Toimiessaan huonosti palkatussa urkurinvirassaan julmana tunnetun arkkipiispa Colloredon alaisuudessa Salzburgin arkkihiippakunnassa(?), jonka paikan hän oli saanut isänsä nöyristelyjen ansiosta hänen kiukkuisuutensa edessä ryömien, Wolfgangin palattua kohtalokkaalta Pariisin matkaltaan, jonka aikana hänen äitinsä elämä sammui, ei tullut katsotuksi hyvällä omavaltaisten toimiensa puolesta arkkipiispan taholta ja epämieluisaa virkaansa hoitaessaan "hän saattoi, mikäli sille päälle sattui, häiritä surutta jonkun messun hartautta vitsikkäin kadenssein ja ex tempore-koristein, mikä sai potentiaaliset rukoilijat nauramaan. Messu oli toimitus, joka oli saatava pois päiväjärjestyksestä, ennen kuin saattoi lähteä tarokkia pelaamaan.
Kirkko ei ollut hänelle rakennuksena niinkään mikään pyhä paikka kuin rakennus, jossa oli urut. Urut eivät tosin olleet hänen itsensä valitsema instrumentti, mutta niilläkin saattoi soittaa. Hartaus ei ollut hänen heiniään ja kihlattunsa Constanzen hartauskirjaan hän kirjoitti:" Älkää olko sentään liian harras".
Kriittistä tai satiirista kieltä papeista ja padreista hän käytti jo varhaisilla Italian matkoillaan, mutta niin tehtiin hänen lähipiirissään loppuun saakka." Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 Joonas
14.09.2005 23:46:20 | |
|---|
Mozart olikin koko ikänsä ilkeä pikku riiviö, joka ei kunnioittanut muita ihmisiä, sillä piti itseään muita parempana ja Jumalan valitsemana, vaikka kaipasikin maallisilta vaellustovereiltaan hyväksyntää. Mozartissa yhdistyy itsetunnon kaksi ääripäätä; usko omaan erityisasemaansa ja ylivertaisuuteensa, mutta toisaalta epävarmuus muiden ihmisten seurassa.
Sama ongelma on monilla nörteillä nykyään.
Joonas. Moon vanha kettu. Älä ammu mua. |
 megatherium
15.09.2005 21:36:10 | |
|---|
Mozart olikin koko ikänsä ilkeä pikku riiviö, joka ei kunnioittanut muita ihmisiä, sillä piti itseään muita parempana ja Jumalan valitsemana, vaikka kaipasikin maallisilta vaellustovereiltaan hyväksyntää. Mozartissa yhdistyy itsetunnon kaksi ääripäätä; usko omaan erityisasemaansa ja ylivertaisuuteensa, mutta toisaalta epävarmuus muiden ihmisten seurassa.
Sama ongelma on monilla nörteillä nykyään.
Joonas.
Hänen teoksensahan eivät anna vastausta kysymykseen hänen uskostaan, mutta tuntuu kun hän ei olisi oikein lämmennyt asialle sikäli kuin luovaa uskontunnustusta voi asiaksi edes nimittää, ja tekstin aihe olisi koskettanut häntä toisinaan mitä suurimassa märin ohi liturgisen elementin; mozart halusi säveltää oopperoita, kuten Schubetkin, siitä hänen messunsa puhuvat selvää kieltä. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 Teme007
16.09.2005 16:30:17 | |
|---|
Hänen teoksensahan eivät anna vastausta kysymykseen hänen uskostaan, mutta tuntuu kun hän ei olisi oikein lämmennyt asialle sikäli kuin luovaa uskontunnustusta voi asiaksi edes nimittää, ja tekstin aihe olisi koskettanut häntä toisinaan mitä suurimassa märin ohi liturgisen elementin; mozart halusi säveltää oopperoita, kuten Schubetkin, siitä hänen messunsa puhuvat selvää kieltä.
Mites sä piittaat kirkosta instituutiona? "Lämmittäisi varmaan minunkin mieltäni saada platinalevy musiikkilevyllä, jota en ole itse tehnyt, eikä kukaan ole ostanut..." joku joskus INDX:n menestyksestä. |
Raipe
16.09.2005 23:04:45 | |
|---|
Mites sä piittaat kirkosta instituutiona?
Instituutioissa on paljon lihavia ihmisiä. Jos joku käy vittuileen niin kannattaa sanoa sille:"Dissected Corpse Emulation Wars" |
megatherium
20.09.2005 19:14:11 (muokattu 21.09.2005 21:22:29) | |
|---|
Mites sä piittaat kirkosta instituutiona?
Lienee ehkä parempi, että en kommentoi asiaa sen enempää tässä yhteydessä, sillä voin vain todeta, että taide ja nerous yksin saavat minulta pisteet. puhdas urheilu voittaa aina. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
