Kitarat: soittaminen ›

Miten opettelette soittamaan, korvakuulolta vai tabuista? Tämä on aina mietittänyt, koska oma korvakuulolta opettelemiseni on todella hidasta ja tuskaista. Klassista olen soittanut 6v ja sillä korvakuulolta soitto on helpompaa kuin sähkikselle.

Tabeja on tullut kateltua ja niistä mieleen jääneitä sointuja sovellan jonhonkin muuhun kuulemaani, ja joskus jotain menee sitten korvakuuloltakin.

Kokeile aloittaa sekoittamalla molemmat tyylit. Myöhemmin huomaat yhtäkkiä, ettet tarvitse enään tabuja.

Kokeile aloittaa sekoittamalla molemmat tyylit. Myöhemmin huomaat yhtäkkiä, ettet tarvitse enään tabuja.
 
Tai yhtäkkiä huomaat että netistä otetut tabut ovat päin honkia kirjoitettu :) Kannattaa tosiaan pikkuhiljaa treenata korvakuulolta juttuja, tabit ovat silti oiva apuväline - aina ei jaksa opetella biisejä korvakuulolta.

Korvakuulolla. Tabit on ärsyttäviä. Nuotteja en osaa.

Olen basisti ja soitan pääasiassa coverrokkia. Kun otetaan uusi kappale repertuaariin pyrin aina kuuntelemaan ja oppimaan sen alkuperäiisen bassolinjan mahdollisimman tarkasti. Yleensä teen niin että transkriptoin sen bassolinjan ensimmäisenä toimenpiteenä. Sillä tavalla pääsee hyvin sisälle siihen kappaleen henkeen. Sitten on helppo harjoitella levyn mukana kun on oma transkriptio silmien edessä.

både och, mutta eikös tää aihe olla jo n+9 transzfiljoonaa kertaa käsitelty? :)

Näin aloittelijana ihmettelen, että miten tuo tabu villitys on päässyt syntymään.. eihän nuotitkaan nyt niin monimutkaisia ole, ja niihinkin voi rinnalle kirjoittaa oman "apumerkistönsä" helpottamaan soittelua..
 
Erityisesti minua tabuissa ihmetyttää se, että ihan jo näin vasta alkajana, kun niitä olen erehtynyt katsomaan, niin nehän on monesti kirjoitettu ihan päin vittua. Joku hämä-hämä-häkkikin voi olla tabutettu niin, että se ei mene ollenkaan oikein..
 
Vielä erityisemmin tabuissa minua kiusaa se, että ne on kirjoitettu jollekin osalle otelautaa. Siinä sitten harjoittelet ja soitat (kun mukamas osaat) sitä sitten loppuelämäsi juuri siitä kohtaa ?? (Tai siirrät tabutuksen 12 nauhan jommallekummalle puolelle..höh..) . Jos 7 nuotin paikan viitsii nuotistosta opetella, niin ihan vasta alkajakin voi helposti ruveta miettimään miten tämän kappaleen saisi soitettua toisesta kohtaa otelautaa..
 
Eli itse yritin ekana tabuja, kun nuottimerkinnöistä ei ollut mitään hajua. Sitten hommasin kitaransoitonopettajan joka opetti vähän nuotinlukua ja homma "avautui" heti parin ensimmäisen yksinkertaisen pimputuskappaleen avulla. Tuo oman "apumerkistönsä" tekeminen nuotteihin on simppeliä ja samalla oppii nuotinlukuakin ja varmasti oppii soittamisesta paljon enemmän kuin tabujen kautta (kun jota kautta ei tarvitse edes miettiä mikä ääni se siitä kohtaa otelautaa tulee..)..
 
