Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kokeilin pistää hakuun tästä, mutta en löytänyt vaikka oletin että tästä on varmaan kysymys jos toinenkin joskus nähty.
Eli.
Mikrointervallit lienee pienen sekunnin puoleen väliin sijoittuvia ääniä. Joskus lukion musiikintunnilla opettaja näytti meille videon jossa mainittiin muunmuassa nämä, mutta sen jälkeen en ole kummemmin ilmiöön törmännyt. Musiikkiopiston teoria on aika tehokkaasti ohittanut kaiken tähän viittaavan. Tässä olisi muutama kysymys jotka kaivertavat mieltäni.
 
1.Mihin rakoihin asteikkoa niitä tulee? Tuplaako se vain kromaattisen asteikon sävelten lukumäärän? Montako niitä on?
2. Miten niitä merkitään nuottikirjoituksessa? Ja miksi niitä sanotaan, siis sävelen nimi?
3. Kuinka ne käyttäytyvät soinnutuksessa? Voiko tehdä sointuja joihin lisätään mikrointervalleja, toimivatko ne harmoniassa?
4. Kuinka niitä käytetään melodiassa?
5. Antakaa esimerkkejä artisteista / kappaleista joissa voi kuulla mikrointervalleja. Jos mahdollista, mahdollisimman helposti saatavilla olevia / länsimaisia kappaleita. Jostain intialaisesta musiikista en ehkä osaisi niitä erotella.
 
Käsittääkseni jossain Britney Spearsin kappaleessa oli mikrointervalleja. Eräs kaveri siitä vauhkosi. Täytyy tunnustaa että kauheasti ei ole tullut siihen suuntaan kajottua..
 
-Kamikaze Kettunen

5. Antakaa esimerkkejä artisteista / kappaleista joissa voi kuulla mikrointervalleja. Jos mahdollista, mahdollisimman helposti saatavilla olevia / länsimaisia kappaleita. Jostain intialaisesta musiikista en ehkä osaisi niitä erotella.
 
Jos haluat kuulla tasavireisessä asteikossa olevia mikrointervalleja (ts. pienen sekunnin "puolikkaita"), etsi käsiisi joku suht uusi digisyntetisaattori. Melkein kaikissa nykyisissä malleissa on mahdollista "leventää" 1 soiva oktaavi kahden koskettimisto-oktaavin alalle (tai leveämmällekin!) - säädettävän parametrin nimi riippuu aika pitkälle instrumentista.
 
Tällöin esim. koskettimien C3-C5 välille jäisi oktaavi, ja saisit kuulla normaalin tasavireisen kromaattisen asteikon soittamalla kokosävelasteikon:
C3 D3 E3 F#3 G#3 A#3 C4 D4 E4 F#4 G#4 A#4 C5
Mikrointervallit jäävät sitten noiden äänien väliin, eli jos soitat kromaattisen asteikon, kuulet äänen nousun mikrointervalleittain. Tuolla tavalla voit myös kokeilla melodioiden muodostamista.
 
EDIT: Käsittääkseni jossain Britney Spearsin kappaleessa oli mikrointervalleja. Eräs kaveri siitä vauhkosi.
 
HOHO

1.Mihin rakoihin asteikkoa niitä tulee? Tuplaako se vain kromaattisen asteikon sävelten lukumäärän? Montako niitä on?
 
Mikrointervalleja on "rajaton" määrä. Lainausmerkeissä rajaton siksi, että harva ihminen erottaa niitä enää siinä vaiheessa kun ne ovat todella pieniä.
 
Yleisimpiä mikrointervalleja ovat neljäsosa-askeleet. Tämä tarkoittaa siis esim. säveltä joka on C:n ja Dessän puolivälissä. Toinen yleinen joukko ovat kuudesosa-askeleet, eli intervallit jotka ovat 1/3 tai 2/3 puoliaskeleesta.
 
2. Miten niitä merkitään nuottikirjoituksessa? Ja miksi niitä sanotaan, siis sävelen nimi?
 
Eri säveltäjät käyttävät näistä erilaisia merkintöjä. Eräs merkintä on korotusmerkki #, jossa kahden pystyviivan sijaan on kolme pystyviivaa tai vain yksi pystyviiva.
 
