Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Oulun levykauppa Äxän myyjä sanoi levyn tulevan huomenna myyntiin ainakin sinne. Oon kuunnellut ihan kunnollisenlaatuista versiota levystä nyt pari kertaa, ja täytyy sanoa, että kaikki biisit kuulostavat melkoisen samalta. Taidanpa silti ostaa :)

Oulun levykauppa Äxän myyjä sanoi levyn tulevan huomenna myyntiin ainakin sinne. Oon kuunnellut ihan kunnollisenlaatuista versiota levystä nyt pari kertaa, ja täytyy sanoa, että kaikki biisit kuulostavat melkoisen samalta. Taidanpa silti ostaa :)
 
Onko kukaan kävässy, onko Sideshowta jo saatavilla?
 
EDIT: Käväsin ite ja on.

Oulun levykauppa Äxän myyjä sanoi levyn tulevan huomenna myyntiin ainakin sinne. Oon kuunnellut ihan kunnollisenlaatuista versiota levystä nyt pari kertaa, ja täytyy sanoa, että kaikki biisit kuulostavat melkoisen samalta. Taidanpa silti ostaa :)
 
Tänään pääsin tavalla tai toisella tollasta hieman huonolaatuista versiota kuuntelemaan ja hmm.. Tavallaan ihan kiva, tavallaan toistaa hieman itseään ja tavallaan kuulostaa enemmän Borknagarilta kuin Arcturukselta. Eipä tuosta vielä suurempia arvioita osaa vetää, pitäisi paremmin ja parempaa kuunnella.
Mutta se on varmaa ettei tämä Sham Mirrorsia ja LMI:a voita.

Eilen hankin tuon levyn iltapäivästä ja nyt olen muutaman kerran veivannut läpi. Mukavan avaruusmaista, hivenen kierohkoa ja kaunista, toisaalta ei ole biisit juurikaan vielä tarttuneet. Pitää makustella lisää, mihin tästä lähtee. Tuosta Simenin laulusta tulee kieltämättä (tuli aluksi ainakin) Borknagar mieleen, mutta kyllä tämä muuten minusta ihan Arcturukselta kuulostaa, luojan kiitos.
 
Edit: Enemmän ryskettä kuin aiemmilla levyillä

Nonniin, nyt oli Posti-Kusti tuonut levyn. Jotenkin ei-Arcturusmaista, mutta samalla kuitenkin niin tunnistettavaa. Ensimmäisen kuuntelun jälkeen oli kieltämättä vähän hämmentynyt ja jossain määrin jopa pettynyt olo, mutta nyt kun on pian toisenkin kerran pyörinyt, alkavat biisit hahmottua paremmin ja pikkujutut kuulua selvemmin. Miksiköhän tuota Hestnæsin laulusuoritusta on muuten haukuttu niin paljon, hyvältähän tuo kuulosti?
 
No, varmasti vaatii vielä pari lisäkuuntelua jotta osaa paremmin hahmottaa levyä, mutta näinhän se ennenkin Arcturuksella on ollut.

Nyt kun muutaman kerran on tullut kuunneltua, niin voi sanoa että kyllä tämä vähintäänkin hyvä levy on. Aina välistä hemmotellaan niin upeilla kosketinkuvioilla ettei mitään rajaa. Kokonaisuutena levy tuntuis nojaavaan enemmän tunnelmaan ja on rauhallisempi kuin edellinen. Leyllä on vähän samaa fiilistä kuin LMI:llä. Simen ei valitettavasti pääse Garmin edellisen levyn suoritusten tasolle, vaikka vokaalit hyvältä kuulostaa tälläkin. Biiseistä ainakin Evacution Code Deciphered vakuuttaa heti.
 
Onkohan miksauksessa ja masteroinnissa tapahtunut jotain, kun ainakin mun levyllä biisien välinen volyymiero on aika huomattava. Esim. kakkos biisiä pitää laittaa lujemmalle ykkösen jälkeen, ja kolmonen taas on selkeästi lujemmalla. Nelosbiisi alkaa hurjalla mättökompilla ja kitaran sahauksella, mutta todella hiljaisella voluumilla. Muutenkin tuntuisi että kitarat ja rummut ovat aina välistä turhan taustalla ja laulu turhan selkeästi esillä. Kakkosbiisin lopussa juuri ennen raidan vaihtumista kuuluu selvä "räsähdys". Onko muilla vastaavia huomioita?

Onko muidenkin mielestä laulu miksattu vähän liian kovalle muihin instrumentteihin verrattuna?

Onko muidenkin mielestä laulu miksattu vähän liian kovalle muihin instrumentteihin verrattuna?
 
Kyllä on ... muutenkin tuo äänimaailma on jotenkin "hiljainen" ? Parin kuuntelukerran jälkeen olin valmis lyttäämään levyn ihan täysin... biisit kuulostivat jotenkin rikkonaisilta ja (suuresti odotetuttuja) vokaaleja oli todellakin tuskaista kuunneella. Vaikka sisukkaan kuuntelun jälkeen jyvälle on ehkä jotenkuten päästy niin silti bändiltä tuntuu tyylitaju hieman olevan hukassa... tai ehkä odotukseni olivat vain yksinkertaisesti liian suuret ?