Korvakuulolla soittamisesta ei kehityksen tässä vaiheessa minulla tule mittään...

koskaan en ole korvakuulolta mitään pelkästään opetellut ja kaikenlisäksi mä oon todella heikko tuossa. mutta tabit hommaan niinkuin apuvälineeksi. biisiä joka täytyy oppia kuuntelen paljon ajatuksella ja sitten tabeista/nuoteista sitten tapailen biisiä. joten kaikkean yhteiskäytöllä pääsen aika hyvin jyvälle biisistä

Eli itse yritin ekana tabuja, kun nuottimerkinnöistä ei ollut mitään hajua. Sitten hommasin kitaransoitonopettajan joka opetti vähän nuotinlukua ja homma "avautui" heti parin ensimmäisen yksinkertaisen pimputuskappaleen avulla. Tuo oman "apumerkistönsä" tekeminen nuotteihin on simppeliä ja samalla oppii nuotinlukuakin ja varmasti oppii soittamisesta paljon enemmän kuin tabujen kautta (kun jota kautta ei tarvitse edes miettiä mikä ääni se siitä kohtaa otelautaa tulee..)..
 
Korvakuulolla soittamisesta ei kehityksen tässä vaiheessa minulla tule mittään...
 
Tässä se just sitt onkin, että on suuri kiusaus opetella kaikki lapuista, kun sellaisesta osaa ne katsoa.
 
Itse olen sitä ikäryhmää, että silloin kun aloittelin, niin oli huomattavasti vähemmän tabuja käytettävissä. Nuotteja ei tullut koskaan opeteltua ja muutenkin nuottikirjoissa oli kitarasta merkitty vain perussoinnut, jos niitäkään.
 
Sentakia tuli "uhrattua" paljon aikaa levyjen kelaamiseen edes takaisin ja korvalla opetteluun. Sen myös kyllä huomaa tänäpäivänä. On paljon helpompi plokkailla juttuja ainoastaan kuuntelemalla niitä.
 
En väitä, etteikö nuottien opettelusta ois ollu hyötyä, mutta toisaalta olisin varmasti paljon huonompi korvalla opettelija;D

Tai yhtäkkiä huomaat että netistä otetut tabut ovat päin honkia kirjoitettu :) Kannattaa tosiaan pikkuhiljaa treenata korvakuulolta juttuja, tabit ovat silti oiva apuväline - aina ei jaksa opetella biisejä korvakuulolta.
 
Tuo pitää täysin paikkansa niin minäkin soitan. Mutta onneksi on olemassa myös täydellisiä tabuja :). Ainoa tabuissa on huono vain se, että siihen ei voi kirjottaa kaikkea miten soitetaan. Ja säätöjäkin harvemmin tabuissa on. Eli korvakuulolta pitää säröt jne

Jos kerran todella kiinnostaa, voin kertoa että opettelen lähestulkoon kaiken korvakuulolta. Mikäli tulee jotain joka on todella kaukana omasta kokemuspohjasta, rupean etsimään sointumerkintöjä/tabeja.

No helevata. Korvalla tietennii pääasiassa. Käytän kyllä nuotteja apuna jos semmoset vaan löytyy. Tabit, niin kuin jo oli mainittu ovat kauempana biisin "totuudesta" kuin meikäläisen epäabsoluuttinen korva. Ja se on jo todella paljon. :D

Korvakuulolta soittelen, ku nuotit näyttää vaan aivan siittiöiltä. Sit, jos biisissä tulee joitain kohtia, mitä en selvästi kuule, tarkastan ne kohdat tabeista. Sooloissa täytyy turvautua enemmän tabeihin, jos meinaa alkuperäisen kaltaista yrittää vingutella.

Korvakuulolla. Tabit on ärsyttäviä. Nuotteja en osaa.
 
Samixxxxiii. Alimman E:n kylläkin nuottiviivastolta.

Samixxxxiii. Alimman E:n kylläkin nuottiviivastolta.
 
Nii ja H on siinä keskellä viivastoa. Osaan siis nuottejakin :)

Fifty - Fifty

Min veän sekä että. Ensin tuskailen korvalla, ei tule mitään, kaivan jostain tapulatuurit, päin hanuria (kuten oma korva). Seuraavaksi ratsaan kirjastot, nuottikaupat ja lopuksi vaivaan kaveria. Sitten kun sekään ei tiedä, niin vaivun epätoivoon ja vedän pään täyteen jonka jälkeen muutetaan settiä. Näin se menee meitillä.