Lyriikka ›

Tarkoitus ei ole tehdä mitään väittelytriidiä, haluan tuoda oman pointtini esille mitä tulee lyriikan tekemiseen, ja haluan että myös te tuotte näkökulmanne asiaan.
 
Mä sain vasta aikamoisen palauteryöpyn kun otin asiakseni puolustaa taiteellista vapautta mm. lyriikoiden tekemisessä, ilman teknistä näkökulmaa..
 
Ok, eli on ollut puhetta lyriikan tekemisestä, tavujen määrästä, riimeistä yms. seikoista.. jotka joidenkin mielestä tuntuvat olevan niin tärkeä elementti teknisesti hallita harjoitettaessa tätä taiteen lajia (kuten varmasti onkin, tietyissä lajeissa, mutta EI saa yleistää).
 
Nyt kokeilenkin havainnollistaa sitä pointtia, mitä olen pyrkinyt tuomaan julki.. lyhyesti sanottuna: Pelkästä lyriikasta EI ensinäkemältä voi sanoa toimiiko se vai eikö se toimi kun puhutaan esim. rock- lyriikasta.
Tästä on moni ollut mun kanssa eri mieltä. Joten kokeilen havainnollistamalla selvittää näkökulmani.
 
1. versio:
 
1.
Ylöspäin jo siitä aikaa on (10 tavua)
mun sydän on niin levoton (8 tavua)
ei se mennyt niin kuin kerrottiin (9 tavua)
ne kamat ulos heitettiin (8 tavua)
älä mulle äidistäsi muottii tee (11 tavua)
honey hei, ei se niin mee (7 tavua)
 
ch
Ylöspäin ja vaihto taskuun (9 tavua)
huuda vaan jos huvittaa (7 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
on aika toteuttaa (7 tavua)
ylöspäin ja vaihto taskuun (9 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (7 tavua)
on aika toteuttaa (7 tavua)
 
2.
Vaihda CeeDeet mankkaan, älppäriin (9 tavua)
ota iskut vastaan (6 tavua)
gogo tytöt vaihtuu bändäriin (9 tavua)
joo joku vielä jaksaa (7 tavua)
miltä tuntuu musta tuntuu niin (9 tavua)
hei'ei tästä tarvi enää maksaa (10 tavua)
 
ch
Ylöspäin ja vaihto taskuun (9 tavua)
huuda vaan jos huvittaa (7 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
on aika toteuttaa (7 tavua)
ylöspäin ja vaihto taskuun (9 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (7 tavua)
on aika toteuttaa (7 tavua)
 
Ylöspäin ja vaihto taskuun (9 tavua)
huuda vaan jos huvittaa (7 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
nyt on aika toteuttaa (8 tavua)
ylöspäin ja vaihto taskuun (9 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (7 tavua)
nyt on aika toteuttaa (8 tavua)
 
Tän eka version voit kuunnella tästä:
 
http://www.mikseri.net/music/play.php?id=154500&type=dl
 
Tässä toinen versio, eri kirjoitusasu, kyseisestä biisistä:
 
1.
Ylöspäin (4 tavua)
jo siitä aikaa on (6 tavua)
mun sydän on (4 tavua)
niin levoton (4 tavua)
ei se mennyt niin (5 tavua)
kuin kerrottiin (4 tavua)
ne kamat ulos heitettiin (8 tavua)
älä mulle äidistäsi (8 tavua)
muottii tee (3 tavua)
honey hei (3 tavua)
ei se niin mee (4 tavua)
 
ch
Ylöspäin (4 tavua)
ja vaihto taskuun (5 tavua)
huuda vaan (3 tavua)
jos huvittaa (4 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
on aika toteuttaa (6 tavua)
ylöspäin (4 tavua)
ja vaihto taskuun (5 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
on aika toteuttaa (6 tavua)
 
