Media ja viihde ›

The Hitchiker's Guide to the Galaxy
 
Liian paljon liian pienessä paketissa. Kohtuu surkeet näyttelijät ja paikoitellen omituisen surkeat lavasteet. Ei uponnut mulle, mutta tietenkin koko idea ja dialogi on hemmetin hienoa
**
 
The Amityville Horror
 
Uudelleen lämmittely vuoden 1979 kohtuu kömpelöstä kauhutalo filkasta. Mitään uutta tämä ei tarjoa mutta muutamia ihan kivoja säikyttelyjä löytyi.
**½

**
 
**½
 
Mitäs kouluarvosanoja nää on? Anteeksi, oli pakko.

Katsastus
 
Lukuisien katsomisienkin jälkeen aina yhtä hauska.
*****

Paha maa
 
Tätä leffaa kohtaan itsellä oli niin pahat ennakkoluulot että jätin sen kokonaan katsomatta teatterikierroksella. Valitettavasti.
Kun leffa alkaa Koffin ja Radio Cityn mainoksilla, alkaa epätoivo hiipiä ja suhtautumiseni on entistä nihkeämpää. Sen jälkeen vasta epätoivo alkaakin, mutta täysin tarkoituksellisesti, ja se on tarkoituksen mukaisesti onnistuttukin saamaan esille.
Elokuva koostuu työttömyys, viina, kirves, perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe nimisistä epidodeista, jotka nitoutuvat eheäksi, synkäksi tarinaksi. Tai varsinaisesta tarinasta ei voi puhua, vaan pätkistä useiden ihmisen elämistä, ja vaikeista sellaisista.
Itselleni elokuvan suurin hyve ehkä on se, että koska kyseessä on episodielokuva, ei sillä myöskään ole pääosia, joten kenenkään suomalaisen näyttelijän kulunut naama ei pääse ärsyttämään liikaa. Eikä kenenkään roolissa ole muutenkaan mitään moittimista, päinvastoin. Erityismaininta kuitenkin Sulevi Peltolalle, joka alkoholisoituneena pölynimurikauppiaana tekee elokuvan parhaan ja koskettavimman roolin.
Muut hahmot eivät sinällään ole mitenkään koskettavia enkä niihin itse pystynyt samaistumaan, mutta niiden onnettomat elämät saivat kuitenkin miettimään kuinka pienestä onnellisuus on kiinni ja kuinka helposti sen voi menettää. Eikä elämän potkittua päähän aina ole helppoa nousta jaloilleen.
****
 
Mitäs kouluarvosanoja nää on? Anteeksi, oli pakko.
 
Olen sen verran yksinkertainen kaveri että asteikkoni on 1-5 ja puolikkaat väliin. Tähän on tyytyminen.

EHDOTUS:
 
Elokuvien katsojakuntaa on tunnetusti kahta sorttia 1. ne jotka katsoo elokuvan elokuvallista "taiteellsita" puolta, ja 2. ne jotka katsoo elokuvan viitheellistä puolta.
 
Tästä tuli idea että voisi aina nuo arvosanat kertoa molemmilta kantelta eli seuraavasti:
 
COMMANDO
 
taide: *
viihde: *****½
 
blaa balaa blallbalblall bllabl lab la ab
 

 
mitä sanotte?

mitä sanotte?
 
En kyllä itse varmaan osaa noita erotella toisistaan.
e: enkä kyllä katso tarpeelliseksikaan niitä erotella.

mitä sanotte?
 
Selkeempää antaa yks pisteytys vaan. Mahdollisessa tekstillisessä arvioinnissa voi selventää sitten halutessaan elokuvan taiteellisia ja viihteellisiä osa-alueita.

Mikä se nyt oli se Kiljusen herrasväki -elokuva, kun just tuli? Se oli ainakin niin huono, ettei se ollut edes hyvä! Ei näin...
 
Eikä pisteitä.

Tällä viikolla mennyt melko läjä :
 
Oldboy - 10 (Käsittämättömän hieno elokuva, taisi mennä omaan top10)
 
Princess Monoke 8 1/2, (Ei ihan henkien kätkemän tasoa, tosin pitäisi katsoa uudestaan vähemmän kuoseissa)
 
Brazil - 8 (paremmat lavasteet olisivat ollut jees, en pitänyt nais pääosasta, liian 80`S)
 
The Others - 8 miinus, (odotin enemmän kaiken sen hehkutuksen jälkeen, en kyllä yleensä pidä kauhusta, poikkeuksena Hohto, Rosemaryn painajainen)
 
Kummisetä - 9 (hieno elokuva, mutta maailman paras?!?)
 
