Aihe: Rentoa rock / pop -komppausta turhautuneelle kitaristille
1
Solex
07.09.2005 22:22:15
Soittoharrastukseni on jämähtänyt aivan täysin. Kaiken maailman sooloja ja skaaloja tunkee joka korvasta, enkä mielestäni kehity pätkääkään musiikillisesti niitä soitellessa. Haluaisin palauttaa motivaation opettelemalla vihdoinkin kunnon komppaamisen ja improvisaation siihen liittyen. Perus säestys ja fiilistely on melko hyvin hanskassa, koska on tullut niin paljon teräskielisellä akkarilla soiteltua leirinuotiomeiningillä. Sen pohjalta hyviä ehdotuksia miten minun kannattaisi edetä.
On vaikeaa olla nöyrä kun on niin vitun hyvä!
Jucciz
08.09.2005 13:55:14
Nyt puhutaan asiaa!
 
Lähtisin varmaan ekana liikenteeseen siitä, että kuuntelet levyjä, joissa on sun mielestä asiallista komppauspuolta ja kuuntelemalla, testaamalla, lisää kuuntelemalla ja taas testaamalla pyrit analysoimaan, mitä komppiosastolla tapahtuu. Kun nuo alkavat aukeamaan, heität soppaan sitä, mitä jo osaat. Tämän avulla ollaan jo pitkällä.
 
Mikäköhän siinä onkin - kuten itsekin sanoit - että niin moni kitaristi ryntää perse edellä puuhun ja opettelee kaikki hienot tilusoolot ja asteikkosormitukset, mutta ei välttämättä osaa kompata ihan yksinkertaisimpiakaan sointukiertoja niin, että tuloksena olisi musiikkia?
 
Sähkökitaran puolella esimerkiksi Hendrixin, Claptonin ja monien bluesmiesten komppipuolen ideoita ei voida väheksyä tänäkään päivänä. Et mene pahasti metsään, jos ainakin hieman tutustut heidän soittoonsa ihan ajatuksen kanssa.
kalamies#11 >-)))>
« kalusto · räpellystä »
J.Hollström
08.09.2005 14:02:35
Hyviä komppaajia tarvitaan aina. Turhan aliarvostettu ala. Sooloja vetää kuka vaan, mutta soitappa tasainen kulkeva komppi, ihan mihin vaan kappaleeseen, siinä se veri punnitaan. Eiköhän joku valopää pistä kohta kyselyn pystyyn "Maailman paras komppi?"...
 
No vaikka kaikki Eaglesin biisit. Niistä voi lähtee liikkeelle. Tai jos pitää olla sitä ranggggggaaa niin AC/DC.
Krice
08.09.2005 14:15:24
 
 
teräskielisellä akkarilla soiteltua leirinuotiomeiningillä. Sen pohjalta hyviä ehdotuksia miten minun kannattaisi edetä.
 
Bal-Sagoth.
El Condor
08.09.2005 14:20:55 (muokattu 08.09.2005 14:22:35)
60-luvun soul-osastolta löytyy sellainen herra kuin Steve Cropper, joka on soittanut sadoilla levytyksillä: Otis Redding, Sam & Dave, Booker T. & The MG´s, Eddie Floyd... Myöhemmin herra on kunnostautunut mm. Blues Brothers Bandin riveissä. Erittäin vähäeleistä ja skarppia komppausta, joka kuitenkin palvelee biisien tarpeita erittäin hyvin. Suosittelen tutustumaan.
 
EDIT: Ja nyt kun tuli mieleen, niin mm. Rollarit ja Eppu Normaali ovat bändejä, joiden levyiltä löytyy erittäin asiapitoista komppausta perusrock-genressä.
"Get to the point where you don't have to practice. This leaves a lot more time for eating or wasting time."
J.Hollström
08.09.2005 14:31:40
Bal-Sagoth.
 
Mikä tämä on? Never heard. Jotain Barbarian Metal Kingsejä nuo sivuillaan mainostaa olevansa...
 
Oletko ihan tosissasi ehdottamassa rentoa rock / pop komppaamisesta kyselyyn jotain tämmöistä?
moottorisaha
08.09.2005 14:38:30 (muokattu 08.09.2005 14:41:35)
 
 
Mikäköhän siinä onkin - kuten itsekin sanoit - että niin moni kitaristi ryntää perse edellä puuhun ja opettelee kaikki hienot tilusoolot ja asteikkosormitukset, mutta ei välttämättä osaa kompata ihan yksinkertaisimpiakaan sointukiertoja niin, että tuloksena olisi musiikkia?
 