2.
Vaihda CeeDeet mankkaan (6 tavua)
älppäriin (3 tavua)
ota iskut vastaan (6 tavua)
gogo tytöt (4 tavua)
vaihtuu bändäriin (5 tavua)
joo joku vielä jaksaa (7 tavua)
miltä tuntuu (4 tavua)
musta tuntuu niin (5 tavua)
hei'ei tästä tarvi (6 tavua)
enää maksaa (4 tavua)
 
ch
Ylöspäin (4 tavua)
ja vaihto taskuun (5 tavua)
huuda vaan (3 tavua)
jos huvittaa (4 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
on aika toteuttaa (6 tavua)
ylöspäin (4 tavua)
ja vaihto taskuun (5 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
on aika toteuttaa (6 tavua)
 
Ylöspäin (4 tavua)
ja vaihto taskuun (5 tavua)
huuda vaan (3 tavua)
jos huvittaa (4 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
nyt on aika toteuttaa (7 tavua)
ylöspäin (4 tavua)
ja vaihto taskuun (5 tavua)
ja kaikki mistä varoitettiin (9 tavua)
nyt on aika toteuttaa (6 tavua)
 
Ja tän toka version voit kuunnella tästä:
 
http://www.mikseri.net/music/play.php?id=154500&type=dl
 
Ylläoleva lyriikka ei ole minun tekemääni, mutta sävellys on. Sen verran tiedän kuitenkin sanoa, että tuo lyriikka on syntynyt spontaanisti tajunnanvirtana, eikä tavuja ole laskettu saatika riimejä mietitty.
 
Noista tavutuksista mä en osaa sanoa mitään, muuta kuin että jos laitan säkeistöjen tavut riveittäin peräjälkeen numeerisina lukuina.. on noissa kahdessa versiossa aika paljon eroja (jopa säkeistöittäin yksittäisissä versioissa), ja näyttää mun mielestä sillisalaatilta.. joten kommenttia noihin. Joidenkin palstalla olevien kommenttien perusteella samalla tavalla vertailtaessa noita 1. ja 2. säkeistön tavumääriä, ei tämä toimisi.. tai ainakin säkeistöjen melodiat olisivat sillä perusteella erilaiset. Jokainen voi kuunnella antamistani linkeistä ovatko..
 
Nuo molemmat versiot ovat minun kirjoittamiani, originaaliversiot (lyriikan alkup. kirjoittajan omat paperiversiot) ovat taas jotain ihan muuta, rivitykset esim. menee takuulla eri tavalla kuin noissa mun kirjoittamissa versioissa. Tavujen laskenta tässä tapauksessa oli sinänsä täysin tarpeetonta, mutta halusin vain havainnollistaa asian.
 
Eli yksi pointti on se, että lyriikan kirjoitusasu jo pelkästään tekee mahdottomaksi päätellä toimiiko lyriikka sovitettuna musiikkiin. Rivien pituudet jokainen kirjoittaja määrittelee itse, ei yksi rivi neljästä välttämättä tarkoita säkeistön neljäsosaa, eihän sitä voi kuulematta tietää.
 
Riimityksistä en sano mitään, aika paljon mennään jo makuasioiden puolelle silloin.. mutta olisi kiva kuulla nyt ammattilaisten, puoliammattilaisten, harrastelijoiden ja amatöörien mielipiteitä aiheesta.
 
Omasta puolestani totean, että lyriikoissa sisältö ja kokonaisuus kiinnostaa mua, ei tekniikka.
 
Vapaata, mutta asiallista keskustelua. Toivon ettei triidi mene väittelyksi.

Eli yksi pointti on se, että lyriikan kirjoitusasu jo pelkästään tekee mahdottomaksi päätellä toimiiko lyriikka sovitettuna musiikkiin. Rivien pituudet jokainen kirjoittaja määrittelee itse, ei yksi rivi neljästä välttämättä tarkoita säkeistön neljäsosaa, eihän sitä voi kuulematta tietää.
 