Voi veljet missä lienet? - 9 (kiva visuaalinen aikuisten satu)

Summer of Sam
 
Pettymys. Kiinnostavalta vaikuttanut konsepti hukkasi potentiaalinsa viimeistään elokuvan jälkimmäisellä puoliskolla. Alku oli lupaava, mutta sitten tarina jää pyörimään paikoilleen. Etenkin sarjamurhaajan kuvaus on ala-arvoista. Näyttelijät ovat hyviä (hauska nähdä Pianistin Adrian Brody wannabe-brittipunkkarina) ja ajankuva on erityisen onnistunut, mutta elokuvana Summer of Sam on pyhä keskinkertaisuus.
 
**½

Paha maa
http://www.imdb.com/title/tt0388318/
 
Jotenkin aina vähättelevin ennakkoasentein suomalaisia teoksia katsoo, mutta oon huomannu, että meilläkin osataan. Paha maa yllätti kyllä positiivisesti. Leffan rakenne on hieno. Vähän samaan tyyliin, kun Four Rooms -elokuvassa(http://www.imdb.com/title/tt0113101/), joskaan en sen enempää vertaisi näitä.
 
Pahan tuntu on saatu hyvin esiin, ja se säilyy tehokkaasti loppuun asti. Näyttelytyö ei jätä valittamisen aiheita; kotimaista huipputasoa.
 
Juup,
 
4/5.

Pistetään nyt pari edellistä:
 
Veikko Aaltosen elokuva Juoksuhaudantie:
 
Kirjan jälkeen odotukset varsin ristiriitaiset. Kirja oli loistava! Teatterikierroksen jätin väliin, mutta nyt sitten ostin tuon Dvd:n.
 
Kirjassahan idea oli, että Matti Virtanen tirvaisee emäntäänsä turpaan ja eukko sitten ottaa lapsensa mukaan ja muuttaa ystävänsä luokse. Matti kuitenkin keksii keinon saada perheensä takaisin - pitää ostaa omakotitalo, koska se on aina ollut vaimon unelma.
 
Tämä sama idea luonnollisesti on tuossa elokuvassakin, mutta se mikä kovasti jäi häiritsemään, niin se pointti tuodaa esiin vasta älyttömän myöhään. En osaa sanoa, onko se näin, mutta jotenkin tulee sellainen fiilis, että jos ei ole kirjaa lukenut, niin pitkän matkaa tuo Matin (Eero Aho) projekti saattaa vaikuttaa päämäärättömältä. Tokihan se siellä takakannessa mainitaan, mutta leffasta se "vaimon unelma" tulee esiin ihan liian myöhään.
 
Muutenkin kirjaan nähden tuo käsikirjoitus menee vähän harppomalla ja sieltä jää paljon sitä Matin mieletöntä yrittämistä pimentoon.
 
Loppua kohden tuo elokuva kuitenkin paranee ihan kivasti ja on paikkapaikoin ihan koskettavakin.
 
7/10
 
**********************************************
 
Aleksi Salmenperän elokuva Lapsia ja aikuisia
 
Nainen tahtoo lapsen, mies ei. Molemmat yrittää tehdä kaikkensa pitääkseen omasta päätöksestään kiinni. Tämä luonnollisesti johtaa vaikka minkälaisiin törmäyksiin. Kai tämä jollain tavalla kuvastaa nykypäivän miestä ja naista ja sitä millaisten asioiden kanssa elämässä joutuu painimaan.
 
Erityisplussan annan Hannu-Pekka Björkmanin lyhyelle, mutta kerrassaan hienolle sivuroolille.
 
Kaikenkaikkiaan ihan vaikuttava ja hienosti tehty elokuva.
 
8,5/10

Rocco ja hänen veljensä
 
Niin hyvä etten edes osaa sanoa tästä yhtään mitään paitti että 10/*****

Viimeaikaisia:
 
Leon
 
Mahtava. Gary Oldman pahiksena.
 
