Kitarat: kitarakamat ›

Mitä mieltä laitteesta? Tuollainen on ollut vähän mielessä, onkohan hintansa väärti. Mitään hevisäröjä en tarvi vaan hyvät puhtaat saundit ja jotain rokkisäröä. Kyseessä siis reissue-malli.

Lienee nykypeliksi kohtuuhyvin tehty piirilevyvahvistin, mutta tuo on kuitenkin teknisesti täysin eri asia kuin oikea vuoden '65 Twin Reverb.
 
Itse katsoisin ennemmin käytettyjä, varsinkin hopeanaama-Fenkkuja joita saa varmaan vieläkin edullisemmin kuin reissueita - ja itse asiassa niinhän mä teinkin puolisentoista vuotta sitten =D

Mitä mieltä laitteesta? Tuollainen on ollut vähän mielessä, onkohan hintansa väärti. Mitään hevisäröjä en tarvi vaan hyvät puhtaat saundit ja jotain rokkisäröä. Kyseessä siis reissue-malli.
 
Erittäin hyvin soundaava vahvistin. Meikäläisen makuun turhankin kovaääninen ja tehokas, mutta mainio peli joka tapauksessa.
 
Edelliseen kirjoitukseen viitaten: minun mielestäni tässä Blackface-reissuessa on parempi soundi on kuin 70-luvun silverface-koneissa.

Kiitoksia kovasti vinkeistä! Siitä olisinkin kiinnostunut, että mitä saundillisia eroja todellisuudessa noilla vanhoilla silverfaceseillä ja tällä uudella blackfacereissuella on. Miten usein noita vanhoja liikkuu markkinoilla?

Kiitoksia kovasti vinkeistä! Siitä olisinkin kiinnostunut, että mitä saundillisia eroja todellisuudessa noilla vanhoilla silverfaceseillä ja tällä uudella blackfacereissuella on. Miten usein noita vanhoja liikkuu markkinoilla?
 
Onhan niitä jonniin verran liikkellä. Nyt on esimerkiksi Kitarapajassa Bassman-nuppi 1000e ja kaksi Super reverbiä 1700 Ja 1400e.

Kiitoksia kovasti vinkeistä! Siitä olisinkin kiinnostunut, että mitä saundillisia eroja todellisuudessa noilla vanhoilla silverfaceseillä ja tällä uudella blackfacereissuella on. Miten usein noita vanhoja liikkuu markkinoilla?
 
Blackface-soundi (myös reissuen) on täyteläisempi eikä niin diskanttisen kirskuva kuin silverface-koneissa. Myös särkee paljon nätimmin blackfacessa kuin master volume-silverfaceissa (erityisesti ihan hirveä soundi on pullboost-mastervolumella varustetuissa silverfaceissa).
 
Tämä siis koskee erityisesti Twin Reverbiä, joka on silver- ja blackfaceversiona eri laite kytkennältään. Ja silverfacestakin useampaa versiota. Taas esim. Deluxe Reverb on sama kytkennältään silver- ja blackfacena.
 
Silverface-twinejä liikkuu aika ajoin markkinoilla (eikä ihme, niitä myytiin täällä tosi paljon ja toisaalta ne ei ole niin hyviä koneita, etteikö väki myös myisi niitä). Hintapyynnöt ovat kyllä aika suolaisia...
 
Huom! Nämä soundiasiat ovat kyllä myös henkilökohtaisista makumieltymyksistä riippuvaisia juttuja...

Huom! Nämä soundiasiat ovat kyllä myös henkilökohtaisista makumieltymyksistä riippuvaisia juttuja...
 
Kyllä, ja ne riippuvat myös valtavan paljon siitä mitä muita laitteita on käytössä, ja siitä mitä musaa soitetaan. Ja miten se vahvistin säädetään - en ainakaan mä ole ikinä kuullut kenenkään osaajan käsissä hopeanaaman jääneen kirskuvaksi.
 
