Kitarat: kitarakamat ›

Kaipailisin sellaista purkkia, jolla saa stratosta ja fenderin
putkivahvistimesta Marshallin soolosoudit tyyliin Gary Moore ja vielä kohtuullisella äänenvoimakkuudella. Marshall Jackhammer? Boss Metal Zone?
Pääsin Korgin AX 1500:lla Seattle-särömallinnuksella aika lähelle, mutta se ei toimi hyvin efektiloopissa, jossa pidän Korgia voidakseni käyttää järkevästi vahvistimen omaa säröä kevytrosoon ja korgin kaikuja. Nyt löytyy yksi RAT, joka on erinomainen, mutta vähän hento ja siisti tähän tarkoitukseen.

Anteeksi tämä ei-niin-kovin-rakentava kommentti, mutta on sulla lähtökohta ainakin haasteellinen, stratolla ja fenkulla pitäisi saada tyypillinen(?) paksu, laulava, melko gaininen Moore-soundi. Hm... En osaa kyllä oikein mitään speduja suositella, mutta mikäli haluat imitoida myös yleissoundia ja "juttuja", parhaiten onnistuu varmaan hommaamalla LP tai muu vastaava 24.75" kitara - Ja Lespan kanssa alkaa soundikin natsaamaan het jo paljon paremmin.

Kaipailisin sellaista purkkia, jolla saa stratosta ja fenderin
putkivahvistimesta Marshallin soolosoudit tyyliin Gary Moore ja vielä kohtuullisella äänenvoimakkuudella. Marshall Jackhammer? Boss Metal Zone?
Pääsin Korgin AX 1500:lla Seattle-särömallinnuksella aika lähelle, mutta se ei toimi hyvin efektiloopissa, jossa pidän Korgia voidakseni käyttää järkevästi vahvistimen omaa säröä kevytrosoon ja korgin kaikuja. Nyt löytyy yksi RAT, joka on erinomainen, mutta vähän hento ja siisti tähän tarkoitukseen.
 
Ei se löydy purkista tarvitset Gibson Les Paulin, PRS:n tai Hamer Sunbunstin kitaran ja Marshall tai Mesa Boogie vahvistimen . Niillä Gary Moore soundi löytyy helposti, soundihan on muutenkin yleinen ja jopa kulunut. Kaiken maailman Paula Koivuniemen taustoja soittavat studio-hemmothan viljelevät sitä aika yleisesti.
 
PS: Juzzu näyttää olevan samoilla linjoilla. Niin se vaan on ei kaikkia soundeja saa aikaan satasen purkilla.

Nyt löytyy yksi RAT, joka on erinomainen, mutta vähän hento ja siisti tähän tarkoitukseen.
 
Enpä usko että tuon lähemmäksi millään
purkilla pääset. Vintage Rat on kyllä reunoilta
vähän pyöreämpi ja rosoisempi joten sitäkin
kannattaa kokeilla.
 
Siis tolla setapilla: Staratosta kaulamikki käyttöön
-> Vintage Rat -> Kliini fenkku

Enpä usko että tuon lähemmäksi millään
purkilla pääset. Vintage Rat on kyllä reunoilta
vähän pyöreämpi ja rosoisempi joten sitäkin
kannattaa kokeilla.
 
Siis tolla setapilla: Staratosta kaulamikki käyttöön
-> Vintage Rat -> Kliini fenkku
 
ja ruuvailet sen mikin aika ylös, siis mun mielestä se luo siihen saundiin tanakkuutta reilusti, tosin mikkien välinen balanssi kasvaa mutta paskat siitä. Vahvistimen säätöjä muuttelemalla voi päästä aika pitkälle, fenkun vehje on tohon tarkotukseen ehkä vähän väärä.
 
Itellä löytyy sellaset "tummat/tanakat/hotit" saundit näin, strato kaulamikki, aika ylhäällä, vire puolikkaan verran alhaalla, fenkun vahvistimesta Mid potikka n.2 Bass=8-9 Treble=6-7 Gaini sinne 3-4 tienooolle ja kaikua sen 4:sen verran.
 
Vahvisitn on fenkun 100w hybridi, omat säröt siinä riittää enintään sellaseen american-crunch saundiin, mitään higainia on turha ettiä, puhumattakaan mistään recto-säröistä. PUhdas pelittää ihan vitun hyvin, joku baby blue vois olla ihan kiva spedulainen siihen.

No okei sitten, jos haluaa sinnepäin soundin niin etumikkipä tietenkin ja sopiva mikki kitaraan voisi olla vanha klassikko Di Marzio Fat Strat (onko se vielä myynnissä).
 
