Bassot ›

Osaisko joku valottaa noviisille ihan perusasiaa? Jos haluaisi opetella soittamaan sekalaista musiikkia suomirockista bluesiin tai rokkänrollista joskus ehkä jazziin, niin onko eroa tai väliä sillä, onko soittimena jazzbasso vai tavallinen?
 
Oon soitellut aikaisemmin mm. klassista kitaraa, mutta aikuistuttua oli kaikessa musisoinnissa pitkä tauko. Viime aikoina olen saanut kokeilla kaverin autotallibändissä basson soittoa ja jotenkin se vain tuntui just siltä omalta soittimelta. Olen itse asiassa ihan hurahtanut bassonsoittoon, ja ehkä ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu siltä, että voi kun ihan oikeasti saisi soittaaa ja oppia lisää..!
 
Mutta totaalinen aloittelija kun olen bassoasioissa, niin olen pihalla aivan perusasioistakin! Toivottavasti joku viitsii valaista vasta-alkajaa eivätkä muut menetä hermojaan.. :)
 
Löysin näiltä sivuilta jo juttua siitä, että jazzbasson kaula on kapeampi ja sointi erilainen, mutta aika paljon taisi olla puhetta myös vanhoista Fendereistä ja Presareista vai mitä ne oli. En oikein ymmärrä niistä sen enempää. Mutta kaupassa kun kokeilin, joku Fenderin jazzbasso tuntui sopivammalta käteen kuin moni tavallinen. Kielet on matalalla, soitin on kevyempi, ja ne ovat hyviä asioita tällaiselle lyhytsormiselle tyttölapselle. Mutta onko jazzbasso nyt etupäässä vain jazzihmisten soitin?
 
Tästä varmaan selviääkin, että olen tästä syystä innostunut noista jazzbassoista, mutta en vaan tiedä, voiko sellaisen kanssa ilmestyä suomirokkibändin harjoituksiin.. :)
 
Olen tähän asti soitellut parilla kavereiden lainabassolla, jotka on olleet ihan perusbassoja. Jazzbassoa en ole edes nähnyt kenelläkään tutulla että olisi päässyt kysymään.
 
Kiitoksia jo etukäteen.

Jazzbasso on vain soittimen nimi, ei sillä sinänsä ole mitään tekemistä sen musiikin kanssa mitä sillä soitetaan. Fender on taas yritys, joka tekee Jazz bassoja, Precision bassoja ja joitakin muita.
 
Osta se mikä parhaalta tuntuu ja lompakolle passaa. Noin muuten on nuo perusasiat senverran hukassa, että ehkä kannattaisi lueskella noita aloittelija palstan FAQ -tekstejä. Siellä on monta hyvää neuvoa ja tietoa. Tsemppiä harrastukseen!

Mutta onko jazzbasso nyt etupäässä vain jazzihmisten soitin?
 
Muistan kun olin 13 vuotiaana ekaa bassoa ostamassa ja liikkeessä kokeilin myös käytettyä Tokain Jazzia. Eihän siinä muuten mitään vikaa, mutta kun hämäsi se nimi! Piti sitten ostaa sellainen Jacksonin mallinen Aria Pro II. Aargh!:)

Jazzbasso on vain soittimen nimi, ei sillä sinänsä ole mitään tekemistä sen musiikin kanssa mitä sillä soitetaan.
 
Sen tiedän (tekniikasta en mitään) että jazzbassossa on pehmeämpi soundi, sellanen mikä ei jonkun mielestä sovi rokkiin. Se tietty 'klonksuva' -särmä puuttuu. Siis erilaiset mikit?

Siis erilaiset mikit?
 
Kuin missä? Klonksuvassa bassossa? Soundieroja syntyy eniten soittotekniikasta, ei mikeistä. Onhan toki noita erilaisia mikkejäkin...
 
Ja jasso sopii hyvin rokkiin ja humppaan, ihan mihin vaan.

Sen tiedän (tekniikasta en mitään) että jazzbassossa on pehmeämpi soundi, sellanen mikä ei jonkun mielestä sovi rokkiin. Se tietty 'klonksuva' -särmä puuttuu. Siis erilaiset mikit?
 
Olen kyllä eri mieltä tuosta pehmeästä soundista. Tallamikkiä painottamalla Jazzarista saa mielestäni nimenomaan sellaista terävää keskialuetta esille mikä passaa rokkiin kuin nenä päähän.
 
