Rummut: rumpukamat ›

En nyt jostain syystä pääse katsomaan mitä linkin takaa löytyy, mutta itselläni on hyllyllä Taman TW-100 vai mikä lie onkaan. Vehjehän mittaa kalvon kireyden teityssä kohtaa sellaisen "naulan" avulla joka painuu kalvoa vasten.
 
Käyttö vaatii hiukan treeniä ja rutiinia, mutta oikein käytettynä toimii kyllä melkoisena apuna, esim silloin jos pitäisi virittää kannuja silloin kun joku apina luukuttaa styrkkariansa korvien vieressä. Homman juju:
 
*Mittarin pitää olla tismalleen samalla etäisyydellä lugeista ja rumpujen kehistä joka kerta kun teet mittauksia, muuten mittarin lukema ei ole tavallaan vertauskelpoinen toisiin lukemiin. En tiedä onko uusimmissa malleissa joku valmis kikka tähän, itse väsäsin pyyhekumista ja roudarinteipistä systeemin joka pitää etäisyyden rumpukehään vakiona.
 
*Kalvojen tulee olla hyväkuntoisia, ainakin reunoilta. Kaikki pienetkin roudarinteippijäämät fuskaavat mittarilukemia. Kalvon siis tulisi olla tasainen.
 
* Tasaisen kireyden aikaansaaminen mittarilla vaatii samaa eessuntaassun vääntelyä kuin normaali korvalla virittäminen. Ei kannata odottaa liikoja. Parasta onkin vetää lukemat lähelle haluamaansa, parin yksikön sisään toisistaan ja korjata loput korvakuulolla. Mittari on niin tarkka, että lukemien saaminen samoihin löysillä kalvoilla vie enemmän aikaa kun vanha kunnon korvatekniikka.
 
Plussaa vehkeessä on todellakin se että jos sinulla on tapana vaihdella kalvoja usein, kalvojen vaihtamisen jälkeen saman vireen löytäminen onnistuu nopeasti mittarin avulla. Lisäksi jos virittäminen tuntuu ajatuksena pelottavalta, mittari mahdollistaa kokeilut eri kireyksillä, ilman sitä pelkoa ettet osaa palata takaisin siihen saundiin mikä oli käytössä ennen kokeilun alkamista. Itseäni ainakin vekotin rohkaisi kokeilemaan ja käymään omat rummut lävitse paremmin kuin ikinä ennen. Lisäksi justiinsa rummun virittäminen esim meluisassa soundchekissä on periaatteessa mahdollista, jos sinulla on hyvät lukemat muistissa. Käytännössä hienosäätö menee aina nopeammin korvalla, vaikka aika pirun tarkkaan tulokseen tuolla mittarillakin pääsee jos jaksaa tuijottaa lukemia ja säätää. Itse vedän sillä aina sinnepäin ja korvalla loput.
 
En itse ollut kovin lahjakas rumpujen virittelijä ennen mittarin ostoa, siksi tavallaan sen joskus hommasinkin, toivoin että se pelastaisi rumpusaundit. Tavallaan se sen tekikin, sillä mittarin avulla kävin läpi perhanasti eri kalvokireyksiä yla ja alakalvoissa ja löysin mieleiseni. Olisihan se korvallakin käynyt, mutta jotenkin en vain silloin osannut. Nykyään käytän viritintä aika harvoin, lähinnä jos on useampia keikkoja putkeen, niin ennen soundchekiä käyn rummut lävitse. Treeniksellä on yleensä aikaa kaivella saundit oman korvan mukaan.
 
Jos paikkakunnallasi on joku hyvä musaliike, niin kannattaa kysellä tuollaista vehjettä vuokralle, tai kokeiltavaksi ja leikkiä sen kanssa päivä. Into häviää äkkiä, joten ehkä kokeilun jälkeen osaa itse arvioida vekottimen tarpeellisuuden itselleen.