Karkeasti ehkä niin, että bluesrosoa vahvistimesta havitteleville mustanaamat ovat ainakin luontevampi vaihtoehto. Kun taas hopeanaamoilla klaaraa vähintään puhtaan puolen, isoa headroomia kaipaavalle se on erittäin jees. Jotta pakka sekoittuisi vielä vähän lisää, hopeanaamavahvistimet toimivat loistavasti monien erilaisten pedaalien kanssa, joten vahvistin käy moneen muuhunkin kuin pelkästään cleaneille. Ja edelleen hämmentäen - jos vain ja ainoastaan blackfacesoundi on se, mitä halutaan, voi hopeanaaman modauttaa mustanaamaksi (eiks Twinkuillekin pystynyt tekemään tuon?)
 
Arvostuskysymyksiähän nämä ovat myös: mä puolestani pidän puoltatoista tonnia suolaisena hintana piirilevyvahvistimelle, ja näen vanhoissa eyelet-kytkentälevyille kootuissa vahvareissa enemmän vastinetta rahalle.

Kyllä, ja ne riippuvat myös valtavan paljon siitä mitä muita laitteita on käytössä, ja siitä mitä musaa soitetaan. Ja miten se vahvistin säädetään - en ainakaan mä ole ikinä kuullut kenenkään osaajan käsissä hopeanaaman jääneen kirskuvaksi.
 
Tämä on ihan totta. Itselläni oli 70-luvun lopun Twin Reverb enkä kyllä oikein päässyt sinuiksi ollenkaan sen kanssa, aina vaan riipi korvaa vaikka miten sääti ja mitä muuta oli välissä - voi olla tietty ihan yksilökohtainenkin juttu.
 
Ja edelleen hämmentäen - jos vain ja ainoastaan blackfacesoundi on se, mitä halutaan, voi hopeanaaman modauttaa mustanaamaksi (eiks Twinkuillekin pystynyt tekemään tuon?)
 
Ymmärrykseni mukaan 70-luvun alkupuolen vehkeille tämä on kohtuuyksinkertainen toimenpiden, mutta kalliimpi tai mahdoton myöhempien aikojen (135-wattiset) koneille.
Siis Twineistä kysymys.

Se riipivyys on todellakin makukysymys. Itselleni se on ihanaa rapeutta, vaikka toki sitä on enemmän kuin tarpeen. Itse pidän treblen yleensä noin nelosessa ja midin ja basson huomattavasti lujemmalla. Sitten taas esimerkiksi Marsuissa mua häiritsee semmoinen keskiäänivoittoinen tylyys ja yläpään lakonisuus. Se soundi ei oikein elä. Voxien äänimaailma kyllä miellyttää, vaikka siinäkin sitä asenteellista yläpäätä kaipaisi lisää. Niinpä omistamani Silverface Twin Reverb on aikamoinen toivewaffari. Varsinkin sitten kun on varaa huoltaa se.

Vaikka Twin Reverb on wattimäärältään tehokas peli, siitä saa hyvät soundit myös maltillisella volyymillä. Näin ainakin blackface- ja reissuemalleissa. Lisäksi nuo toimivat erinomaisesti kaikenlaisten efektipedaalien kanssa, joten yksinkertaisuudestaan huolimatta twin reverb on hämmästyttävän monipuolinen. Tehon ja headroomin ansiosta keikkailu ilman pa:ta onnistuu aika isoissakin paikoissa. Varsinkin kun käyttää lisäkaappia.
Aito blackface soi mielestäni hieman tummemmin ja sävykkäämmin kuin reissue, joka sekin on soundiltaan hyvä. Vanhoissa peleissähän kaiuttimet ja muut komponentit ovat jo sen verran sisäänajettuja, että tiettyä pehmeyttä on sitäkin myötä tullut soundiin.

Ymmärrykseni mukaan 70-luvun alkupuolen vehkeille tämä on kohtuuyksinkertainen toimenpiden, mutta kalliimpi tai mahdoton myöhempien aikojen (135-wattiset) koneille.
Siis Twineistä kysymys.
 
