Yleistä keskustelua musiikista ›

Heh. Aika paljon ylimääräistä rahaa saa olla, jos tuolla perusteella on varaa ostaa levyjä, mutta mikäs siinä :)
 
Jos tarkoitus on siis koristella kirjahyllyä tms. levyillä, joita et välttämättä edes halua kuunnella niin ei muuta kuin rahat tiskiin ja osta klassikkolevyistä (kalliita ja harvinaisia) erikoispainoksia ja sitten voit pitää pitkät luennot kaikille vierailijoille levyjen tarinasta ja kuinka harvinaisia ne on.. :)
Niin ja tähän tarkoitukseen ei sitten saa ostaa kuin LP levyjä ja sitä vanhempia formaatteja luonnollisesti..
 
Heh, aika hyvin. Tarkoitus oli koristella levyhyllyä muutamilla helmillä, mitä puuttuu. Underground-levyjä kerkeää aina kuuntelemaan, samoin kuin keräämään lempparibändien kaikki levyt. Nyt on rahaa sen verran, että pari hienointa levyä voisi ostaa, siksi kyselen. Ja nimenomaan kiinnostaa, MIKSI ne ovat niiiin hienoja ja ainutlaatuisia teoksia, sen haluaisin kuulla (siis ihan levyä kuuntelemalla)...

Smashing Pumpkins - Mellon Collie & Infinite Sadness
 
yksinkertaisesti universumin paras albumi,paranee jokaisella kuuntelukerralla. vuosienkin kuuntelun jälkeen löytää aina jotain uutta.

No jos minulta kysytään niin osta 22-Pistepirkon kokoelma. Itse en sitä omista, koska kaikki bändin studiolevyt löytyvät jo hyllystä. Mutta loistavaa kipaletta löytyy tuolta tuplalätyltä niin maan perkeleesti. Löytyy Böördii, Little Bit Moorii, Onion Suuppii, Quicksandii... Ja aivan loistava Sad Lake City!!!
 
Minua itseäni viehättää Pistepirkoissa se, että bändi on osannut tehdä loistavia pop-kappaleita, joista kuitenkin heti tunnistaa minkä orkesterin tekeleestä on kysymys. Esim. Birdyn rummut...todella "viidakkomaiset". mutta silti tukevat kappaleen rytmiä loistavasti. Sellaista ei yleensä sinkkubiiseissä kuule, vaan aina vedetään sitä basari-virveli meinikiä joko haitsuun tahi rideen.
 
Tai Little Bit Moren koko soundimaailma. Kitaraa ei ole kompressoitu yli, vaan se on todella rouhean ja eläväisen kuuloinen, verrattuna 2000-luvun skittasoundeihin (esim. Apulannan levyjen kitarasoundit ovat mielestäni aika hanurista). Ja se loistava urkuhommeli.
 
Mutta eipä tuollaisilla teknisillä seikoilla ole mitään väliä, jos ei kappaleista saa irti mitään fiilistä, ja minä henk. koht. ainakin saan 22PP:n kipaleista irti vaikka mitä. Mielestäni hyvä kappale on sellainen, jota kuunnellessa ei enää huomaa kuuntelevansa kappaletta, vaan tekijöiden mielentilaa ja fiilistä. Vaikea ja typerä selittää tällaista, ja tiedän että monet eivät Pistepirkoista pidä. Nykyään olen ollut huomaavinani jo vähän sellaista kehitystä, että koska 22PP on kriitikkojen suosiossa, niin oikein oikein oikein trendikkäimmät musadiggarit eivät sen takia bändistä perusta.
 
22-Pistepirkko on ainoa yhtye, jonka "diggari" tunnustan olevani. Jos ei Little Bit Moresta tule ihminen hyvälle tuulelle niin pitää olla aika kyyninen tapaus. Tai subjektiivisia asioitahan nämä aina ovat, mutta kyllä minulla ainakin rupeaa menojalka vipattamaan aina kun kipaleen kuulen. Eli pitkällisten selitysten kautta päädyn ehdottamaan sinulle ko. bändin kokoelmalevyä The Nature of 22-Pistepirkko.
 
Ja musiikkiahan ei ikinä pitäisi yrittää selittää.

"Super Session" Tämä on kaikkien urbaani blues diggareiden "pakko" levy. Levy tuntuu tehdyn enemmän tai vähemmän jammaamalla ja levyllä soittaa sellaiset suuruudet kun Mike Bloomfield, Al Kooper ja Stephen Stills. Mike Bloomfield on ehkä tunnetumpi Paul Butterfield Blues Band'istä ja Stephen Still'istä tuli myöhemmin superjulkkis yhtyeesä Crosby, Stills & Nash. Joka tapauksessa mainio levy. Tuollainen "must" sen genren harrastelijoille.
Samalla voisi ehkä myös mainita Crosby,Stills &Nash'in levy "Deja Vu". Myös "must".

