Roots ›

Lainasin bändin cd:n kirjastosta ja se on pyörinyt levylautasella useamman kerran. Vilpitöntä retrofiilistelyä, tulee välillä Canned Heat mieleen ja välillä Cream, Mountain ja jopa N. Young sekä CCR. Onko muilla kuuntelu kokemuksia kyseiseltä bändiltä? Tämä musa pistää hyvälle tuulelle!

Lainasin bändin cd:n kirjastosta ja se on pyörinyt levylautasella useamman kerran. Vilpitöntä retrofiilistelyä, tulee välillä Canned Heat mieleen ja välillä Cream, Mountain ja jopa N. Young sekä CCR. Onko muilla kuuntelu kokemuksia kyseiseltä bändiltä? Tämä musa pistää hyvälle tuulelle!
 
No perhana, NMA:iin törmäsin etsiessäni erästä Allman Brothersin kappaletta. - Vai että tämmönen orkesteri... mistähän löytysi lisäinfoa?

Joo, (Tampereen) kirjastossa minäkin tuohon tutustuin pari kolme vuotta sitten, Shorty-levy oli mielestäni ihan hyvää modernisoitu roots-bluesia, ei sen kummempaa. Bändin rumpalinahan on R.L. Burnsiden poika.
 
Allmusic:
Moving into much rootsier territory than their former punk band DDT, brothers Luther (guitar, mandolin, vocals) and Cody Dickinson (drums, sampling) formed the North Mississippi Allstars in 1996 with bassist Chris Chew. The sons of longtime Memphis production staple Jim Dickinson were born in Fayette County, TN, and their family later moved to northern Mississippi, where the boys soaked up the country-blues sound of the region from artists like Mississippi Fred McDowell and R.L. Burnside. That became the chief inspiration for the Allstars, but the group also mixes in a rock edge, an alternative aesthetic (comparable to outfits like the Jon Spencer Blues Explosion or G. Love and Special Sauce), and a trad-rock jam-band sensibility (think Phish, Widespread Panic, or even Medeski, Martin & Wood). After touring as an opening act for a variety of artists, thus honing their chops as a unit, the North Mississippi Allstars issued their debut album, Shake Hands with Shorty, in the spring of 2000. 51 Phantom followed the next year. Later in 2001, the North MIssissippi Allstars teamed with John Medeski and Pedal Steel player Robert Randolph to form the Word, an instrumental Gospel-Blues band, for an album and tour. They then regrouped, adding Duwayne Burnside (son of R.L.) and released Polaris in 2003.

Shorty-levy oli mielestäni ihan hyvää modernisoitu roots-bluesia, ei sen kummempaa.
 
Tuo on ainoa levy, joka mulla on NMA:lta kuultuna. Mielestäni ei mitenkään erityisen onnistunut yritys modernisoida vanhoja country blues - klassikoita. Täytyypä tarkistaa muut albumit kun sattuu tulemaan vastaan.

51 Phantom-levy on monipuolisempi kuin Shorty, menee välillä jopa gospelin suuntaan.

Kuuntelin tässä N.M.A. Hill Country Revue. Äänityshän on livenä Bonnaroosta v.-04. Kyllä mennään lujaa, mukana myös R.L. Burnside. Kyllä Dickinsonin porukka pistää taas menemään ystäviensä kanssa. Kova rumpalli ja komiat slidet.
 
Että silleen!

Shake Hands With Shorty -levyn RL Burnside ja Junior Kimbrough -coverit Shake'em on Down, Going Down South ja All Night Long olivat loistavia kahden rytmisektion ilotulitusta. Muutenkin kivoja tulkintoja klassikkokappaleista.

51 Phantom-levy on monipuolisempi kuin Shorty, menee välillä jopa gospelin suuntaan.
 
Joo - tää on munkin mielestä hyvä. Aika karua, mutta toimivaa matksua.

Luther ja Cody musisoivat myös John Hiattin uuden levyn taustabändissä. Tsekkaamisen väärtti myös tuo.