Jos esim. sävelen F eteen sijoitettaisiin # yhdellä pystyviivalla, se luultavasti(!) tarkoittaisi F:n ja Fissän puolivälissä olevaa säveltä. Kolme pystyviivaa taas tarkoittaisi Fissän ja G:n puolivälissä olevaa säveltä. # yhdellä pystyviivalla on siis 1/4-korotus ja kolmella pystyviivalla 3/4-korotus.
 
Haluan vielä korostaa, että kyseinen merkintätapa ei ole mikään normi, mutta se on yksi käytetyinpiä.
 
Toinen usein käytetty tapa on nuolien lisääminen korotus- ja alennusmerkkeihin. Esim. b-merkki, josta lähtee nuoli ylöspäin tarkoittaa 1/4-alennusta. Tällainen b-merkki sävelen A edessä tarkoittaisi siis säveltä, joka on A:n ja Assan puolivälissä.
 
3. Kuinka ne käyttäytyvät soinnutuksessa? Voiko tehdä sointuja joihin lisätään mikrointervalleja, toimivatko ne harmoniassa?
4. Kuinka niitä käytetään melodiassa?
 
Näihin kysymyksiin ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia. Mikrointervallit toimivat jossain harmoniassa, jossain toisessa eivät. Yleensä mikrointervalleja on lähinnä kansanmusiikissa ja uudemmassa taidemusiikissa. Popimmassa musiikissa olen kuullut mikrointervalleja lähinnä tahattomina.
 
5. Antakaa esimerkkejä artisteista / kappaleista joissa voi kuulla mikrointervalleja. Jos mahdollista, mahdollisimman helposti saatavilla olevia / länsimaisia kappaleita. Jostain intialaisesta musiikista en ehkä osaisi niitä erotella.
 
Länsimaisen taidemusiikin tunnetuinpia esimerkkejä lienee Pendereckin "Threnody Hiroshiman uhreille". Kyseisessä teoksessa mikrointervalleja on paljon.
 
Usein mikrointervalleja käytetään vähän "siellä täällä" mausteena. Kovin monessa sävellyksessä niitä ei ole jatkuvasti. Yritän miettiä vielä joitain hyviä esimerkkikappaleita, kun juuri nyt ei tule mieleen.

Käsittääkseni jossain Britney Spearsin kappaleessa oli mikrointervalleja. Eräs kaveri siitä vauhkosi. Täytyy tunnustaa että kauheasti ei ole tullut siihen suuntaan kajottua..
 
Korkeintaan siinä Toxicin itämaissävyisessä jousisamplessa.

Eikö periaatteessa kaikki sävelet, jotka eivät sisälly tasavireiseen järjestelmään ole mikrointervalleja? Siis esim. jos Bachin musiikkia soitetaan autenttisesti niin se sisältää mikrointervalleja? En ole asiaan kovinkaan tarkasti perehtynyt.

Korkeintaan siinä Toxicin itämaissävyisessä jousisamplessa.
 
Juuri tästä kai oli kyse.
 
-Kamikaze Kettunen

"mikrointervallit" ovat hyvä syy erota bändistä.

Länsimaisen taidemusiikin tunnetuinpia esimerkkejä lienee Pendereckin "Threnody Hiroshiman uhreille". Kyseisessä teoksessa mikrointervalleja on paljon.
 
Joo, mutta kyseinen teos onkin sellaista ambient-taidetta ettei sieltä paljon mikrointervallien melodista käyttöä tai oikeastaan edes musiikillisia teemoja erota :)
 
-Kamikaze Kettunen

Pätkä Schönbergin nuotista, jossa mitä ilmeisemmin on mikrointervalleja:
http://sonic-arts.org/monzo/vienna/ … oenberg-quartertones1906closeup.jpg
Sivu (http://sonic-arts.org/monzo/vienna/vienna.htm#Schoenberg-quartertones) tulkitsee tuon: "close-up view of Schönberg's notation of a portion of a quarter-tone scale, descending C : C-1/4 : B : B-1/4 : Bb, then ascending Bb: B-1/4 : B : C-1/4 : C."
 