En ole kyllä tähän päivään mennessä törmännyt yhteenkään kitaristiin, jonka tilusoolot kuulostaisivat ammattimaisilta ja hienoilta, mutta komppauspuoli takkuilisi pahasti. Mielelläni kyllä kuulisin jotakin klippejä tälläisiltä soittajilta, kuulostaa nimittäin sen verran oudolta.
 
Hyviä komppaajia tarvitaan aina. Turhan aliarvostettu ala. Sooloja vetää kuka vaan, mutta soitappa tasainen kulkeva komppi, ihan mihin vaan kappaleeseen, siinä se veri punnitaan.
 
Hoh, sanoisin kyllä että normaalin komppauksen saa kuulostamaan järkevältä ja ihan toimivalta huomattavasti pienemmällä työmäärällä ja harjoittelulla kuin sooloilun. Monesti hieman lyhyemmän aikaa soittaneiden kitaristien soolot nimenomaan särähtävät oikein ikävästi korvaan, vaikka komppaus sujuukin jo ihan ok.
 
En kyllä silti kiistä sitä faktaa, että komppaus on selkeästi ali-arvostettu juttu kitaristien keskuudessa nykyään.
"Roll with it, or get rolled over motherfucker!" - Dimebag Darrell 1966-2004 R.I.P.
El Condor
08.09.2005 14:58:48
Hoh, sanoisin kyllä että normaalin komppauksen saa kuulostamaan järkevältä ja ihan toimivalta huomattavasti pienemmällä työmäärällä ja harjoittelulla kuin sooloilun. Monesti hieman lyhyemmän aikaa soittaneiden kitaristien soolot nimenomaan särähtävät oikein ikävästi korvaan, vaikka komppaus sujuukin jo ihan ok.
 
Kyllä komppaus ja sooloilu kulkevat käsi kädessä. Kummassakin on kyse mm. rytminkäsittelystä, tyylitajusta ja soundista. Jos eivät nämä asiat ole kunnossa, ei toimi sooloilu eikä komppaus.
 
Siinä olen ihan samaa mieltä, että komppauksen saa pääsääntöisesti kuulostamaan hyvältä pienemmällä työmäärällä kuin sooloilun (tietysti vähän genrestä riippuen). Siksi onkin surkeaa, että usein sitä vähäistäkään työmäärää ei viitsitä tehdä.
"Get to the point where you don't have to practice. This leaves a lot more time for eating or wasting time."
moottorisaha
08.09.2005 15:03:10
 
 
Kyllä komppaus ja sooloilu kulkevat käsi kädessä. Kummassakin on kyse mm. rytminkäsittelystä, tyylitajusta ja soundista. Jos eivät nämä asiat ole kunnossa, ei toimi sooloilu eikä komppaus.
 
Siinä olen ihan samaa mieltä, että komppauksen saa pääsääntöisesti kuulostamaan hyvältä pienemmällä työmäärällä kuin sooloilun (tietysti vähän genrestä riippuen). Siksi onkin surkeaa, että usein sitä vähäistäkään työmäärää ei viitsitä tehdä.

 
Jepjep, näin.
"Roll with it, or get rolled over motherfucker!" - Dimebag Darrell 1966-2004 R.I.P.
J.Hollström
08.09.2005 15:09:36
Hoh, sanoisin kyllä että normaalin komppauksen saa kuulostamaan järkevältä ja ihan toimivalta huomattavasti pienemmällä työmäärällä ja harjoittelulla kuin sooloilun. Monesti hieman lyhyemmän aikaa soittaneiden kitaristien soolot nimenomaan särähtävät oikein ikävästi korvaan, vaikka komppaus sujuukin jo ihan ok.
 