Näin Conanissa, kitaristi oli tylsä.

Pari päivää on nyt pyörinyt soittimessa minulle uuden tuttavuuden, N.M.A.:n uusin CD, Electric Blue Watermelon. Täytyy myöntää, että tässä on erittäin hyvä setti biisejä laidasta laitaan, tyylikkäästi uudistettu perinnettä mielestäni. Mm. Lucinda Williams vierailee ansiokkaasti.
 
Metaani ei ole selvästikään loppunut Deltan suoperästä, vaikka vanhat starat korvautuvat uusilla!

Lainasin bändin cd:n kirjastosta ja se on pyörinyt levylautasella useamman kerran. Vilpitöntä retrofiilistelyä, tulee välillä Canned Heat mieleen ja välillä Cream, Mountain ja jopa N. Young sekä CCR. Onko muilla kuuntelu kokemuksia kyseiseltä bändiltä? Tämä musa pistää hyvälle tuulelle!
 
Itseasiassa ihan hyvä bändi ja aionkin tutustua tarkemmin joku kaunis päivä.
Bändim basisti on kyllä huiman kokoinen

"Shake Hands With Shorty" on aivan loistava levy! "Electric Blue Watermelon" menee välillä aivan liian hiphopiks. Ei toimi meikäläisellä niin hyvin kun noi muut. Jos pidätte bändistä mutta ette ole tutustunut Fat Possum levy-yhtiön tuotoksiin, niin kipin kopin kuuntelemaan...

Tilasin uudelta mantereelta NMA n live dvdn Keep on Marchin'. Keikka on äänitetty Burlingtonissa 11.11. 2005 eli noin kaksi vuotta sitten. Kyllä "pojat" osaa soittaa yhteen kuin olisivat olleet yli 30 vuotta yhdessä :). Jotenkin kuulostaa siltä kuin he nostaisivat vanhaa etelän suobluesia moderniin maailmaan. Mikä ihmeen laatikkokitara parilla kielellä Luther D.lla on ekassa kappaleessa?
BTW. Tutustukaa ihmeessä tuotokseen. Tilasin EBAYsta.

Bändihän oli viime kesänä Rauma Bluesissa: http://www.raumablues.com/raumablue … siintyjat/northmississippiallstars/
En kyllä itse päässyt kuulemaan :(

Bändihän oli viime kesänä Rauma Bluesissa:
 
Tuo oli henkilökohtaisella tasolla viime kesän pahimpia musiikillisia antikliimakseja, siis se, kun huomasin tuon vierailun tapahtuneen sit, kun se oli jo tapahtunut. Tällä poppoolla soitto rullaa, toivottavasti tulevat uudestaan.

Herran jumala... liityin juuri jäseneksi tänne ja saman tien huomaan tässä ketjussa, että olen ainut joka näki NMAS:n livenä Raumalla. Apuihin!
 
Keikka oli hyvä... helevetin hyvä! Soittivat lähinnä kahdelta viimeiseltä ja niistäkin lähinnä "Hill Country Revuelta".
 
Minä kuulin heidän ekalta levyltä radiossa (joo, v.2000 kuului vielä tällaistakin musaa) biisin... en muista minkä ja olin myyty. Sain henkisen orgasmin, kun kuulin ja (valitettavasti) luulen, että on ensimmäistä ja viimeistä kertaa Suomessa. Mutta toivossa on hyvä elää. Minulle kesä -07 oli kova: Patti Smith, NMAS ja Rollarit...
mitä sitä vanha enää kaipaakaan... no Kaislaa ja Nuorta menen aina katsomaan.
 
Ai...niin NMAS discography:
Shake Hands with Shorty.... Mieletön
51 Phantom...................... Rujompi ja enemmän Rock
Polaris.............................. Unohda koko juttu (jos et ala diggaan kuin minä)
Hill Country revue............... Mahtava
Electric Blue melon.............. Parempi kuin Polaris
Hernando........................... Ilmestyy tammikuussa -08