Ja säröpedaaliksi EH:n uusi Hot Tubes, noilla voisi yrittää.
 
Paksu sustain soundihan siitä piti tulla.

Papupurkki auki ja kasariin. Lisää vaikka jauhoja että paksuuntuu. Onko sinulla vielä blues? Onko? Joo...
Kokeile vaikka muuttoa lahteen.

Fulltone Fulldrive 2, tästä saa varmasti. Comp nappi alhaalla ja boosti päällä, aika lähelle menee Moore-soundia stratollakin.
 
Edullisemmassa hintaluokassa voisit kokeilla Big Muffia, tuskin olisi ainakaan liian hento ja siisti.

itse olen ainakin saanut jackhammerilla ihan hyvää saundia ja suosittelen sitä jos jaksat siihen perehtyä ja sitä ruuvailla kun siitä purkista on tod vaikee saada hyvää säröö ulos, mut sit kun se onnistuu niin on saundi hyvä. älä hukkaa rahojas metal zoneen..sillä et ainakaan kovin lähelle gary moorea pääse, metal zone on lähinnä ärsyttävää sirinää IMO. kitara ja sen mikitkin vaikuttaa aika paljon. itsellä les paul ja kaulamikki on toiminut hyvin ja sitähän itse garykin suosii aika tavalla. jos sulla sattuu olemaan vielä hyvä putkistyge niin se on plussaa, eikun hanaa vaan vähän enemmmän auki niin avot. delayta kannattaa lisätä maun mukaan, se tuo kuitenkin sitä laulavuutta siihen sundiin. stratolla ja single-coileilla saattaa olla aika tuskaa vääntää noita saundeja mut voihan siihen vaihtaa vaikka mikin...

Kyllähän se kitarasta kiinni on hyvin pitkälle. Mooresoundin tärkein elementti on nimenomaan toi lämmin/paksu Les Paul soundi, eikä se Stratosta tunnetusti irtoo. Tosin ainakin PuistoBluesissa äijä tais soittaa suurimman osan keikasta nimenomaan stratolla.
 
Itse oon käyttänyt straton kaa just tota Rat -pedaalia noissa jutuissa ja ainakin mulle se on riittänyt. Siinä on liikaakin säröö.
 
Mäkin ennen mietin, ett tollanen ja tällanen soundi pitäs saada, ni sitt ois tyytyväinen. Nykyään oon tyytyväinen, kun on yks hyvä ja monipuolinen soundi. Sillä pärjää lähes kaikissa tilanteissa. Tottakai on jännää, jos ois monenlaisia laitteita eri tilanteisiin, mutt yhdestäkin laitteistosta saa tosi paljon sävyjä, ku oppii hakemaan niitä. En oo sillätavalla enää kiinnostunut laitteistoista tosin kyllähän mäkin edelleen etsin "täydellistä" soundii, mutt ei se taida olla vehkeistä kiinni;)

Sori toi hölmö juttu.

Onkos kukaan testannut tota Duncanin uutta Pickup booster pedaalia? Siinähän olis se kytkin, millä single coilista pitäisi lähteä humpparimpi soundi (ja päin vastoin) ja sopivasti buustaamalla pitäisi miedommastakin vahvistimesta lähteä kunnolla säröä. Kannattaisi ehkä tutustua.

En oo sillätavalla enää kiinnostunut laitteistoista tosin kyllähän mäkin edelleen etsin "täydellistä" soundii, mutt ei se taida olla vehkeistä kiinni;)
 
Tsot tsot, ei tuollaisia saa ääneen sanoa -
Lähtee muuten koko keskustelulta pohja
pois ;)
 
Olen kyllä samaa mieltä tuosta että oma
saundi pitää olla korvien välissä, ei
elektroniikassa. Tosin itselläni siihen
oikeaan muudiin pääseminen vaatii
hyvät balanssit ja sen että saundi on
todella kohdallaan (live tilanteet).
Oikeastaan saundien kaaottisuus
kiehtoo minua - Jokainen keikkapaikka
on erilainen jne. ja joskus homma toimii
ja joskus ei. Siinä sitä jing ja jangia.
Eilinen veto taisi olla omalta osaltani
enemmän sitä jangia. Oikeastaan
homma alkaisi käymään tylsäksi jos
joka kerta vetäisi nk. ok vedon.
Sitten kun niin käy taidankin alkaa
soittamaan humppaa ;)
 
Huh, alkaa käydä juttu levottomaksi.
Taidanpa lähteä koisimaan...
Mutta anyway Gary Moore rules
eikä humpassakaan vikaa ole.
 
*haukotus*

Tämä kiinnostaisi minuakin.
 
Jos ette tiennyt, niin uusimmassa Riffissä on arvio.