikin sana olemassa..?

Entäs jos biisissä vaihtuu sävellaji, ei siis perinteistä modulaatiota, vaan esim. Ultra Bran monessa biisissä sävelläji vaihtuu moneenki kertaan. Lasketaanko sekin modulaatioks, vai onko sille joku hienompikin sana olemassa..?
 
Modulaatiosta on edelleen kyse

Modulaatiosta on edelleen kyse
 
Oukkei=)

Juu, ja modulaatio on nimenomaan se harmoninen tapahtuma, joka johtaa uuteen sävellajiin. Eli se, että viimeinen kertsi menee ylemmässä sävellajissa, ei ole modulaatio; modulaatio on se siirtymä, jolla siihen uuteen sävellajiin päästään. Niitä puolestaan voi olla erilaisia: esim. diatoninen, kromaattinen, enharmoninen ja äkkimodulaatio.

Niitä puolestaan voi olla erilaisia: esim. diatoninen, kromaattinen, enharmoninen ja äkkimodulaatio.
 
Ihan selvyyden vuoksi voisit lyhyesti kertua, mitä noi tarkottaa..??

Ihan selvyyden vuoksi voisit lyhyesti kertua, mitä noi tarkottaa..??
 
Diatonisessa modulaatiossa siirrytään toiseen sävellajiin molemmille sävellajeille yhteisen "vaihdossoinnun" kautta. Esim. jos C duurista moduloitaisiin sen rinnakkaiseen molliin, a molliin, vaihdossointuna voitaisiin käyttää vaikkapa F duuri sointua, koska se kuuluu molempiin sävellajeihin.
 
Kromaattisessa modulaatiossa soinnun säveliä muutetaan kromaattisesti uuteen sävellajiin sopiviksi. Esim. kun viimeisellä kerralla kertosäettä mennään ½sävelaskelta ylempään sävellajiin. Kromaattisessa modulaatiossa voidaan toki muuttaa vaikka vain yhtä säveltä.
 
Enharmonisessa modulaatiossa soinnun säveliä muutetaan niiden enharmonisiksi vastineiksi. Esim. sävel gis on enharmonisesti sama kuin sävel as.

Diatonisessa modulaatiossa siirrytään toiseen sävellajiin molemmille sävellajeille yhteisen "vaihdossoinnun" kautta.
Esim. jos C duurista vaihdettaisiin sen rinnakkaiseen molliin, a molliin, vaihdossointuna voitaisiin käyttää vaikkapa F duuri sointua, koska se kuuluu molempiin sävellajeihin.
 
Mutta eikös C:stä A-molliin voisi siirtyä minkä tahansa C-duurin soinnun kautta..?

Ja C:llä ja A-mollilla on samat soinnut (paitsi tietysti dominantit).

Enharmonisessa modulaatiossa soinnun säveliä muutetaan niiden enharmonisiksi vastineiksi. Esim. sävel gis on enharmonisesti sama kuin sävel as.
 
Siis pitäisikö biisin kuulostaa enharmonisen modulaationkin jälkeen jotenkin erilaiselta? Jos gis muutetaan paperilla as:ksi, eihän ääni sinänsä muutu mitenkään. Muuttuuko biisi enharmonisessa modulaatiossa muutenkin kun vain paperilla, ja jos näin, miksi?

Tulinkohan hämmentäneeksi liikaa, kun otin nuo klassiset modulaatiotyypit puheeksi? Ne kun soveltuvat käytettäväksi parhaiten ankaran duuri-molli -tonaalisessa ympäristössä, jossa sointutehoja yhdistellään edes jonkinlaista "perinteisen" äänenkuljetuksen logiikkaa noudattaen. Rytmimusiikissahan näin ei todellakaan aina ole, vaan eri tonaaliteetit ja modaalisuus saattavat olla keskenään sulassa sekamelskassa. Tai jokin jazzbiisi voi olla yhtä modulaatiota alusta loppuun. Silloin näiden perinteisten modulaatioilmiöiden "eristäminen", havainnointi ja ymmärtäminen voi olla hankalaa (allekirjoittaneellekin), joten älkää stressatko!!.
 
Diatonisessa modulaatiossa sointu voidaan tulkita uuteen sävellajiin kuuluvaksi ilman mitään muutoksia. Esim. C-duurisointu voi olla paitsi C-duurin I aste, myös G-duurin IV aste.
 
Jos C-duurissa F-duurisoinnun sävelet muuntuvat kromaattisesti siten, että A laskee Ab:aan ja F nousee F#:ään, niin saadaan Ab7 (tosiasiassa ylinouseva sekstisointu), josta päästään säännönmukaisesti purkamalla C-molliin... ja silloin on kysymyksessä kromaattinen modulaatio.
 
Enharmonisessa modulaatiossa esim. dimisointu tulkitaan enharmonisesti eri tavalla. B° -soinnusta pääsee näin paitsi C-duuriin, myös Eb-, A- tai F#-duuriin.
 
Äkkimodulaatiossa uuden sävellajin sointu otetaan ilman valmisteluja; esim. C-duurisoinnusta Bbm7:n ja Eb7:n kautta Ab-duuriin.

Siis pitäisikö biisin kuulostaa enharmonisen modulaationkin jälkeen jotenkin erilaiselta? Jos gis muutetaan paperilla as:ksi, eihän ääni sinänsä muutu mitenkään. Muuttuuko biisi enharmonisessa modulaatiossa muutenkin kun vain paperilla, ja jos näin, miksi?
 
Vielä kerran: modulaatio ei ole (pelkästään ja/tai välttämättä) mikään erillinen juttu, joka voidaan jälkeenpäin liimata biisiin tai olla liimaamatta, kuten esim. se vikan kertsin nosto puolikkaalla. Modulaatio on harmoninen ilmiö!!!
 
Kuunnelkaa Ultra Bran "Minä suojelen sinua kaikelta", siinä on Kerkko Koskinen säveltänyt hienoja modulaatioita biisin täyteen!!

Alaspäin meneviä modulointeja: Bernstein: Tonight, alkuperäinen score; laulajana Mel Torme: Between The Devil And The Deep Blue Sea. Onko muita muilla mielessä?

Ja C:llä ja A-mollilla on samat soinnut (paitsi tietysti dominantit).
 
Kun harmonista A mollia käytetään, niin miksi vain V asteen soinnussa pitäisi olla se gis? Löytyyhän se myös III ja VII asteen soinnuista, jotka eivät tällöin kuulu C duuriin.