Aivan. Silloin kun näistä asioista keskusteltiin raivokkaasti edellisen kerran (muutama vuosi sitten), yritin myös tuoda esille tätä asiaa. Samoin kuin sitä, että joskus joitakin tavuja voidaan venyttää tai nopeuttaa ja joku tavu voidaan laulaa kohotahdilla, kun taas vastaavassa kohdassa eri säkeistössä voidaankin tehdä eri tavalla (joskus tällainen kikkailu voi kompastua omiin jalkoihinsa, mutta usein se toimii aivan mainiosti). Näistä syistä kirjoitusasusta ei todellakaan voi satavarmasti päätellä, toimiiko teksti rytmisesti musiikin kanssa vai ei.
 
Omasta puolestani totean, että lyriikoissa sisältö ja kokonaisuus kiinnostaa mua, ei tekniikka.
 
Ei muakaan tekniikka sinänsä kiinnosta, mutta se kyllä, toimiiko teksti laulettuna rytmisesti (kaiken muun lisäksi tietysti). Jos se on hankala laulaa ja siellä on tökkiviä painotuksia tms, ei siitä kai kiittääkään voi :)
 
Erinomainen esimerkki tästä oli vastikään karaokessa, kun kuuntelin kun yksi nainen lauloi Irinan biisiä Vastaukset. Sisällöllisesti teksti on ihan jees, mutta laulajalla oli todellisia vaikeuksia kohdistaa sanat ja tavut oikeisiin kohtiin melodiaa, koska teksti ailahteli miten sattuu suhteessa siihen. Paino ei ollut useinkaan sillä kohtaa missä sen olettaisi olevan jne. Tietysti Irina itse laulaa biisin sujuvammin, koska hän "tietää" missä kohti on tarkoitus laulaa mitäkin, mutta muille se on vaikeampi hahmottaa. Teksti ei siis ole kauhean "laulajaystävällinen".
 
No, onko tuo sitten joku vakava tekstin toimimisen kriteeri... Ei välttämättä. Tuon tyyppisessä musiikissa kuitenkin minusta olettaisi, että tavoitellaan nimenomaan sitä, että biisiä hoilotetaan kaduilla ja kapakoissa kaiken kansan voimin. Mitä sutjakammin se suuhun solahtaa, sitä todennäköisemmin niin käy. Näin se vaan on. Mutta totta kai on tuhansia esimerkkejä hiteistä, joissa on tökkiviä kohtia. Monesti nämä on myös niitä biisejä, jotka synnyttää niitä lukuisia väärin kuultuja versioita :) Suhteellisuudentaju olisi siis poikaa tässäkin asiassa. Ei biisin tarvitse olla ns. täydellinen ollakseen toimiva. Kompastuskohdan/-t voi antaa anteeksi, jos teksti on muuten hieno ja/tai jos hiomattomuus sopii tyyliin. Toisaalta taas joskus tuollaiset jutut taas voi läsäyttää pahasti ja vetäistä maton koko biisin alta... Fiilisjuttuja ja makuasioita, ja ennen kaikkea _tapauskohtaisia_.
 
Lopputulema: koska tällä palstalla useimmiten ei voi todeta miten teksti toimii laulettuna ja musiikin kanssa, ehkä on järkevää nimenomaan keskittyä niihin puoliin jotka VOI todeta. En tiedä.

-linkki poistettu-
 
Eivät välttämättä herra Martikaisellakaan rivit ole aina viivoittimella mitattuja.

Jos joku välttämättä tahtoo laskea tavuja, niin tässä on iltapuhde:
http://lyrical.nl/artist/4350
 
Eivät välttämättä herra Martikaisellakaan rivit ole aina viivoittimella mitattuja.
 
Martikainenhan rikkoo painotuksia ym ihan tyylikeinona.

Ohi alkuperäisen aiheen haluan mainita, että hyvä sivusto kyllä noin yleensäkin ottaen, kiitos vinkistä. Ei vaan taida ihan Suomen lain kirjainta täyttää.
 
E: Omaan henkilökohtaiseen käyttöön saa toki kirjoittaa sanoja ja nuotteja muistiin, mutta tämän oikeuden nojalla valmistettuja teoksen kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten saattaa julkisuuteen (Tekijänoikeuslain 12 §).
 
Tämä ja muuta täältä: http://www.karppanen.com/an/levyt/tabulatuurit.html
 
E2: Poistin linkin lainauksesta.

