Musiikin teoria ja säveltäminen ›

No onhan se nyt selkeätä että kun pythagoralaisen systeemin mukaan värähtelevät äänet soivat rinnakkain, ne resonoivat toistensa kanssa kauneimmin.
 
Ne resonoi tietyllä tavalla, mutta pitää sitä kauneimpana on jo kulttuurisidonnaista.
 
Mun mielestä siinä ei ole mitään kaunista.

Jep. SC3:n mikrotonaalisuus ei tosin ole sitä, että länsimaisia sävelaskelia pilkottaisiin murto-osiin, vaan hylätään länsimainen viritysjärjestelmä kokonaan ja käytetään jotain meikäläisittäin "epävireistä" itämaista viritysjärjestelmää sen sijasta.
 
totta.
 
mä en ole ihan varma siitä, että mitä viritysjärjestelmää se käyttää tai että onko kyseessä edes mikään viritysjärjestelmä. voi olla, että se vaan on kokeillut eri kokoisia mikrointervalleja (ei siis mikään järjestelmä isolla Jiillä), jotka on sopinu siihen biisiin. pitäisi oikeastaan kysyä siltä.
 
mulla on himassa jonkin verran lähi-idän musiikkia, jossa on niinkin pieniä, kuin 8- osa sävelaskelia ja mun korvaa miellyttää se tosi paljon. mä oon itsekin soittanut pari keikkaa turkkilaista taidemusiikkia...eikä se muuten meidän klassisesta musiikista niin hirveästi eroa. kokoonpanona on melkein länsimainen "kamariyhtye", jossa sello, viulu, darbouka (tms.) ja usein kai oud- luuttu. hirveän nyanssista ja ilmeikästä musiikkia.
 
vinkkinä muuten säveltäjä charles ives, joka kokeili mm. pianolla erikokoisia mikrointervalleja. mahtava säveltäjä mielestäni. luulen, että saattaisit pitää, koska luulen että pidät "eklektisyydestä".

mä en ole ihan varma siitä, että mitä viritysjärjestelmää se käyttää tai että onko kyseessä edes mikään viritysjärjestelmä. voi olla, että se vaan on kokeillut eri kokoisia mikrointervalleja (ei siis mikään järjestelmä isolla Jiillä), jotka on sopinu siihen biisiin. pitäisi oikeastaan kysyä siltä.
 
Kuvittelisin, että Spruance on lähtenyt liikkeelle käyttämiensä etnisten soitinten (saz, rabab, esraj jne.) luontaisesta viritysjärjestelmästä ja toiminut niiden asettamien rajoitusten mukaan.
 
vinkkinä muuten säveltäjä charles ives, joka kokeili mm. pianolla erikokoisia mikrointervalleja. mahtava säveltäjä mielestäni. luulen, että saattaisit pitää, koska luulen että pidät "eklektisyydestä".
 
Ehkä osaat suositella jotain tiettyjä teoksia? Ives on niitä nimiä, joihin säännöllisin väliajoin törmää tiettyjä suuntia tutkiessaan, mutta musiikkiaan en tiedä koskaan kuulleeni.

Kuvittelisin, että Spruance on lähtenyt liikkeelle käyttämiensä etnisten soitinten (saz, rabab, esraj jne.) luontaisesta viritysjärjestelmästä ja toiminut niiden asettamien rajoitusten mukaan.
 
voipi olla.
 
tsekkaa spruancen lafkan sivut http://www.webofmimicry.com/
 
sieltä jostain löytyy keskustelufoorumi, jonne trey toisinaan kirjoittelee. en ole pitkään aikaan käynyt siellä, joten en tiedä vieläkö se siellä häärää. kyllä me jostain modernista klassisesta musiikista siellä joskus vähän jutskailtiin ja treyllä tuntuu olevan (siitäkin) aiheesta melkoinen tietomäärä.
 

 
Ehkä osaat suositella jotain tiettyjä teoksia? Ives on niitä nimiä, joihin säännöllisin väliajoin törmää tiettyjä suuntia tutkiessaan, mutta musiikkiaan en tiedä koskaan kuulleeni.
 
mulla on vaan sen jotain viulusonaatteja. niissä ei ole mitään mikrotonaalisuutta tai mikrointervalleja...ainakaan muistaakseni. ivesin tyylihän koostuu eräänlaisesta synteettisestä pluralismista, jossa vilisee kansanmusiikki- ja kirkkomusiikkisitaatteja ja jokaisessa biisissä on vieläpä käytetty mitä erilaisempia sävellystekniikoita. kuitenkin minä aistin musiikissa jonkinlaista "romanttista" sävyä, vaikka melkoisen modernia kamaa ives onkin.
 
mä en muista niiden biisien nimiä, joissa on mikrointervalleja, mutta muistaakseni kunkin teoksen nimessä on osoitettu mikäli on.

Ne resonoi tietyllä tavalla, mutta pitää sitä kauneimpana on jo kulttuurisidonnaista.
 
Mun mielestä siinä ei ole mitään kaunista.
 
Kaksi täysin satunnaista värähtelyä synnyttää summa-aallon, jossa toistuu säännönmukaisesti maksimeja ja minimejä. Yhdistelmiä on rajaton määrä (atonaalisessa musiikissa) ja mielestäni valto-osa niistä voi miellyttää korvaa. Varmasti monen muunkin mielestä.
 