Master Of Puppets - Metallica
...And Justice For All - Metallica
(Metallican kaikki mielellään)
 
Reign In Blood - Slayer
God Hates Us All - Slayer
divine Intervention - Slayer
(Slayerin kaikki mielellään)
 
Sit vaikka kaikki mahdollinen heavy
 
jos haluaa kuunnella vähän populaarisempaa heavyä
vaikka myös InFlamesin - Reroute To Remainissa on tosi hyvä miksaus - mutta musiikki on tietenkin tärkeintä

Baddingin Synnyin rokkaamaan ja Hurriganesin Rock `n roll all night long - suomirokin merkkipaalut.
 
Ulkomaisista varmaan Black Sabbathin ja Ramonesin ekat, samoin Sex Pistolsin Never mind the bollocks. Innoittajia monentyylisille musadiggareille ja muusikoille.
 
50 -luvun kamaa ei suinkaan sovi väheksyä. Kyllä vähintään Chuck Berryä ja Little Richardia olisi syytä löytyä repertuaarista.
 
Ja pakko on mainita vielä John Mayall & Bluesbreakers -LP. Tämän levyn myötä opin vihdoin soittamaan oikeasti.

Radiohead - Hail to the Thief.
 
Tänään ilmestyi.

Metallica - Ride The Lightning.
 
Tässä on niin rehellistä meininkiä eikä mitään nynnyilyä.Joka Heviä kuuntelevan tää pitäs omistaa.

"Super Session" Tämä on kaikkien urbaani blues diggareiden "pakko" levy. Levy tuntuu tehdyn enemmän tai vähemmän jammaamalla ja levyllä soittaa sellaiset suuruudet kun Mike Bloomfield, Al Kooper ja Stephen Stills.
 
"Super Session" on tosiaan erinomaisten muusikkojen mainio hengentuotos, joka on jäänyt aika vähälle huomiolle: erityisesti Curtis Mayfield-cover "Man's Temptation" kolahtaa. Kaikkien genren ystävien tämä kannattaa hankkia, ymmärtääkseni levy on nyt julkaistu uudelleen jonkinlaisena terästettynä versiona.
 
Muistelisin lukeneeni jostakin että studiossa oli mukana myös vielä tuolloin kohtalaisen tuntematon heppu nimeltä Carlos Santana, mutta tästä en mene takuuseen. All Music Guidekaan ei miestä taida mukaan kreditoida. Voineeko joku asiantuntija vahvistaa tai kumota muistikuvani?
 
edit: taisin muistaa väärin: Santana lienee soitellut Bloomfieldin kanssa samoihin aikoihin, mutta ei tällä levyllä. Edelleen mennään näppituntumalla.
 
Samalla voisi ehkä myös mainita Crosby,Stills &Nash'in levy "Deja Vu". Myös "must".
 
Älä unohda Neil Youngia. = ) Tätä voisi tosiaan pitää must-levynä, kaiken kaikkiaan erinomainen levy.

enmiä oikeastaan osaa suositella levyä ihmiselle jota en tunne, yleensä kohkaan uudesta maailman parhaasta levystä aikani kunnes huomaan tovereiden tuijottelevan kattoarkkitehtuurin kiemuroita..mutta nämä soi aina vain:
 
kingston wall: ykkönen tahi kolmonen eli kaikki kolme
hurriganes:roadrunner
yup:toppatakkeja ja toledon terästä
 
tulipa isänmaallinen listaus kerrassaan.

Heh, aika hyvin. Tarkoitus oli koristella levyhyllyä muutamilla helmillä, mitä puuttuu. Underground-levyjä kerkeää aina kuuntelemaan, samoin kuin keräämään lempparibändien kaikki levyt. Nyt on rahaa sen verran, että pari hienointa levyä voisi ostaa, siksi kyselen. Ja nimenomaan kiinnostaa, MIKSI ne ovat niiiin hienoja ja ainutlaatuisia teoksia, sen haluaisin kuulla (siis ihan levyä kuuntelemalla)...
 
Okei. No sitten lähtisin hakemaan levyjä jotka ovat luonneet uuden tyylisuunnan sekä vielä kaupallistaneet sen. Sillä useinhan se varsinainen tyylisuunnan aluksi luonut bändi on jäänyt ilman sitä kaupallista suurta menestystä. Tietysti levyhyllyuskottavampihan ovat ne, jotka aluksi ko. suunnan loi. Sehän on tietysti ihan subjektiivinen arvio kelle tuon kunnian sitten voi oikeasti lätkäistä.
 