Ja oikeastaan voisi kysyä, että pehmeämpi soundi kuin missä? Gibson eb3? Jolana? Alembic? Mikä ihmeen Jazz vs. muut asettelu tässä nyt on rakenteilla. Jazz basso on yksi basso kaikkien muiden joukossa. Jos mittatikkua välttämättä haluaa asettaa mihin kaikkia muita verrata, se olisi minusta ennemmin vaikka Precision, koska se nyt oli maailman ensimmäinen onnistunut sähköbasso.

Sen tiedän (tekniikasta en mitään) että jazzbassossa on pehmeämpi soundi, sellanen mikä ei jonkun mielestä sovi rokkiin. Se tietty 'klonksuva' -särmä puuttuu. Siis erilaiset mikit?
 
Haisee mutulle. Jazzarissa nimenomaan on terävämpi soundi, verrattuna nyt vaikka perus Presariin.

Itsekkin vasta aloittelija olen ja Jazzbasson kopiolla soitellut suurimman osan ajasta. Sen tuosta olen huomannut, että se taipuu kyllä vaikka mihin. Jos Jazzo sopii käteen parhaiten ni varmasti saat basson millä pärjää pitkään ja monessa erilaisessa musatyylissä. Loppu on itsestä kiinni...

Vielä sen varran että noin soittotatsimielessä Presari vs. Presari asettelussa on se, että jazzisa on kapeampi kaula. Eli tietyssä mielessä nopeampi.
 
Jonkun teorian mukaan tämä on selityksenä myös tuolla "jazz" nimelle. Sillä ei tosin tarkoiteta että kyseessä on soolosoitin, vaan että jazzissa sentään soitettiin hieman monimutkaisempaa walkingbass-kuviota verrattuna perus I-V bassoteluun. Tiedä sitten.

Kuulostaa siltä, että mielipiteet menevät ristiin Fenderin Jazzin sointiäänen suhteen. Se on sikäli hyvä, että eipä tuo basso ainakaan yksiselitteisesti ole pehmeä tai särmikäs, joten tulkitsen sen niin, että soittajalla on osuutta asiaan. Olisikohan periaatteessa monien mahdollisuuksien soitin siis!? Minkälainen mielestänne on Jazziin verrattuna Precision noin luonteeltaan ja soinniltaan? Entä Ibanez? Opin jo, että ihan halvoissa bassoissa voi vertailla yksilöitä, laadukkaammissa vasta merkkejä. Mutta olisin kiinnostunut juuri merkkien eroista.
 
Ibanezilla on malleja ihan laidasta laitaan, niin hinnan kuin soinninkin puolesta. Eli Ibanezin soundia ei voi luonnehtia kovin yksityiskohtaisesti tekemättä rajuja yleistyksiä.
 
Tuota asiaa kannattaa lähestyä ennemminkin sillä tavalla että yrität hahmottaa sähköbassojen perustyyppejä (joita on siis esim. jazzbasso ja precision ihan valmistajasta riippumatta (vaikka nuo em. ovatkin alunperin fenderin omia malleja niin ajanoloon niistä on tullut yleisnimiä kuvaamaan tietynlaisia bassokitaroita)). Näitä perustyyppejä löytyy eri valmistajilta hienoisina variaatioina.
 
Entä te konkarit, jotka tunnette uudet ja vanhat bassot. Jos olisi laittaa bassokitaraan 500-800 euroa (tässä hintaluokassa on olleet kaupassa kokeilemani, hyvältä tuntuneet bassot), niin kannattaako sitä tärvätä upouuteen soittimeen? Vai olisiko parempi hankinta etsiä tuon hintaisista käytetyistä? Jotenkin tuntuu, että uutuus ei ole arvo sinänsä, ja laadukas käytetty, joka on nähnyt elämää, voisi soida vielä paremmin...?!
 
Käytetty ilman muuta, jos minulta kysytään.
 
Tärkeintä on se miltä basso tuntuu sun omissa käsissä ja minkälaiset vibat se herättää. Eli ei kannata uusiakaan karsastaa jos se "oma" löytyy niiden joukosta.
 
500-800 on järkevä budjetti, ja sillä saa jo todella hyvän basson niin uutena kuin käytettynäkin. Pitää vaan tietää mitä haluaa.
 
Minkä verran mikit vaikuttavat sointiin? Ja varsinkin, jos ostaa käytettyä bassoa, mitä täytyy osata katsoa mikrofoneista?
 
Mikit ovat periaatteessa vain välikappale, eli se osa joka muuttaa kielen värähtelyn sähkövirraksi. Jos basso soi huonosti akustisesti, eli ilman sähkö soitettuna, niin sitä huonoutta ei mikeillä paranneta. Hyvin soiva basso toimii vähän paskemmillakin mikeillä.