*****
 
----
 
Secret Window (Salainen Ikkuna)
 
Johnny Depp ja Stephen Kingin novelli. Joskus luin kyseisen novellin puoleenväliin kunnes piti palauttaa. Uskollinen filmatisointi, sikäli kuin oikein muistan. Ihan jännä, mutta loppu ei säväyttänyt.
 
**½
 
----
 
Runaway Jury (Valamiehet)
 
Huippunimet vauhdissa. Toimivaa Grishamia, viihdytti koko kestonsa ajan. Loppu oli vähän löysä tässäkin.
 
***½
 
----
 
The Manchurian Candidate
 
Uudelleenfilmatisointi, alkuperäistä en ole nähnyt. Jälleen toimivaa viihdettä, mutta ei sen kummempaa. Ainoastaan Meryl Streepin yksi kohtaus häiritsi vähän, ei mielestäni toiminut. Liian mahtipontinen. Tykkäsin kuitenkin.
 
***½

Kummeli stories 10.

Aku Louhimiehen elokuva Paha maa
 
Silloin ennen ensi-iltaa vitutti se Louhimies Vs. Selin mediahässäkkä sen verran, että teatterikierros jäi tässäkin leffassa väliin, mutta dvd:n kävin hyllyyn hakemassa.
 
Paljon on epätoivoa ja lohduttomuutta saatu mahtumaan yhteen elokuvaan. Kyllähän tuo tätä "murheellisten laulujen maata" hyvin kuvaa.
 
En nyt heti leffan katsomisen jälkeen osaa mitään kummempaa sanoa, täytyy vähän pureskella tätä. Uskaltaisin kuitenkin antaa arvosanaksi 8,5.
 
8,5/10
 
Pamela Tolasta lisäplussa. Se on söötti tyttö.. :)

Sieg Hail Suomi
 
Hohohoo mitä paatosoopperaa! Melkein kuin sanasta sanaan jostain b-luokan vallankumouselokuvasta, vaikka ihan oikeaa kamaa onkin. Mullistava organisaationsa ei tästä kännilarppaus-dokumentista oikein mitään suurempaa arvoa saanut... eikä varmaan dokumentin tekijälläkään ole ollut mitenkään erityisen vaikeaa saada näyttämään äijät korneilta ja naurettavilta kun he tekevät sen itse.
 
Täys 10 !

LA Confidential
 
Tässä leffassa kaikki natsaa: näyttelijät, kässäri, miljöö ja tunnelma...
 
9 1/2

Käsi joka kehtoa keinuttaa
 
Tämmöinen tuli telkkarista taas. Muistelinkin tästä joskus tykänneeni, ja kyllähän se nytkin täytyi loppuun asti tuijottaa. Rebecca De Mornay vetää tässä mielestäni ehkä parhaan roolinsa ikinä, ainakin mitä minä muistan nähneeni. Ne mitä muistan ovat muuten ihan jotain paskaleffoja lähinnä, mikä vähän ihmetyttää toisaalta. Luulisi tämän leffan jälkeen Repellä olleen varaa valita parhaat päältä, eikös tämä ihan kohtuullinen kassamenestyskin aikoinaan ollut? No, ehkä muistan väärin...
 
Toinen loistava rooli oli Julianne Moorella, muut sitten olivatkin vähän sitä sun tätä. No siinä alussa tietysti hymyilytti se Star Trekin Q gynekologina, aika lyhyeksi vain jäi äijän rooli tässä leffassa.
 
Juoni sinänsä tuntui kyllä nyt aika suoraviivaisen alleviivaavalta, ehkä vähemmilläkin vihjeillä olisi jutut voinut ymmärtää. Mutta toisaalta se teki mielipuolen kostosuunnitelmien seuraamisen mukavan helpoksi, ilman liiallista ajatustyötä. Ja ne Repe-Pekan ilmeet ja kylmät katseet tietyissä kohtauksissa... vau.
 
Meikäläisen omasta mielenterveydestä saattaa kertoa jotain se seikka, että sympatiani olivat koko ajan tämän pahan ja hullun kostajan puolella, kun taas sitä pariskuntaa kohtaan heräsi voimakkaita antipatioita. "Jes, tapa ne v**un kermaperseääliöt! Mutta hitaasti... hitaasti..." Loppu olikin sitten pienoinen pettymys, joskaan ei mikään yllätys.
 
Mutta kaiken kaikkiaan ihan kohtuuhyvä vilimi. 9-