Studiotyöskentely ›

Mulla oli uutena hankittu volkswagen golf kolme vuotta työsuhdeautona ja täytyypä sanoa että se oli oikea ongelmapesäke. Söi oljyä kuin mikäkin ja kokoajan oli joku paikka paskana. Kovasti haluttu autohan tuo silti tuntuu olevan - käytettynä varsinkin ihan älyttömissä hinnoissa.
 
Suomennos: vaikka joku vehje onkin arvostettu niin se ei silti tarkoita etteikö joukkoon mahtuisi myös huonoja yksilöitä. (Koetappa mennä kauppaan vaihtamaan uusi autosi vastaavaan kun sinulle sattui huono yksilö...) Ja toisinpäin - myös halvoissa laitteissa on hyviä yksilöitä. Takuuajan sisällä vaihto tai korjaus on ilmaista.
 
Nykyään ajan toyotalla - on muuten ollut viaton.

OT:na voisin sanoa että just lueskelin jonkun autotestin tulokset missä oli lueteltu vähiten huoltoa tarvitsevat automerkit niin tulokset sijoille 1-8 oli kaikki aasialaisia. 9. oli mersu muistaakseni.

OT:na voisin sanoa että just lueskelin jonkun autotestin tulokset missä oli lueteltu vähiten huoltoa tarvitsevat automerkit niin tulokset sijoille 1-8 oli kaikki aasialaisia. 9. oli mersu muistaakseni.
 
En silti osta japanilaista autoa. Ehkä.
:-)
 
Se on kaikki korvien välissä.
 
EDIT: Olen ostanut ja omistanut useamman japanilaisen auton. Hyviä olivat ja pidin niistä. Arvostan Japania maana ja kulttuurina, ja tuen mm. japanilaista elektroniikateollisuutta aktiivisesti ostopäätöksissäni. Wakarimasen?
:-)

endlessa rotary controller
 
Ihan suhteellisen varmatoimisia noi on. Munkin v-ampissa toimii yli puolet (5/7) vielä yli kahdenkin vuoden käytön jälkeen. Hieman huonompi tilanne niissä pienissä mustissa näpyköistä, joista ainoastaan 2/9 toimii varmasti ensimmäisellä painalluksella. Pykälittäin kääntyvät potikat joilla valitaan vahvistimet ja efektit toimivat molemmat. Kaikki muu pelaa hienosti, paitsi että laitteen joutuu nollaamaan aina käynnistäessä.
 
Toinen pikku vika on että vehkeen virtapiuha on niin löysä että pienikin liikahdus ottaa vehkeestä virrat pois. Pitäisi ehkä kolvata se kiinni. Muuten kaikki on toiminut moitteetta. Paitsi viimeaikoina kitara-inputin jakki on aiheutellut kaikenlaisia rätinöitä, suhinoita ja soundin täydellisen vaimenemisen ellei plugia ole insertoitu "kunnolla" - toisinsanoen plugia saa kokoajan olla pyörittelemässä ja säätelemässä oikeaan asentoon siihen koloon. Ei oo helppoa.
 
Ja ei, en myönnä että olen kohdellut leitetta mitenkään erityisen huonosti. "tweed combo" mallinnos on oikeasti hyvä.

Onks ihmisten mielestä laite hyvä jos kahden vuoden käytön jälkeen toimii "yli puolet" laitteen kytkimistä?

Onks ihmisten mielestä laite hyvä jos kahden vuoden käytön jälkeen toimii "yli puolet" laitteen kytkimistä?
 
Ei ole. Toisaalta mulla on 4 kpl. Behringerin laitteita eikä kohise, ei pauku eikä rutise. Kaikki toimivat kuten pitääkin ja pitkä-ikäisimmät ovat jo -97 hankittuja. Tuoreinkin jo viisi vuotta vanha. Soundaus ei varmasti ole samanlainen kuin 10 kertaa kalliimmissa kamoissa mutta omaan käyttöön riittävää.

Tuosta auto jutusta johon joku vertasi se ihan eri asia olla joku auto
tai studiolaite. Jos joku osaa tehdä auton niin se eri juttu kuin
tehdä vaikkapa mikseri. Joten mitenhän kävisi studiotekniikanssa
? entäs kun otamme halvat studiomerkit kehiin mitkähän olisi kärjessä
? ja sitten myös testi mitä huoltomies mieluiten huoltaa siinäkin
ainakin TV puolella eroja joten uskoisin noidenkin vehkeiden
huoltomies ystävällisyydessä on eroja.