Ohi alkuperäisen aiheen haluan mainita, että hyvä sivusto kyllä noin yleensäkin ottaen, kiitos vinkistä. Ei vaan taida ihan Suomen lain kirjainta täyttää.
 
E:
 
Tämä ja muuta täältä: http://www.karppanen.com/an/levyt/tabulatuurit.html
 
Totta, en tullutkaan ajatelleeksi. Poistankin linkin saman tien, toivon että viestini lainaajat tai moderaattori tekevät samoin.

Masentavan tyypillistä, että tavunviilaajilta ei sitten tule mitään kommenttia. Pitäkää tunkkinne.

Masentavan tyypillistä, että tavunviilaajilta ei sitten tule mitään kommenttia. Pitäkää tunkkinne.
 
:)
 
Elä sie Tellu hermostu, hiljaistahan täällä muutenki o!
 
Ei vaan, oishan tästä mukava saada keskustelu aikaiseksi.. ja niitä näkökulmia vähän joka kantilta, olisivat tervetulleita.
 
..odotellaan.

Tekstin toimivuus (niin musiikillisesti kuin ihan yleisestikin) tosiaan rakentunee jostain muusta kuin riimeistä tai tavuista. Tekninen puoli on toissijaista, mutta ei liene mikään kauhea rikos jos joku siihenkiin puoleen kiinnittää huomiota: henkilökohtaisia mieltymyksiähän nämä ovat.
 
Nykyään näkee paljon tekstejä, joissa on (minun silmiini) kauheasti turhaa tekstiä, jolla ei juurikaan ole kauhean suurta merkitystä kappaleen tarinan/merkityksen kannalta (asian voiis ilmaista nätimmin/tiivimmin/soljuvammin). Minuun tämä vaikuttaa kauhean tylsistyttävästi ja saa tekstin vaikuttamaan pitkältä ja junnaavalta. Mutta tällainen tyyli toiminee mahtavasti jossain laulelmissa - ajattelen ehkä toisinaan liikaa näitä painettuina runoina.
 
Kyllähän vaikka joku Viikate tai Au pair todistaa, että nerokkaita sanoituksia vielä syntyy. Vaikka joku nyt sanoo että "viikate on vain sitä angstia", mutta se angsti toimii. Enkä nyt väitä, etteikö ko. ryhmittymillä olisi tekstejä, joissa ei olisi parantamisen varaa mielestäni.
 
Liian moni täälläkin lähtee siitä oletuksesta että "kyllähän minä suomea osaan - suollan tekstin viidessä minuutissa ja se on siinä". Tulee sitten mieleen, että onkohan herra itsekään tyytyväinen siihen? Näiden kohdallahan tulisi ihannetapauksessa toimia niin, että teksti laitettaisiin pariksi päiväksi tai viikoksi laatikkoon ja sitten katsottaisiin sitä: jos siitä voi rehellisellä mielellä sanoa että "tämä toimii!" miettimättä tekstiä missään musiikillisessa kontekstissa, niin tekstin voisi sanoa onnistuneen.
 
Lisättäköön tähän huomautus, että liian usein itsekin lipsun tuosta. Lienen siis tekopyhä. En kyllä ole mitään tekstejäni (jotain paria todella vanhaa hävetystä lukuunottamatta) tänne laittanut. Enkä varmaan tule aikoihin laittamaan.
 
edit: ja vielä se, että toki hyviäkin sanoituksia on intuitiolla syntynyt - mutta en menisi liikaa luottamaan juuri OMALLA kohdalla siihen...

Tekstin toimivuus (niin musiikillisesti kuin ihan yleisestikin) tosiaan rakentunee jostain muusta kuin riimeistä tai tavuista. Tekninen puoli on toissijaista, mutta ei liene mikään kauhea rikos jos joku siihenkiin puoleen kiinnittää huomiota: henkilökohtaisia mieltymyksiähän nämä ovat.
 
Erittäin hyvä kirjoitus sulla.. tässä ois melkein pysyvän aiheen paikka, nimittäin näkemyksiä tähän aiheeseen riittää ihan pirusti, kunhan kaikki uskaltaisivat tulla esittämään niitä!!!!
 