Eli kaikillahan löytyy kirjahyllystä esim. merkittävimpien shoegazing-, fuusioetno- ja rocksteady-bändien kaikki levyt, löytyyhän? :)

Hurriganes - 25 Golden Greats
 
Ei ole mikään tyypillinen kokoelma. Uusinta versio "Sixteen Golden Greats" -levystä. Levyllä on sellaisia kappaleita, joita ei LP:ltä löydy. Jos ei omista ennestään yhtäkään Hurriganes levyä, niin tästä on hyvä aloittaa.
 
!!Tämä levy on siis pakollinen!!

Arcturus - La Masquerade Infernale
 
Arcturuksen poikien toinen (?) täyspitkä levy tulee löytyä kaikkien hyvää musiikkia kuuntelevien hyllyltä. Levyllä soittavat esim. monesta örinäbändistä tunnettu Hellhammer, Ulverista tunnettu Garm, jonka lauluääni on vertaasa vailla ja koskettimissa pirun taitava Sverd, joka säveltää suurimman osan kapppaleista. Örinää inhoavien ei tarvitse pelätä, koska levyllä on vain puhdasta laulua, muutamaa kohtaa lukuunottamatta. En nyt tiedä mitä tähän vielä sanoa, mutta osta tämä ja voin taata ettet pety.

Mä listaan tähän vain sellaisia levyjä jotka itse omistan, ettei listasta tule liian pitkää.
 
Extreme: Pornograffitti
Van Halen: Van Halen, Van Halen II, Fair Warning, 1984
David Lee Roth: Scyscraper
Hurriganes: Roadrunner, 10/80

Sen verran voisi vielä lisätä, että sellaisia levyjä, jotka saisivat innostumaan jostain genrestä.
 
Nyt muuten soi Paranoid, pakko oli hakea. Eikä kaduta. Voisin taas palata pennuksi ja kuunnella vähän metalliakin. Seuraavaksi ehkä Metallicaa? :)
 
EDIT: Ja joku esim. Beatlesin levy olisi myös mukava hankkia itselle, hyviä biisejä kun löytyy tältäkin bändiltä aika paljon. Eikä taida olla siellä vähemmän merkittävien listallakaan. Allmusicista ei oikein saa tolkkua, taitaa olla 5 tähteä yli puolella levyistä..

Jabbe: Sanokaapa muutama sellainen todella merkittävä tai hieno levy, joka jokaisen pitäisi omistaa.
 
Ei kai semmosia olekaan. En mä ainakaan vielä ole keksinyt mitään käyttöä esmes Beatlesin Pepperille, Led Zeppelinin neloselle, Pink Floydin Dark Side of The Moonille tai yhdellekkään Hurriganesin levylle, oli ne sitten minkälaisia rockin klassikoita hyvänsä. Ei mun tarvitse niitä omistaa. Kuunnellut ne kyllä olen, enkä niiden merkitystä tai arvoa mitenkään edes yritä kiistää.
 
Kaikenlaiseen musiikkiin on tietysti erittäin suotavaa tutustua, JOS kiinnostusta riittää ja poimia sieltä ne jutut, jotka miellyttää. Ehkä jopa oppia, mikä juuri tässä tietyssä levyssä on "se juttu", mikä tekee siitä klassikon, vaikkei musiikki ehkä itseä miellyttäisikään.
 
Musiikin eri tyylisuuntien ja aikakausien klassikkolevyistä, historiasta ja kehityksestä tuskin on kovin vaikea löytää tietoa.
 
EDIT:
 
Jabbe: Sen verran voisi vielä lisätä, että sellaisia levyjä, jotka saisivat innostumaan jostain genrestä
 
Mut sai rock- yms. musiikista innostumaan faijan jostain huoltoasemalta markalla ostama kasetti, jossa joku tuiki tuntematon Elvis-imitaattori tulkitsi Elviksen kappaleita. Sitä en todellakaan suosittele kenellekkään. :-)

näille palstoille ois aina niin kiva heittää imo. kritiikkiä (mitä sä jauhat jne.), mutten kumminkaan ja oma korteni keossa on earth wind & fire:n Gratitude.

Lisään vielä Klassikko listaan tämän:
 
Scorpions - Love at first sting
 
Aivan loistava.
 
Anteeksi..

No mitäs luulette:
ST. ANGER!!!
 
Ostin tänään ja soi parasta aikaa!