Yleistä keskustelua musiikista ›

Eli mitä mieltä olette, mikä on levyn ihannemitta?? Jotensakin harmittaa itseä, kun nykyään levyt jätetään väkisin alle 50 minuutin, otetaan vaan kylmästi biisejä pois. Minä en tykkää tavasta yhtään. Jos musiikista tykkään, niin kyllä sitä nyt sen 60-70 min. kuuntelee! Tietenkään joku tosinopea HC-levy ei voi noihin pituuksiin päästä (onneksi), mutta yleisesti ottaen levyllä pitäisi olla sen verran biisejä kuin bändi on suunnitellut, eikä mitkään tuottajat menisi leikkelemään toisten tekeleitä.

Eli mitä mieltä olette, mikä on levyn ihannemitta?? Jotensakin harmittaa itseä, kun nykyään levyt jätetään väkisin alle 50 minuutin, otetaan vaan kylmästi biisejä pois. Minä en tykkää tavasta yhtään. Jos musiikista tykkään, niin kyllä sitä nyt sen 60-70 min. kuuntelee! Tietenkään joku tosinopea HC-levy ei voi noihin pituuksiin päästä (onneksi), mutta yleisesti ottaen levyllä pitäisi olla sen verran biisejä kuin bändi on suunnitellut, eikä mitkään tuottajat menisi leikkelemään toisten tekeleitä.
 
40-45 minuuttia. Harvassa levyssä riittää asiaa sen pidemmälle.

Enintään 12 biisiä tahi 40 minuuttia. Kauempaa jaksa pirukaan, oli sitten kuinka hyvää musiikkia tahansa.

30 - 45 minsaa.

Minusta taas useimmat levyt on liian pitkiä, että niitä ei jaksa ajatuksen kanssa kuunnella loppuuna asti. 40-60 min on ne äärirajat.

Helposti tulee kuunneltua vaikka Toolin Lateralus tai Smashing Pumpkinsien Mellon Collie & Infinite Sadness läpi. Tosin hyvin harvalla bändillä nykyään riittää momentti edes 45 minuuttiin. Esimerkkinä vaikka System of a Downin Mezmerize/Hypnotize, jonka ensimmäinen puolisko kuulosti minun korvaan melko tylsältä.

Single kahdella B-puoli biisillä tai EP riittäisi useimmille vallan mainiosti.

No edellä mainuttu Toolin Lateratus toimii pitkästä mitastaan huolimatta. On niitä muitakin, mutta yleensä hyvä mitta on sen 40-60 minsaa. Riippuu sisällöstä.

Sellaiset 50-60 min. on aika sopiva, Moonsorrowin Verisäkeetkin, 70min., pystyy helposti kuuntelemaan vielä.

Ihannehan on tietysti se, että levyllä on 300 minuuttia täydellisintä musiikkia ikinä. Ei ole vielä tullut vastaan.

Eikös tästäkin ole jossain muodossa keskusteltu? Vanhan 33" LP oli aika hyvän mittainen 12-14 biisiä ja niistä yleensä 2kpl meni C-kasetin toiselle puolelle. Eli kesto about 37 minsaa.

Tämä vähän riippuu. Jos levy on vain sekalainen joukko kappaleita, jotka eivät liity toisiinsa millään lailla, niin minulle sellainen 50-55 minuuttia alkaa olla maksimi.
 
Sen sijaan, jos kyseessä onkin teemalevy, jonka kappaleet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, niin raja nouseekin aika dramaattisesti. Mainittakoon esimerkkinä vaikka IQ:n tuplalevy Subterranea: noin 105 minuuttia - ei tee edes tiukkaa.

Eikös tästäkin ole jossain muodossa keskusteltu? Vanhan 33" LP oli aika hyvän mittainen 12-14 biisiä ja niistä yleensä 2kpl meni C-kasetin toiselle puolelle. Eli kesto about 37 minsaa.
 
33" älppy onkin jo aika iso. :)
 
Mutta kyllä se 45 minuuttia piisaa oikein loistavasti. Kiinnitin taannoin huomiota siihen, että levyt jotka useimmiten kuuntelen alusta loppuun kestää aina alle tuon 45 minuuttia.

Vanha kunnon 12" LP on hyvä. Tekee ennemmin sitten monta ton mittaista ku yhtä 74 minuuttista :)
Ja (ehkä musatyylistä riippuen) 10":kin riittää. Oli sitten LP tai EP.

Niin pitkä kuin artistilla riittää tarjota hyviä, erilaisia kappaleita. Alle 25 min plättyä tuskin kannattaa julkaista. 70 min on taasen jo aika tuhtia tavaraa. Teemalevyt/ instrumentaalimusiikkia sisältävät levyt voivat olla helposti paljon pidempiä. Klassiset teokset toki kokonaisuudessan, levy mielellään täyteen.

Jo joskus Cd aikakauden alussa puhuttiin kaverin kanssa että levyn kuunteleminen nykyään aika hevi juttu. Ehkä se johtui silloin siitä että oli tottunut LP levyjen kestoihin. Mutta edelleen CD levyjen kestot tuntuvat pitkältä. Ja vielä sekin että sieltä ei tunnu löytyvän kuin useinmiten 3-4 hyvää biisiä.

Eiköhän se ole se 30-45 noin keskimäärin. Riippuu tietysti yhtyeestäkin mutta noin yleisesti ottaen se on tuolta väliltä.

Levyjen keskimääräinen kesto on nykyjään siis enemmän kuin mitä jaksamme/haluamme/ehdimme kuunnella.
Omalta kohdaltanai näin on.