Noh, se on ihan mitä tällä norm. komppauksella tarkoitetaan. Voin ihan vaikka omasta kokemuksesta kertoa, että jos mittapuuksi laitetaan vaikkapa Keith Richards tyyppinen komppaus, niin veikkaan että mennee hieman pidemmän aikaa saada se rytmi ja ajatus haltuun, kuin saman tyylisuunnan soolosoitto. Toki jos puhutaan jostain kahden kielen monotoonisesta (moottori)sahaamisesta, niin semmoista voi vetää vaikka mekaanisella laitteella. Siihen ei kitaristia tarvita. Topicissa kysyttiin rentoa rock / pop komppauksesta, ja ajoin takaa tämän genren tyylistä soittoa.
moottorisaha
08.09.2005 17:59:21
 
 
Toki jos puhutaan jostain kahden kielen monotoonisesta (moottori)sahaamisesta, niin semmoista voi vetää vaikka mekaanisella laitteella. Siihen ei kitaristia tarvita.
 
Missä tälläistä esiintyy? Ja mistä tuollaisia mekaanisia laitteita saa ostettua? :)
"Roll with it, or get rolled over motherfucker!" - Dimebag Darrell 1966-2004 R.I.P.
J.Hollström
08.09.2005 18:25:18
Missä tälläistä esiintyy? Ja mistä tuollaisia mekaanisia laitteita saa ostettua? :)
 
Esim. tässä, saa hyvin varustelluista rautakaupoista:
http://www.tuotantotalomaria.com/videot/MaantieVieSahaus.mpg
Apricot
09.09.2005 01:19:12
Soittoharrastukseni on jämähtänyt aivan täysin... ...Perus säestys ja fiilistely on melko hyvin hanskassa, koska on tullut niin paljon teräskielisellä akkarilla soiteltua leirinuotiomeiningillä. Sen pohjalta hyviä ehdotuksia miten minun kannattaisi edetä.
 
Ryhdy vaikka plokkailemaan Edgen kitaraosuuksia U2:n levyiltä, siinä riittänee puuhaa joksikin aikaa.
 
Jos haluaa viedä säestyssoittoa pidemmälle ja kehittyä samalla myös kokonaisvaltaisesti soittajana, niin kannattaa alkaa treenaamaan funk -komppausta. Esim. James Brown, Sly & the Family Stone, Meters, Curtis Mayfield, EWF, Michael Jacksonin alkuaikojen levyt ja Jackson 5 ym. Motown -levyt, Jamiroquai... et tule pettymään!
 
Yleensäkin levyiltä komppikitaraosuuksien tsekkaileminen on hyvinkin kehittävää mutta kuitenkin lupsakkaa touhua. Lisää poppista: the Beatles (esim. Rubber Soul & Revolver), Tom Petty, Pretenders, Chili Peppers...
 
Tuo funk on siitä hyvä juttu, että se kehittää rytmiikkaa ja time:a ehkä eniten, ja samalla tulee tutustuneeksi vähän epäsuomalaisempaan sointumaailmaankin.
 
Plokkaus kehittää korvakuuloa, joka on lopulta kallein aarteesi:)
No problemo!
WM
09.09.2005 07:25:55
ja mun ongelma on just ku en osaa soitella mitään sooloilevankuuloista, vaan komppaan ja sitäkin huonosti... xD
aina ei voi voittaa...
Meisseli
09.09.2005 09:38:17
 
 
Steve Cropper.(Booker T&The MG's,Blues brothers band) John Fruciante.(Red hot chili peppers)
Sitte´n Sellaisia soul/Disco-biisejä 60-70-luvulta kuin esim. Chic: "Le freak" James Brown "Sex machine" ja
The Whispers "And the beat goes on"
Päivän biisi: Beatles: Long and winding road www.strangefruitband.net www.must.fi
Stoole
09.09.2005 10:48:18
Itse sain paljon uusia ideoita komppaukseen tutustumalla irlantilaiseen kansanmusiikkiin. Siiinä komppi on usein eläväistä ja muuntelevaa poiketen monotonisen tasaisesta "chugga chugga chugga" kompista positiivisella tavalla.
 
Siitä saatuja ideoita on helppo soveltaa mihin tahansa muuhunkin musiikkiin ja sen komppaukseen.
J. Ståhle Turun Seudun Ninjat Ry
JuliusUK
09.09.2005 13:28:44
Biisissä Wild World (Mr. Big/Cat Stevens) on todella mukavat komppikitaroinnit. Rentouttavaa soittelua, saa kuitenkin koko ajan tehä jotain :)
wannabee Hyvä Kitaristi
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)