Onkohan miksauksessa ja masteroinnissa tapahtunut jotain, kun ainakin mun levyllä biisien välinen volyymiero on aika huomattava. Esim. kakkos biisiä pitää laittaa lujemmalle ykkösen jälkeen, ja kolmonen taas on selkeästi lujemmalla. Nelosbiisi alkaa hurjalla mättökompilla ja kitaran sahauksella, mutta todella hiljaisella voluumilla. Muutenkin tuntuisi että kitarat ja rummut ovat aina välistä turhan taustalla ja laulu turhan selkeästi esillä. Kakkosbiisin lopussa juuri ennen raidan vaihtumista kuuluu selvä "räsähdys". Onko muilla vastaavia huomioita?
 
Varsinkin tuota kakkosbiisin hiljaisuutta ihmettelin itsekin ja huomasin kanssa tuon räsähdyksen ajassa 8:26. Näkyykö teillä muuten siinä itse levyssä siinä sellanen yksi ihan pieni viiva ympäri levyä, ikäänkuin katkos dataan? Ja ei, en tarkoita sitä isompaa ja selvää siellä levyn ulkoreunan tietämillä audiodatan jälkeen, vaan sellaista paljon pienempää siinä about sentin päässä datan alusta. Näkyy vain hyvää valoa vasten minulla.

Sideshow Symphonies -arvio:
http://www.suezine.fi/levyarviot?t=1&sid=543
 
EDIT: Niin ja itse laitoin jokunen aika sitten levyn tilaukseen cdonilta, kommentteja heittelen heti joskus kun olen levyn kuullut.

Olisi hieno nähdä:
 
ARCTURUS To Appear On MTV's 'Dirty Sanchez'
 
Norway's ARCTURUS have been confirmed to appear on MTV's "Dirty Sanchez", filmed during the Inferno Festival earlier this year. The show featuring the band will be broadcast on September 18 at 10:30 p.m. (BST). MTV U.K.'s popular production, "Dirty Sanchez" appeared at Inferno during their special European tour. They did a special feature on Friday, March 25 at the Rockefeller venue in the changeover between AURA NOIR and ARCTURUS.
 
Uutta levyä en ole vielä kuullut sekuntiakaan. Hankin kunhan rahatilanne taas sallii.

Kuuntelukertojen lisäännyttyä levy on alkanut potkimaan ihan kunnolla! Edelleen olen sitä mieltä, että miksaus olisi voitu hoitaa paremmin etenkin vokaalien kohdalla, mutta perkeleen hyvä levy tämä on.
 
edit. Evacuation Code Deciphered kovin biisi tällä hetkellä mielestäni.

Tänään tuo sitten lojui kotiin tullessani pöydällä, ja siitä levy päätyikin soittimeen, jossa se onkin sitten viettänyt koko illan. Vaikea tästä on vielä mitään sanoa, muuta kuin että kyllä tästä Arcturuksen jälleen tunnistaa.

Ei tätä voi lakata kuuntelemasta.

En ole kuullut uutta levyä mutta La Masquerade Infernalen jälkeen uuden mullistavan levyn tekeminen olisi luultavasti mahdoton tehtävä kenelle tahansa.

Vähintään hyvä levyhän tämä on, vaikka mieleen tulee moniakin asioita jotka olisi voinut tehdä toisin. Niin loistava ja persoonallinen laulaja kuin Simen onkin, koko levyn mitassa se kiekuminen alkaa jossain vaiheessa hieman puuduttamaan. The Chaos Pathissahan Simenin sekopäinen vierailu on edelleenkin koko musiikkihistorian upeimpia hetkiä. Sideshow Symphoniesin miksauksessa on myös pieniä puutteita, esim. kitarat ja rummut ovat suurimmaksi osaksi liian taka-alalla kun taas Simenin laululle on annettu enemmän tilaa. Eli silloin kun olisi tarkoitus rymistellä, niin ei oikein lähde niin kuin pitäisi. Borknagarin tyylistä en osaa sanoa oikein mitään, kun en ole Borknagaria kuullut kuin yhden levyn verran, mutta ehkä niitä Simenin ärjymisiä (kuten ensimmäisen biisin lopussa) saisi olla enemmänkin sen puhtaan vokalisoinnin vastapainoksi. Noin 4 kuuntelukertaa takana, täytyy vielä makustella ennen kuin annan lopullisen tuomion. La Masquerade Infernale ja The Sham Mirrors ovat kyllä sellaisia levyjä että yli ei mene mikään, ja uskon että Arcturus on itsekin tiedostanut tämän. Täytyy kuitenkin olla tyytyväinen että Arcturus sai ylipäänsä uuden levyn valmiiksi.

Sain levyn käsiini eilen. Kovasti ainakin itseäni häiritsee noiden kitaroiden jääminen taka-alalle ja muutenkin vähän kummallinen miksaus. Ja nuo Vortexin laulelutkin ovat mielestäni jotenkin ponnettomia. En ole kylläkään levyä vielä paljoa ehtinyt kuuntelemaan, joten toivotaan että tämä tästä vielä avautuu.. Plussaa Sverdin hienoista kosketinkuvioista. Kuten aina..
 
Missään nimessä huono levy tämä ei kyllä ole, mutta Arcturus ei kyllä taida yltää nyt ihan omiin mittoihinsa tällä esityksellä. No, enpä kyllä toisaalta tykännyt Masqueradestakaan ekalla kuuntelukerralla. Enkä toisella.

Ei ole kyllä mikään helppo levy tämä. Nyt kerran kuunnellut. Hienoja juttuja.

Parin kuuntelun jälkeen mieleen ei ole jäänyt yhtään laulumelodiaa tai ylipäätään mitään mieleenpainuvaa. Biisit harhailevat eteenpäin vähän kuin satunnaisgeneroituina. Vortexkin kuulostaa enimmäkseen eksyneeltä. Mitä ihmettä tämä on?