http://sonic-arts.org/monzo/webern/micro/anbachesranft.jpg
Webernin teoksesta. Tuossa melko alussa laulumelodiassa on noita nuotteja, joiden päänä on pieni risti. Siinä kuuluisi yläpuolella olla selitys, kuinka se tulee esittää, mutta kuten voimme huomata, se on sutattu yli. (http://sonic-arts.org/monzo/webern/micro/webern-micro.htm)
 
Sivuilta löytyy jonkun verran tietoa mikrointervalleista, lähinnä tuosta Wienin näkökulmasta ("A Century of New Music in Vienna from Beethoven to Webern and featuring Mahler and Schoenberg"). Siellä on myös tällaisia mideyksiä: http://sonic-arts.org/monzo/haba/2qt.mid (joka on "his first major quarter-tone work").
 
Tuossa siis se itse pääsivu: http://sonic-arts.org/monzo/vienna/vienna.htm

Eikö periaatteessa kaikki sävelet, jotka eivät sisälly tasavireiseen järjestelmään ole mikrointervalleja? Siis esim. jos Bachin musiikkia soitetaan autenttisesti niin se sisältää mikrointervalleja? En ole asiaan kovinkaan tarkasti perehtynyt.
 
niinno, siis intervallihan on kahden sävelen välimatka toisiinsa nähden ja mikrointervallilla tarkoitetaan alle œ sävelaskeleen kokoista intervallia.
 
jos bachin musiikkia soitetaan ns. periodisoittimilla, niin se sisältää kyllä alle œ sävelaskeleen kokoisia intervalleja, eli mikrointervalleja.
 
kyllähän bluesissakin on ihan mikrointervalleja, että ei ne nyt mitään niin eksoottista ole. ne on niitä suuren ja pienen terssin väliin venytettäviä "blue noteja".
 
ja viitatakseni tuohon aiempaan vitsiini, niin paskoilla bändeillä on usein livenä ja treeniksellä myös näitä "mikrointervalleja".

Mitenkäs noissa Bachin ajan soittimissa sitten mikrointervalleja käytettiin? Ja kuinka se on voinut niitä säveltää, eikös Bach ollut urkuri ja ne kai lienevät olleet tasavireisiä iät ja ajat?
Hmm. Enpä ole tuollaisesta blues-venytyksestä mitään tiennyt. Ja eikös blue note ole tritonus perussävelestä?
 
-Kamikaze Kettunen

Mitenkäs noissa Bachin ajan soittimissa sitten mikrointervalleja käytettiin?
 
Soittimet oli viritetty jonkun tietyn sävellajin mukaan, jolloin esim. "johtosävel", eli duuri- tai molliasteikon 7. sävel (siis suuri septimi) oli hieman korkeampi kuin tasavireisellä soittimella soitettaessa. Tällöin asteikon johto- ja perussävelen väliin jäi intervalli, joka on pienempi kuin tasavireinen p2 - siis tietynlainen mikrointervalli. Alkujaan Bachin ajan soittimilla ei siis voinut soittaa kuin yhdessä tai kahdessa sävellajissa vireisesti (=puhdasvireinen viritysjärjestelmä).
 
Tasavireinen järjestelmä, joka mahdollisti kaikissa sävellajeissa soittamisen esim. pianolla itseasiassa innoitti J.S. Bachin säveltämään "Das Wohltemperte Klaviert" (The Well-Tempered Piano) -teossarjan, joka sisältää (muistaakseni) 24 preludia ja fuugaa, jokaiselle duuri- ja molliasteikolle omansa.
 
Edelleen, jos sulla on käytettävissä joku uudempi sämplesyna, voit todennäköisesti vaihtaa laitteen viritysjärjestelmää napin painalluksella jonkun System- tai Global-menun kautta. Näin pääset vertaamaan puhdas (joka perusäänelle omansa!)- ja tasavireisen asteikon eroa, yleensä valittavissa on asteikkoja tyyliin "Equal Temperament", "Werkmeister", "Pure Major", "Pure Minor" jne. soittimesta riippuen.
 
