VIRTANEN
se aloittaa työpäivänsä
antamalla ylen pensaaseen
hoipertelee hommiin jälleen
tekee mitä kykenee
ja kun se tilin saa
se lähibaariin suunnistaa
toki kera tukevien pohjien
se viikoks katoaa
ei tule duuniin ollenkaan
ja kun se tulee
se potee koko päivän krapulaa
joku seinään päänsä iskee
kirves seuraa perässä
käytävillä kaikuu huuto
”se vuotaa kuiviin!”
naapuria viedään taas
tällä kertaa sairaalaan
yleensä se viihtyy putkassa
sen pentu jatkaa itkuaan
sen frendi makaa raudoissa
eihän täällä nukuttua saa
yksiössä kylän jätkät
keitoksiaan kokkailee
ryynit maistuu, rasvaa palaa
sielu kattoon leijailee
musiikki jo värit saa
todellisuus katoaa
sielu lentää halki avaruuden ikuisen
säväreitä tuntekaa
kuunnelkaa nyt Jumalaa
ei arki masenna
ei tänään ainakaan
Siinäpä lähiöelämää ruotivaa tekstiä.
On tästä ihan biisikin syntynyt, sen voi kuunnella täältä:
http://www.mikseri.net/music/play.php?id=157157&type=dl
dixi19
