Aloittelijat ›

OK, nyt olisi mulla seuraavanlainen ongelma: Olen soittanut n.vuoden kitaraa, soitan erittäin aktiivisesti ja nautin soittamisesta erittäin paljon. Tunnen kehittyväni ja oppivani kaikkea mielenkiintoista ja uutta, enkä jumiudu paikalleni. Soittelen pääosin bluesrockia ja hard rockia.
Tällä hetkellä arsenaaliin kuuluu Squierin strato ja vox AD30VT mallintava vahvistin. Soitan bändin kanssa hard rockia.
Tarkoituksenani on ollut ostaa wah-poljin, mutta olen katsellut netistä myös ESP X-tone PS-2V kitaraa, josta olen kuullut kehuja ja jota olen itsekkin testannut ja pitänyt hyvänä. Saisin kitarasta ja wahista varmaankin hyvin edullisen tarjouksen suhteiden kautta. Mutta loppujen lopuksi en kuitenkaan suuresti tarvitse uutta kitaraa, vaikka se kiva olisikin. Mitä ehdottaisitte? Jos saan n.200€ wahin, digitechin screaming blues-särön ESP x-tone PS-2V kitaran n.500-600€, onko ostos kannattava? Vai kannattaako ostaa pelkkä wah ja särö ja ostaa kitara vasta vuoden parin kuluttua, vaikka kaiken ostaminen nyt tulisikin taloudellisesti kannatavammaksi(rahaa ei tod. ole paljoa). Kiitokset mielipiteistänne jo etukäteen!

Suosittelisin mieluummin hankkimaan kokonaan uuden vahvistimen, jos bändin kanssa aiot enemmänkin soitella. Särö tulee mukana, ja wahi nyt ei ole niin kovin kallis, esim. Crybabyn saa alle satasella.

Suosittelisin mieluummin hankkimaan kokonaan uuden vahvistimen, jos bändin kanssa aiot enemmänkin soitella. Särö tulee mukana, ja wahi nyt ei ole niin kovin kallis, esim. Crybabyn saa alle satasella.
 
Bändi on aika höntsypohjalla, vahvari riittää täydellisesti pariksi vuodeksi eteenpäin. Ostin tuon nykyisen meinaan pari kuukautta sitten.

Minä ainakin teen niin että soitan squierillani niin kauan kun on kunnon instrumenttiin varaa. Kerralla kunnon soitin niin ei harmita myöhemmin.

Ota huomioon et oon näissä jutuissa täysin avuton, mutta heittelen vaan ideoita.
 
Oon itelläni pitänyt politiikkana sitä etten osta mitään uutta, jos vanhassa ei o mitään vikaa. Tarviitko kakkoskitaraa, jos sun ykköskitarassa ei sun mielestä o mitään puutetta? Stratoki on ymmärtääkseni aika semmonen monenlaiseen musaan sopiva värkki, ettei se nyt välttämättä tarvi/ mitään kaveria. Varsinkin jos soittaa bluesia/rokkiva, jollon seon kait ns. "elementissään"... Jos soittaisit esim blues/rockin lisäksi jotain blackmetallia toisen bändin kanssa, vois kakkoskitara olla vähän enemmän tarpeessa.
Tämä tosiaan on siis mun epämusikaalinen näkökanta, enkä esitä mitään faktoja, jos joku kokeneempi tulee sanomaan toisin tästä, nöyrryn ihan suosiolla :)
 
Kattoo myös et useimmilla on varmaan semmonen "The Kitara" mitä aina kuolaa kaupassa, tai valmistajan nettisivuilla. Jos säästät rahaa nyt, etkä osta toista kitaraa, se "The Kitara":kin on periaattessa lähempänä. Ainakin mun maailmassa.

Sanoisin, että osta Xtone ja koita tinkiä ne polkimet mukaan mahdollisimman halvalla. Pyydä kaupanpäälliseksi vielä muutama pari kapuloita mikäli rumpalillanne voisi olla tarvetta. Koko on sitten 7a.

Oon itelläni pitänyt politiikkana sitä etten osta mitään uutta, jos vanhassa ei o mitään vikaa. Tarviitko kakkoskitaraa, jos sun ykköskitarassa ei sun mielestä o mitään puutetta? Stratoki on ymmärtääkseni aika semmonen monenlaiseen musaan sopiva värkki, ettei se nyt välttämättä tarvi/ mitään kaveria. Varsinkin jos soittaa bluesia/rokkiva, jollon seon kait ns. "elementissään"..
 
Mulla on toimittanut puoli vuotta ykköskitaran virkaa Gibsonin SG spessu. Ostaessani sen myin pois vaahterasta tehdyn LP-kopsun.
Tuossa SG:ssä ei ole mitään vikaa, päinvastoin, mutta ostin silti kakkoskitaraksi Squierin Std staton.
Syynä oli pelkkä vaihtelunhalu. SG:ssä on tummempi ja muhkeampi saundi kuin stratossa. Strato on varustettu kolmella singlecoil-mikillä, kun taas SG:ssä on yksikelaisia tummemmat humpparit mikkeinä.
Soittotuntuma on myös erilainen. Stratossa on pitempi skaala ja kaulan kulma on erilainen. SG:n kaula on paksu ja Straton ohut. Lisäksi pidän näissä kitaroissa eri paksuisisa kieliä. Stratossa kympit ja SG:ssä 0.11 tuumaiset. SG:ssä pääsee ylänauhoille helpommin double cutin ansiosta ja 12 nauhaväli tuntuu olevan melkeinpä keskellä kaulaa karrikoidusti esitettynä. Stratossa vibraa voi tehdä myös kammen avulla, SG:ssä ei.
 
Vaihtelu virkistää ja saatan soittaa yhdellä kitaralla viikon putkeen ja saan taas lisää virtaa soittamiseen vaihtamalla kitaraa. Välillä haluaa ohuempaa ja välillä sitä muhkumpaa saundia ja fiilistä. Kolmantena kitarana mulla on akustinen.
Itsekin soitan lähinnä bluesia ja rokkia.