Ekana hifistellään vahvistimien, mikkien, pedaalien + ties minkä kanssa, sitten todetaan että soittotekniikka ja ihminen sen soundin luo. Ihmiset ovat outoja.

Ekana hifistellään vahvistimien, mikkien, pedaalien + ties minkä kanssa, sitten todetaan että soittotekniikka ja ihminen sen soundin luo. Ihmiset ovat outoja.
 
No olisit toki jättänyt hifistelemättä.

Ekana hifistellään vahvistimien, mikkien, pedaalien + ties minkä kanssa, sitten todetaan että soittotekniikka ja ihminen sen soundin luo. Ihmiset ovat outoja.
 
Ei, vaan ne ollaan niin kovia jo, että voidaan vähän leikkiäkin leluilla, kato. 8-)

Minulla ei ollut noin kovaa budjettia ja "tyydyin" ostamaan pienellä budjetilla omaksi ilokseni ensimmäiseksi bassoksi Squierin (tästä kai joku huutaa että "huono"?) Jazzbasson, joka on enemmän kuin rakas minulle. Vaikka se aito fenkku olisi hieno, ja varmaan soinniltaankin parempi, squieriani parempaa bassoa siitä hintaluokasta en löytänyt. Sopi käteen, sopi silmälle, kultaa korville.
 
Antique Burstilla aika namuvehje.
 
Seuraavaksi bassoksi tulee Epiphonen Thunderbird, koska en ole edelleenkään syntynyt hopealusikka suussa, pitää pärjätä halvemmilla :) Mutta antaapa nyt porauksen jäädä, annoin vain sinulle pienen vaihtoehdon jos haluat ajatella halvempaa vaihtoehtoa!

Jess, no nyt opin, että jazzbasso ja precision ovat myös yleisnimiä bassotyypeille. Onko vielä muita, kaikkien muiden paitsi mun tuntemia bassotyyppejä, joista tässä pitäisi ottaa selvää? (Pihalla mikä pihalla... kai webbimaster siirtää tämän keskustelun vasta-alkajien osastolle, jos tosi muusikoita alkaa kyllästyttää... :)
 
Ja kun tyhmyyteni on näin julki tullut, niin selittäkää joku please vielä, että mitä tyyppiä ovat nämä yläasteiden perusbassot, ne ihan tavalliset nelikieliset?
 
Hyvä pointti tuo, että jazzbasso on kapean kaulansa vuoksi ehkä nopeampi... Soittaako muuten kukaan basisti kolmella tai jopa neljällä oikean käden sormella? (Vai onko ne vaan tiellä? Automaattisesti rupesin opettelemaan kahdella sormella, mutta olisko lisäsormille käyttöä?)
 
En mäkään hopealusikka suussa ole syntynyt, mutta ajatelkaas, tämä on vaan niin Kova Juttu nyt: soitin lapsena tuota klassista niin että oli sormet solmussa, enkä oppinut ikinä oikeasti nauttimaan siitä. Pari viime vuotta olen saanut olla rämpyttämässä (laina)bassoja, ja tajuan, että tässä soittimessa on Se Jokin. Joku näillä sivuilla sanoi hienosti jotain basson olemuksesta rumpalin ja muun bändin välissä rytmittäjänä ja toisaalta melodisena soittimena, ja tämä on se yhdistelmä joka meikäläiseen iskee. Niin että kun nyt sitten viimein aion hankkia sen Ihan Oman Elämäni Soittimen, siihen pannaan kaikki liikenevät, lainatut, perityt, varastetut, säästetyt ja muutkin fyrkat. Ei silti, nuo vihjeet edullisemmista ja hyvistä otetaan huolella varteen. Kiitos ylipäätään kaikista neuvoista, tarpeeseen tulevat!

Mikit ovat periaatteessa vain välikappale, eli se osa joka muuttaa kielen värähtelyn sähkövirraksi. Jos basso soi huonosti akustisesti, eli ilman sähkö soitettuna, niin sitä huonoutta ei mikeillä paranneta. Hyvin soiva basso toimii vähän paskemmillakin mikeillä.
 
Juuri näin: itse tuo tuli aikanaan empiirisesti todettua kun laitoin ihan liikaa fyrkkaa Tokain jazz-kopioon joka ei soinut akustisesti hyvin, parit mikkisetit asensin siihen kunnes luovutin ja jätin sen basson treenikämpän seinänkoristeeksi pölyä keräämään. Sähköbasso on tosiaan ensisijaisesti akustinen soitin; kaupassa testaan aina basson ensin ilman styrkkaria, jos akustinen soundi ei vakuuta niin en edes viitsi kokeilla styrkkarin kanssa.