Pysyväksi?

Ja keskustelu käy kiivaana... No eipä siinä.

Tavun viilaajalta =) (kun vaatimalla vaaditaan)
 
Itse koen mielekkääksi huolehtia tekstin tavumäärien toimivuudesta. Suurin syy tähän ei kuitenkaan ole koulukunnan vankka kannatus vaan pikemminkin se tosiseikka että kun tekstin rytmi on kirjoitettu sisään niin säveltällä on raamit joiden puitteissa biisin mokaaminen on lähestulkoon mahdotonta.
 
Mikäli tekstin rytmiä ei ole kirjoitetty sisään, joutuu säveltäjä taas tekemään nimeomaan niitä muutoksia ja viilaamaan tekstiä tai vaihtoehtoisesti tekemään järjettömiä musiikillisia ratkaisuja.
 
Eli jos teksti on huonosti kirjoitettu sitä on huono säveltää ja päin vastoin. Huonoon sävellykseen on siis myös huono kirjoittaa sanoja. Periaatteessa kyllä voitaisiin huonouden sijaan puhua myös logiikasta, sillä itse en kyllä automaattisesti pidä kokonaisuutta huonona vaikka jommassa kummassa puolessa olisikin häikkää. Siis musiikissa tai tekstissä.
 
Oma työtapani on:
 
- Toimittaa mittatarkkoja tekstejä säveltäjälle silloin kun ollaan tekemässä biisiä järjestyksessä: ensin sanat sitten musiikki.
 
tai
 
- Kirjoittaa sanat korvakuulolla silloin kun säveltäjältä tulee teksti kirjoitettavaksi / työstettäväksi. Tällöin toki lasken tavuja mikäli en muuten pääse jostakin ongelmakohdasta yli. Lisäksi pyrin kartoittamaan löytyykö kappaleesta sellaista rakennetta johon voisi nojata koska se myös helpottaa työskentelyä.
 
Minä siis miellän tavujen laskemisen yhdeksi kirjoittamisen työkaluksi ja tietyssä mielessä se takaa minulle laadukkaan lopputuloksen jalostusoperaatioiden jälkeenkin. Olen nimittäin havainnut että rakenteellisesti "virheettömään" tekstiin ei tarvitse tehdä muutoksia jälkikäteen kovinkaan usein ja jos pitää niin muutokset ovat muuhun kuin rytmiin liittyviä. (miksi korjata jotain mikä ei ole rikki).
 
En koe tavuja rajoittavina sillä ne tulevat jo selkäytimestä ja kirjoittajana minulla on vapaus luoda omat sääntöni. Laululyriikka on siinä mielessä varsin vapaa mitta verrattuna vaikkapa sonettiin tai tankaan.
 
Pari muuta juttua:
 
- Painotukset kirjoitan sen mukaan miten ne omaan suuhuni sopivat.
 
- Pyrin suosimaan kaksoisvokaaleja liikkumavaran lisäämiseksi. ( Ainoastaan niitä voi suomen kieliopin puitteissa venyttää rajattomasti )
 
Asiasta viidenteen:
 
Ai niin.. Vielä on aikatauluissa ilmaa ja olen kiinnostunut ottamaan vastaan haastavia sanoitusprojekteja suomen kielellä. (tuotantoa aukea.net:issä)