Onks ihmisten mielestä laite hyvä jos kahden vuoden käytön jälkeen toimii "yli puolet" laitteen kytkimistä?
 
- septimisti- harrasti ironiaa
 
... toisaalta kyllä on niin, että VAmp vs. POD hinnanerolla pystyy ostamaan joka toinen vuosi päivitetyn VAmpin olettaen, että POD kestää kymmenen vuotta, jolloin se on ominaisuuksiltaan ja soundeiltaan armottomasti eilispäivää
 
- toki kestävyys on mielestäni minimivaatimus halvallakin laitteella - eikun vpalautukseen jos hajoaa kesken käytön vaikka olisi varsinainen takuu jo ummessakin - yksityiskäytössä 10 vuotta on mielestäni laitteen kuin laitteen vähimmäisikä

- septimisti- harrasti ironiaa
 
Epäilemättä - rupee välillä vaan tuntuun siltä, että ihmiset rupee tottumaan siihen että laitteet tehdään kestään vaan hetken. Vähän niinkuin ne tottuu mp3:siin ja mäkkärin "ruokaan".
 
... toisaalta kyllä on niin, että VAmp vs. POD hinnanerolla pystyy ostamaan joka toinen vuosi päivitetyn VAmpin olettaen, että POD kestää kymmenen vuotta, jolloin se on ominaisuuksiltaan ja soundeiltaan armottomasti eilispäivää
 
Toisaalta vaikkapa nelikymppinen vox tai fender -putkistyrkkari on edelleen sekä toimiva peli että nykypäivää - ja on molempia vielä sillonkin kun parin vuoden päästä ostettu pod ysi on jo ollut paskana vuosia. Siitä voi muuten kans laskeskella kustannuksia per vuosi...

Toisaalta vaikkapa nelikymppinen vox tai fender -putkistyrkkari on edelleen sekä toimiva peli että nykypäivää - ja on molempia vielä sillonkin kun parin vuoden päästä ostettu pod ysi on jo ollut paskana vuosia. Siitä voi muuten kans laskeskella kustannuksia per vuosi...
 
johon on uusittu putkia, korvattu kuivat konkat + hapertuneet johdotukset & hiutunut etukangas ja repeillyt tolex - lukuisista kahvoista puhumattakaan
... tai vaikkapa se kuuluisa isoisän kirves, kun on erittäin hyvä peli - ei ole tarvinnut kun ensin laittaa uusi varsin katkenneen tilalle ja sitten uusia terä loppuun teroitetun korvikkeeksi ;-)
 
no eikun: tuossa on tietysti se filosofinen ero - joka osin liittyy entiseen tuotantotekniikkaankin - että laite tehdään yksittäisistä laadukkaista osista, joita pystyy ja on kannattavaa vaihtaa VS. nykyiset kaukoidässä pintaliitosroboteilla kasaan hakattu elektroniikka muovikuorineen - so. ei ole korjattavaksi tarkoitettukaan eli "kertakäyttöisiä" - - kertakayttöajan vaan soisi olevan pidempi. Tuo on siis massamarkkinoiden tuotantologiikkaa - kun tehdään paljon tehdään halvalla - ja joku sitten venyttää sitä halvalla tekemisen rajaa laadun kustannuksella.
 
toistahan oli musiikkielektroniikassakin vaikapa syntikat esim. 70-80-lukujen taitteessakin kun laitteet tehtiin ammattilailsille kestämään - minulla on ko. ajalta (käytettyinä hankkimiani) korg (joo - se mono-poly), yamaha-, roland -syntikoita, jotka ovat edelleen kuin uusia - yleinen laatuvaikutelma, soittotuntuma ja soundi aivan mainio - ja kaikki toimii. Paha kyllä siihen aikaan niihin ei monellakaan ollut varaa - ammattimuusikoiden ja studioiden yksinoikeusherkkua lähinnä. Samaa laatutasoa nyt edustavat esim. Moog Voyager (yhdellä sormella soitettava monosyntikka rapiat 3000,-) tai MOTM:n modulit. Nykyajan "lukiolaispoikien" soitto- ja studiovälineistä ei meikäläisen nuoruudessa olisi kehdannut haaveillakaan - ja hyvä näin - sen verran intoa ja potentiaalia nuorisolla on, että ei välineiden saatavuudesta pidä olla kiinni.

ADA8000 oli jees mutta ADI-8 DS on jeesimpi. Ihan sama mitä muut on mieltä.
 
