Bassot ›

Kauko Röyhkä: Maa on voimaa. Jari Paulamäki hallitsee.

Pyörii mielessä ties kuin monta apauttia tuntematonta takaa-ajobiisiä, jossa basson "plönk" -soundi on olennainen juttu. Ei vaan tuu yhtään nimeltä mieleen.
 
Voisin kuitenkin lisätä ikuisuushehkutuksessa mulla olevat David Axelrodin Songs Of Innocence ja Song on experience -levyt. Mummo-Kaye bassottelee näillä ja levyjen omintakeisen tunnelman luomisessa tuolla mute+pleku-tekniikalla (tai sen tuottamalla soundilla) on olennainen osa.
 
Ja heitetään puolihuulena vielä Les Claypoolin "Highball with the devil"-levyn kontraa-jousella-särön-läpi-pierufestarit. Eipä perussoundi oikein loisi samaa tatsia noihin...

Täytyy ulkomaisista mainita Toolin mainio biisi nimeltä Schism (Lateralus-levyltä).
 
Meidän stadionrockbändin basisti soittelee aina tota... Hyvä kulku, jää soimaan päähän.

Ja heitetään puolihuulena vielä Les Claypoolin "Highball with the devil"-levyn kontraa-jousella-särön-läpi-pierufestarit. Eipä perussoundi oikein loisi samaa tatsia noihin...
 
Tohon kun lykkää ennen säröä vielä esim. Bassballsin niin kyllä lähtee! On kokeiltu.


Meidän stadionrockbändin basisti soittelee aina tota... Hyvä kulku, jää soimaan päähän.

Millekäs stadionille tota voi tulla ihmettelemään?

Millekäs stadionille tota voi tulla ihmettelemään?
 
haha... saas nähdä vaikka yhtye kohta stadioneilla pyörisikin... tällä hetkellä tuo stadion-etuliite kuvaa kuitenkin lähinnä musatyyliä ja yhtyeen asennetta..

haha... saas nähdä vaikka yhtye kohta stadioneilla pyörisikin... tällä hetkellä tuo stadion-etuliite kuvaa kuitenkin lähinnä musatyyliä ja yhtyeen asennetta..
 
Siitä tuli mieleen. Näin viime sunnuntaina He-Va lentoasemalla Mike Monroen ja Andyn. Andylla oli selkeesti ulkoavaruus-asenne ja Makella oli maailmankuuluinrokkitähti-asenne. Kovasti ne molemmat pyöri.

RHCP ja Sir Psycho Sexy, räävitön soundi.

Kaikki Jamersonin aikaset Motowon jutut... ilman häntä ja hänen presarin murina ei olis koko Motown se mitä se oli ja on.

Leevi And The Leavingsin tuotannon alkupään biisit. Niissä on sitä mainiota kuminauhabassoa.

Meikä heittää tähän että Iron Maiden: Strange World. Siinä biisissä 'Arryllä on erilainen soundi ja tyyli kuin monessa muussa Maidenin biisissä. Sopii siihen tunnelmaan.

Kaikki Jamersonin aikaset Motowon jutut... ilman häntä ja hänen presarin murina ei olis koko Motown se mitä se oli ja on.
 
Ööö...murina?

Kaikki Jamersonin aikaset Motowon jutut... ilman häntä ja hänen presarin murina ei olis koko Motown se mitä se oli ja on.
 
Tästä olen eri mieltä. Mun näkemykseni mukaan monissa Motownin biiseissä basson pointti on enemmänkin siinä groovessa ja niissä äänissä/linjoissa mitä Jamerson soittaa - ei niinkään siinä soundissa. Ennemminkin se bassosoundi on ollut ajallensa tyypillinen perussoundi.

Tästä olen eri mieltä. Mun näkemykseni mukaan monissa Motownin biiseissä basson pointti on enemmänkin siinä groovessa ja niissä äänissä/linjoissa mitä Jamerson soittaa - ei niinkään siinä soundissa. Ennemminkin se bassosoundi on ollut ajallensa tyypillinen perussoundi.
 
Niinpä. Ja myös se on mun mielestä aika olennaista että ne bassot on usein miksattu erittäin alas, niin että niitä ei tavallinen ihminen edes huomaa.

Niinpä. Ja myös se on mun mielestä aika olennaista että ne bassot on usein miksattu erittäin alas, niin että niitä ei tavallinen ihminen edes huomaa.
 
Juuri näin. Joissain vanhoissa Wonderin biiseissä (esim. Uptight) ei hyvällä tahdollakaan voi sanoa että se bassosoundi on oleellinen osa sitä biisiä (mitä tässä topicissa ilmeisesti kysellään).

En jaksanu lukee ihan kaikkia, ni en tiedä onko tää jo sanottu....
mut esim: Holy Diver biisissä se basson saundi ei vois olla mikään muu.

Ulkomaisista tulee mieleen Tracy Chapman "Material World". Ollaan käytetty mm. alapäiden referenssilevynä stereoita demotessa.
 
Larry Klein bassossa (=VK).

Tästä olen eri mieltä. Mun näkemykseni mukaan monissa Motownin biiseissä basson pointti on enemmänkin siinä groovessa ja niissä äänissä/linjoissa mitä Jamerson soittaa - ei niinkään siinä soundissa. Ennemminkin se bassosoundi on ollut ajallensa tyypillinen perussoundi.
 
Groovet ja linjat on kyllä IMO yhteydessä siihen soundiin, olkoonkin sitten ajalleen tyypillinen. Eihän se samalta hifisoundein kuulosta, vaikkei kyllä huonoltakaan... Ja käyttihän JJ hyväkseen tumppusoundia soittotekniikassaankin.

Absoluuttisen nollapisteen Kerro ketä ajattelit: Kivasti pörisevä basso on panoroitu laitaan.
 
Totta. Monissa muissakin Abson biiseissä Otsala käyttää persoonallisia, biisin fiiliksen kannalta todella olennaisia "härösaundeja". Yhtenä lisäesimerkkinä monista Ipswich, jossa perkussiivisia pitkiä sointuja rankalla, särötetyllä autowahilla maustettuna.

Motörheadin koko tuotanto.
 
Sheehanin soundi Eat` em and smilellä (sensijaan ei Skyscraperilla) ja kaikilla Mr.Bigin levyillä on korvaamaton osa sitä kokonaisuutta, ei vaihdettavissa. Tykkääkö sit vai ei, on eri asia. Mä tykkään.