Jos otetaan lisukkeeksi kolmas aalto, on tuloksena kaaos, vain erityistapauksissa (tonaalinen musiikki, mukaanlukien mikrointervallit tietyissä tapauksissa) ei välttämättä synny kaaosta. Riippuu kuulijasta ja kaaoksen luonteesta, onko se miellyttävää vai ei.
 
Erityisen mielenkiintoista on tuo raja (tarkkaa sellaista ei tietenkään ole ja sekin on subjektiivista), jossa järjestys muuttuu epäjärjestykseksi. "Korvan tottuminen" tai oikeastaan aivojen tottuminen, joka on tietynlaista ymmärtämistä, siirtää rajaa tuonnemmaksi... Itse olen sitä mieltä, että tonaalisuus on massiivinen rajoitus ilmaisulle...
 
Atonaalista (=ääretön määrä niitä mikrointervalleja :) ) musiikkiahan on vaikka kuinka paljon. Kannattaa katsoa myös tuonne elektronisen musiikinkin (laajemmin kokeellisen musiikin) suuntaan, jos mikrointervallit tai atonaalisuus kiinnostavat.

Minulle on kuitenkin musiikissa tärkeää hienot melodiat ja harmoniat, ja vaikealta tuntuu ajatuksena ruveta kokeilemaan hienolta kuulostavien äänijonojen tekemistä jollei pohjana ole jotain systeemiä. Musiikkia helpottamaanhan nuo kai on tehty.
Miten muuten harmoniat toimivat sitten periodisoittimilla jotka eivät ole nykyisen tasavireisen järjestelmän mukaisia? Jostain joskus luin että tavallaan sävellajin *kuuluisi* mennä hieman mikrointervallien puolelle ja taitava jousisoittaja osaakin soittaa hieman sävellajiin mukautuen, mikä ei esim. pianolla ole mahdollista.
 
-Kamikaze Kettunen

Miten muuten harmoniat toimivat sitten periodisoittimilla jotka eivät ole nykyisen tasavireisen järjestelmän mukaisia? Jostain joskus luin että tavallaan sävellajin *kuuluisi* mennä hieman mikrointervallien puolelle ja taitava jousisoittaja osaakin soittaa hieman sävellajiin mukautuen, mikä ei esim. pianolla ole mahdollista.
 
Näin se käsittääkseni on. Tasavireinen järjestelmä (piano esimerkiksi) on vain kompromissi. Joku asiaan perehtynyt voisi kertoa tarkemmin.

Minulle on kuitenkin musiikissa tärkeää hienot melodiat ja harmoniat, ja vaikealta tuntuu ajatuksena ruveta kokeilemaan hienolta kuulostavien äänijonojen tekemistä jollei pohjana ole jotain systeemiä. Musiikkia helpottamaanhan nuo kai on tehty.
Miten muuten harmoniat toimivat sitten periodisoittimilla jotka eivät ole nykyisen tasavireisen järjestelmän mukaisia? Jostain joskus luin että tavallaan sävellajin *kuuluisi* mennä hieman mikrointervallien puolelle ja taitava jousisoittaja osaakin soittaa hieman sävellajiin mukautuen, mikä ei esim. pianolla ole mahdollista.
 
-Kamikaze Kettunen
 
Mä sanon ihan tosissani, että sun korvasi/aivosi on todella rajoittunut, jos sut on niin indoktrinoitu, että mikään muu kuin degeneroitunut länsimainen musakäsitys ei mee sulta läpi.

Näin se käsittääkseni on. Tasavireinen järjestelmä (piano esimerkiksi) on vain kompromissi. Joku asiaan perehtynyt voisi kertoa tarkemmin.
 
Netistähän löytyy vaikka kuinka paljon aiheesta.
Täähän on ristiriita, että meillä on kiinteäviritteisiä soittimia, pianot, kitarat etc ja sitten "puhtaisiin" pystyvät, laulu, viulu, vetopasuuna ja mitä niitä on ja näitten pitää pystyä yhdessä soittamaan ja meidän korvamme/aivomme tottuu sietämään/hyväksymään tämän ristiriidan.

Mä sanon ihan tosissani, että sun korvasi/aivosi on todella rajoittunut, jos sut on niin indoktrinoitu, että mikään muu kuin degeneroitunut länsimainen musakäsitys ei mee sulta läpi.
 
en tiedä onko se nyt ihan niinkään rankkaa...
 
musta tuntuu, että tässä on vähän sellainen ennakkokäsitys, että mikrointervallit tai mikrotonaalisuus ovat jotain tosi "hienoa", kun ne on niin hienoja termejä. ei niissä kuitenkaan mitään ihmeellistä ole enkä usko, että moni edes kiinnittää niihin huomiota ennen kuin niistä mainitsee. ei ne ole mitään ufo musiikkia, vaan niitä on ihan perinteisissä melodioissa esim. itä-eurooppalaisessa kansanmusiikissa ja lähi-idän musassa...tai itse asiassa MEIDÄN järjestelmä on maailmalla se poikkeus.
 
mulla on yks kaveri, jolle menin hölmö jotain selittämään, että "kuuntelepas, onko tässä susta jotain omituista?". kaveri ei tottakai huomannut mitään erikoista ja aloin sitten höpöttämään jotain "mikrointervalleista" ja se otti sen heti eri asenteella: "joo, toi on just tota v*tun muusikkoläppää, paljon kiinnostaa. vedä handuun, hippi".
 
toisaalta musta tuntuu, että sillä oli ihan hyvä pointti.