EDIT: Ja eikös blue note ole tritonus perussävelestä?
 
Blues-asteikossa (1-b3-4-b5-5-b7) blue noteja ovat itse asiassa b3 ja b5, eli C-bluesissa Eb ja Gb/F#. "Blue note" -käsitteestä saa hyvän kuvan, kun ajattelee Elviksen Hound Dog -biisin alkua ("You ain't nothing but a..."). Sävel ei ole eksaktisti suuri (karrikoiden duuri) eikä pieni (molli) terssi, vaan jokin siltä väliltä. Ja hyvältä kuulostaa. "Blue notea" ei pysty tuottamaan tasavireisellä soittimella (esim. piano) täydellisesti, mutta se on mahdollinen puhdasvireisyyteen kykenevillä soittimilla (ihmisääni, viulu, kitara bendattuna jne.).

Mitenkäs noissa Bachin ajan soittimissa sitten mikrointervalleja käytettiin? Ja kuinka se on voinut niitä säveltää, eikös Bach ollut urkuri ja ne kai lienevät olleet tasavireisiä iät ja ajat?
Hmm. Enpä ole tuollaisesta blues-venytyksestä mitään tiennyt. Ja eikös blue note ole tritonus perussävelestä?
 
-Kamikaze Kettunen
 
Täähän on nyt edellisen toistoa, mutta "oikean" bluesin terssi on duurin ja mollin välimailla, jonka pystyy esittämään laulamalla, kitaralla sopivalla bendauksella ja jotkut kiipparistit pyrkii jäljittelemään sitä lyömällä pienen ja suuren terssin yhtä aikaa.

Hämmentävä tieto tämä bluesterssi. Minulla ei ollut mitään havaintoa asiasta. Miten se käyttäytyy harmoniassa? Eikö se kuulosta epävireiseltä? Kuinka tuollaisen oppii laulamaan? Missä biiseissä se olisi oikein selkeänä esillä?
Todella mielenkiintoista. Diggaan.
 
-Kamikaze Kettunen

Tää perusongelmahan on se, että meidän skaalat/asteikot sopii johonkin, johon ne on alunperin tehty ja kun niitä yritetään sovittaa väkisin johonkin toiseen musatyyliin (bluesiin, itämaisiin ja mitä niitä onkaan) ne ei oikein sovi ja joudutaan tekemään likiarvokompromisseja.

Joo, mutta kyseinen teos onkin sellaista ambient-taidetta ettei sieltä paljon mikrointervallien melodista käyttöä tai oikeastaan edes musiikillisia teemoja erota :)
 
Pöh! Kyllä siinä kuitenkin on aika iso ero, että käyttääkö klustereissa mikrointervalleja vai ei. Ihan erilaiselta kuulostaa.

Pöh! Kyllä siinä kuitenkin on aika iso ero, että käyttääkö klustereissa mikrointervalleja vai ei. Ihan erilaiselta kuulostaa.
 
Hassua, että joku voi sanoa tuota biisiä ambientiksi. Aika kaukana taustahälymassasta.

Hassua, että joku voi sanoa tuota biisiä ambientiksi. Aika kaukana taustahälymassasta.
 
Joo, unohdinkin kysyä, että mistä moinen sanavalinta.

Hassua, että joku voi sanoa tuota biisiä ambientiksi. Aika kaukana taustahälymassasta.
 
No, siinä ei ollut melodiaa, rytmiä eikä sointukulkuja mutta siinä oli siellä täällä ääntä erilaisina klustereina joten meikäläisen kirjoissa kyseessä on hyvinkin ambientahtava teos. Minä en käsitä ambienttia pelkäksi huminaksi vaan siis juuri teokseksi jossa ei ole kunnon sävellettyjä teemoja vaan tunnelma (ambient) jota pidetään äänimaisemalla yllä. Tuo teos oli minusta enemmän äänimaisemaa.
Hmm. Tuo blues-terssi jäi edelleen vähän hämäräksi. Täytyneepä yrittää etsiä jotain wanhaa bluesia.
 
-Kamikaze Kettunen