Juuri näin: itse tuo tuli aikanaan empiirisesti todettua kun laitoin ihan liikaa fyrkkaa Tokain jazz-kopioon joka ei soinut akustisesti hyvin, parit mikkisetit asensin siihen kunnes luovutin ja jätin sen basson treenikämpän seinänkoristeeksi pölyä keräämään. Sähköbasso on tosiaan ensisijaisesti akustinen soitin; kaupassa testaan aina basson ensin ilman styrkkaria, jos akustinen soundi ei vakuuta niin en edes viitsi kokeilla styrkkarin kanssa.
 
Itse lisäisin vielä tähän sen, että paljon merkkaa se miten basso resonoi kun sitä soittaa. Eli siis tärkeä osa tuota akustisesti testaamista on pitää sitä (kalja)mahaa vasten ja "tunnustella" sen lankun värähtelyitä. Ainakin mulla.

Ja kun kiinnostukseni bassoja kohtaan on näin julki tullut, niin selittäkää joku please vielä, että mitä tyyppiä ovat nämä yläasteiden perusbassot, ne ihan tavalliset nelikieliset?
 
Ei ole olemassa mitään Suomen opetusviraston virallista yläasteen perusbassoa. Oletettavasti ne saattaisivat olla jotain jazzbasso-kopioita, mutta hitostako sen tietää. Vaihtelee kouluttain.
 
Hyvä pointti tuo, että jazzbasso on kapean kaulansa vuoksi ehkä nopeampi... Soittaako muuten kukaan basisti kolmella tai jopa neljällä oikean käden sormella? (Vai onko ne vaan tiellä? Automaattisesti rupesin opettelemaan kahdella sormella, mutta olisko lisäsormille käyttöä?)
 
Ei se jazzbasson kaulan kapeampi muoto ole yhtään sen nopeampi tai hitaampi, muuten kuin sitä kautta että se sopii jonkun käteen paremmin kuin leveämpi.
 
Oikean käden puolella kannattaa alkaa suoraan treenaamaan kahdella sormella. Monet soittavat kolmella (itsekin joskus), ja jotkut kuulemma neljälläkin kyllä, mutta kaksi riittää ihan mihin vaan.
 
En mäkään hopealusikka suussa ole syntynyt, mutta ajatelkaas, tämä on vaan niin Kova Juttu nyt: soitin lapsena tuota klassista niin että oli sormet solmussa, enkä oppinut ikinä oikeasti nauttimaan siitä. Pari viime vuotta olen saanut olla rämpyttämässä (laina)bassoja, ja tajuan, että tässä soittimessa on Se Jokin. Joku näillä sivuilla sanoi hienosti jotain basson olemuksesta rumpalin ja muun bändin välissä rytmittäjänä ja toisaalta melodisena soittimena, ja tämä on se yhdistelmä joka meikäläiseen iskee. Niin että kun nyt sitten viimein aion hankkia sen Ihan Oman Elämäni Soittimen, siihen pannaan kaikki liikenevät, lainatut, perityt, varastetut, säästetyt ja muutkin fyrkat. Ei silti, nuo vihjeet edullisemmista ja hyvistä otetaan huolella varteen. Kiitos ylipäätään kaikista neuvoista, tarpeeseen tulevat!
 
Jees, hienoa kuulla että olet kokenut herätyksen. Ei muuta kuin lippu korkealle ja onnea matkaan.

Ei silti, nuo vihjeet edullisemmista ja hyvistä otetaan huolella varteen. Kiitos ylipäätään kaikista neuvoista, tarpeeseen tulevat!
 
No onhan se mukavaa jos on löytynyt se soitin mistä diggaa, ja nyt kun olet ostoksille menossa niin kannattaa pitää sama viisaus mukana, eli siihen että 15 kaveria sanoo että kitara on paljon parempi soitin kuin basso kannattaa luottaa yhtä paljon kuin siihen että 15 mnettiläistä sanoo että osta Tokai.
 
Eli rohkeasti kauppaan katselemaan millaisia pelejä siellä kävelee vastaan, ja rohkeasti testailemaan kaikenlaisia. Aikaa siihen menee, kun tietty joka valmistajalla on varmaan viisi eri bassoa samassa hintaluokassa, mutta jossain vaiheessa löytyy sellainen joka tuntuu paremmalta kuin muut.
 
Näin jos henkilökohtaisesti kysyisit että mitä sinun kannattaisi käydä katsomassa niin suosittelisin tutustumaan kaikkien muiden lisäksi ainakin Yamahan BB-mallistoon sekä Spectoreihin ja Rockbasseihin (Warwickin alamerkki) joita hengailee ainakin Helsingin Musamaailmassa.