Pari mielestäni oleellista juttua on kirjoituksissa toistunut eri muodoissa: Siitä, että tavumäärät sinällään eivät autuaaksi tee, olen ihan samaa mieltä. Hyvä sanankäyttäjä vain löytää tekstiin poljennon, joka toimii. Jos säveltää toisen tekemää tekstiä, on tavuilla (jotka luontevasti rytmittävät tekstin) merkitystä. Silloin on paljon helpompi saada juonesta kiinni. On turhauttavaa, kun säveltää mielestään kivan säkeistön, ja huomaakin, että seuraavaa säkeistöä ei voikaan laulaa tuohon säveleen/rytmiin.
Yksi oleellinen juttu on joskus sekin, että omaa biisiään laulaessa voi varioida painotuksia, etu- ja jälkilyöntejä yms.,
mutta toisen säveltämää laulaessa tällaista vapautta ei välttämättä suoda. Silloin tekstin on osuttava iskulleen tahtilajiin sopivasti, ja vielä niin, ettei (pääsääntöisesti)ykkösiskuja osu toisille tai kolmansille tavuille.Tällaisessa tilanteessa, joskus enemmän, joskus vähemmän, ovat monet iskelmälaulajat, jotka levyttävät vain muiden sävelmiä.
En tunne tämän päivän tekstittäjiä niin laajasti että voisin sanoa esimerkin, mutta menneiltä vuosilta Dingon Neumannin teksteistä löytyy hirveitä määriä sellaisia tosi kökön kuuloisia kohtia, joista käy selväksi, että vaikka kirjoittajalla on ideoiden ja kielikuvien tajua, niin kielen hallinnassa on melkoisia puutteita.Tai sitten on kyse laiskuudesta.

Mä kyllä kirjoitan ihan fiilispohjalta. Teksti tulee tai sitten se ei tule, mutta en mä ole koskaan tarkemmin miettinyt sitä, että "hei vittu pitäiskö täs nyt olla yks tavu vähemmän vai ei ja vitsi ku täs ei ookkaan kymmentä loppusoinnullista päätöstä, eikä tää hei kuljekaan haiku-runojen muodossa". Tietty niissä on joku järki siinä mielessä, että mä niihin riimejä ja joitain ytimeen juurtuneita tekniikoita sovellan, mutta ei sanoitusten kirjoittaminen ole mulle matematiikkaa ja kaaviointia. Ei sen pitäisi olla. Mä kirjoitan todella aivan kirjoittamalla, suollan tekstiä ruudulle tai näytölle ja se siinä.

Itselläni käy usein niin, että kitaraa soitellessani mieleen tulee joku hyvä riffi, siihen automaattisesti käyn hyräilemään jotain, ja laatikosta saattaakin löytyä joku vanha tekstin raakile joka saattaa käydä biisiin suoraan. Sitä tekstiä sitten muokkaan mikäli siinä jotain muokattavia kohtia näen. Ja näin on käynyt joka kerta tähän mennessä biisejä tehdessäni, että kaivan laatikosta esiin jonkun vanhan tekstin, kun musiikki on jo suht valmiina.
 
Tavuja en oikeastaan mieti, vaan kirjoitan kaikki ideat suoraan paperille ylös, jonka jälkeen muokkaan sitä sujuvampaan muotoon. En kuitenkaan sano että niitä olisi väärin miettiä, mutta itse olen pärjännyt tähänkin asti ilman ja miksi menisin hyvää rutiinia muuttamaan kerran se toimii. Tekstien tekotapoja on varmasti yhtäpaljon kun ihmisiä, oma tapa pitää vaan löytää.

Näin se menee.
 
Tavallaan se että korjaa tekstiä sujuvampaan muotoon on juuri sitä että teksti korjataan joko tavumäärällisesti tai sitten painotuksellisesti oikeaoppisemmaksi.
 
Vaikka siis tekstin tekijä ei tavuja ja riimejä nymeroina ja kaavoina tiedostaisikaan ne ovat silti siellä olemassa ihan samalla tavalla kuin nuotit musiikin takana.
 
Lahjakkuus voi oppiia soittamaan korvakuulolla. Miksei toinen lahjakkuus oppisi sanoittamaan samalla tavalla?
 
Silti teorian ymmärtämisestä tuskin on mitään haittaa ja vaikeassa paikassa on varmasti hyötyäkin. Jos on niin hyvä korva että pystyy absorboimaan vokaalimelodian rakenteen ja toistamaan sen tuosta vaan sanojen muodossa niin hyvät sille.
 
Hyvä sanoittaja kuitenkin kirjoittaa virheetöntä lyriikkaa riippumatta siitä tiedostaako sitä vai ei. Huono sanoittaja pilaa helposti koko biisin.