Muutenkin on hyvä ottaa esille se, että nuo muuttuivat 135 W:ksi ultralineaarisiksi - ne ovat usein vähemmän haluttuja kuin aikaisemmat 100 W mallit, koska ovat melko neutraaleja soundeiltaan. Toisaalta olen kuullut että esim. jotkut surf-kitaristit ovat tykänneet noista kovastikin.
 
Ilmeisesti tuo vaihdos tapahtui vuoden 1977 aikana - monet lähteet listaavat että siitä vuodesta lähtien TR oli 135 W, mutta mulla on sen vuoden Quad Reverb (täysin sama vahvistin-chassis kuin Twinissä, mutta neljällä 12 " 16 Ohm ämyrillä), joka on viel' 100 W.

Ilmeisesti tuo vaihdos tapahtui vuoden 1977 aikana - monet lähteet listaavat että siitä vuodesta lähtien TR oli 135 W, mutta mulla on sen vuoden Quad Reverb (täysin sama vahvistin-chassis kuin Twinissä, mutta neljällä 12 " 16 Ohm ämyrillä), joka on viel' 100 W.
 
Mahtaa olla roudausystävällinen peli tuo Quad Reverb. Albert Collinshan noita luukutti volumet ja treblet täysillä..

Mahtaa olla roudausystävällinen peli tuo Quad Reverb. Albert Collinshan noita luukutti volumet ja treblet täysillä..
 
Kevyt kantaa, joo - 40 kg. Mutta siinä on pyörät alla. Ei se paha oo, kun siihen tottuu; kantokahva sivulla jeesaa aika paljon, niin voi kahdella kädellä heivata. Moni muukin asia painaa, kun bändi liikkuu, toi on vaan yks niiden joukossa.
 
Muistanko mä oikein, että Collinsilla olisi ollut todella pitkä johto, joka tasoitti tuota? Aika jumalatonta olis kyllä pitää trebleä täysillä, tai riippuu taas vähän - mutta noin sitä kirskumista kyllä saa aikaiseksi, jos ihan tosissaan haluaa ;-)

Vaikka Twin Reverb on wattimäärältään tehokas peli, siitä saa hyvät soundit myös maltillisella volyymillä. Näin ainakin blackface- ja reissuemalleissa. Lisäksi nuo toimivat erinomaisesti kaikenlaisten efektipedaalien kanssa, joten yksinkertaisuudestaan huolimatta twin reverb on hämmästyttävän monipuolinen. Tehon ja headroomin ansiosta keikkailu ilman pa:ta onnistuu aika isoissakin paikoissa. Varsinkin kun käyttää lisäkaappia.
Aito blackface soi mielestäni hieman tummemmin ja sävykkäämmin kuin reissue, joka sekin on soundiltaan hyvä. Vanhoissa peleissähän kaiuttimet ja muut komponentit ovat jo sen verran sisäänajettuja, että tiettyä pehmeyttä on sitäkin myötä tullut soundiin.
Twin Reverb on kyllä ehdoton Surf-orkesterin soundimaailmaan. Meidän komppikitaristilla on toi 100 Wattinen Twin Reverb SF, joka toimii komppipuolella loistavasti. Ei säröydy. Itse käytän soolosoittoon puolta pienenpää Vibrolux Reverbiä, joka säröytyy hieman isommalla voimakkudella ja jossa on myös piiiiiitkä reverbi!! lisänä ja mausteena käytän Rolandin nauhakaikua, joka tuo elävyyttä..mutta ei mitään "pulliaismodeja.."

haluaisin vielä tietää, että onko toi vahvari siis vaan johonkin rautalanka-musiikkiin vai saako siitä irti hieman rokimpiakin saundeja. Siis toimiiko ton edellä hyvin pedaalien säröt.

haluaisin vielä tietää, että onko toi vahvari siis vaan johonkin rautalanka-musiikkiin vai saako siitä irti hieman rokimpiakin saundeja. Siis toimiiko ton edellä hyvin pedaalien säröt.
 
Toimii. Tube Screamerilla ainakin. Kokeiltu on myös Lespalla ja kyllä murisee.

Hyvä peli se Reissue on osta pois. ;)