Sattuipas sopivasti RME:n nyyssiryhmää lukiessa silmiin viesti, jossa kaverin ADI-8 DS oli menossa kolmatta kertaa korjaukseen neljän vuoden sisällä. Onko RME:t nyt sitten ihan paskoja kun noin hajoavat?
 
"Hello,
 
I had one of totally 3 ADI8-DS I own repaired two times since 2001 (power
supply exchanged by a Music-store repair facility) and it now failed again
under the same circumstances (starting to show clicks on inputs for some
weeks, finally no power up).
 
Matthias, can you provide some insight to this behaviour? Do you recommend
sending the unit to RME?
 
Kind regards
 
Gernot "
 
LISÄYS:
 
Ettei nyt kaikki RME:n omistaja olis heti niskassa niin tehtäköön nyt selväksi että tämän viestin tarkoitus ei ollut haukkua RME:n tuotteita vaan osoittaa, että kalliiden laitteden kanssa voi tulla vastaa aivan samoja ongelmia kuin halpalaitteidenkin kanssa. Näistä ongelmista ei vaan huudella niin helposti julkisilla foorumeilla vaan kirpeätkin kommentit annetaan privaatimmissa piireissä mistä ne eivät kulkeudu niin helposti yleiseen tietoisuuteen.

johon on uusittu putkia, korvattu kuivat konkat + hapertuneet johdotukset & hiutunut etukangas ja repeillyt tolex - lukuisista kahvoista puhumattakaan
 
Vaikka niinkin... ton kun jakaa +neljällekymmenelle vuodelle niin veikkaisin että halvemmaksi tulee kun uusi podi/vamppi parin vuoden välein. Lisäksi soundi on parempi. : )

Toi nyt on aivan tuhaa vertailla näin eri tyyppisten laitteiden järkevyyttä pelkän rahan perusteella.
 
Jotta asiaa olis helpompi tarkastella objektiivisesti niin tehdäänpä se analogian kautta. Oletetaan että laadukas isältä pojalle kestävä kiintoavain maksaisi 10 kertaa niin paljon kuin 100 osainen halpistyökalusetti. Onko silloin kotinikkarin kannattavampaa hankkia satunnaisia kodin korjaustöitä varten toi kallis, mutta vain yhteen työhön sopiva työkalu, vai toi halpa setti, josta löytyy apu suurimpaan osaan eteen tulevista korjaustarpeista? Tietysti jos kotona paikat on kiinni vain yhdenkokoisilla pulteilla ja poika aikoo asua perintötalossaan sitten tulevaisuudessa niin toi kalliskin tietysti on perusteltu valinta, mutta useimmilla meistä kotona on jos jonkin kokoista ruuvia, pulttia ja mutteria jolloin tuo setti on useimmille aivan järkevä vaihtoehto. Sinä tapauksessa kun ostaja on joku ammatikseen autokorjaamoa pitävä niin siinä tapauksessa tietysti kannatta panostaa laatuun, koska panostuksen saa takaisin kun ei tarvi pitää välillä vapaapäiviä työkalujen korjausten takia.

Toi nyt on aivan tuhaa vertailla näin eri tyyppisten laitteiden järkevyyttä pelkän rahan perusteella.
 
No tää lähti vähän off-roadille jo muutenkin. Analogiat on aina vähän niin ja näin - kun vähän käyttää päätä, niin aina löytyy joku vertaus mitä soveltamalla oma näkökanta saadaan tuntumaan järkevältä. Vähän niinkuin tilastot ja graafiset esityksetkin.
 
Oikeassa kuintenkin olet sen suhteen, että vehkeet tarpeen mukaan. Probleemaa tällaisessa keskustelussa aiheuttaa ne erinäköiset tarpeet ja niiden epäselvyys keskustelijoiden kesken.

Kyllähän kysymys on myös "filosofinen" - toiset tykkäävät ostaa kaikki huonekalunsa ikeasta koska ne eivät kestä liian pitkään. Saa sitten hyvällä omallatunnolla ostaa uudet tilalle. Ajattele kuinka monta behringerin laitetta saat yhden manleyn, teletronixin tai neven hinnalla! Ja kumpiko on siistimpää kun nuori hevibändi tulee studioosi tekemään ensimmäistä demoaan, 5 räkillistä behringeriä vai yksi neven etuaste? :-)

Behringerillä oli joku 8 kanavan AD-muunnin mikkietusilla josta sai sitten optisella piuhalla adatväylään ääntä... onko kenelläkään siitä mielipidettä? Onko ne etuset miten verrattavissa esim Mackien miksereissä oleviin? Ja voiko sen kanssa käyttää ulkopuolisia etuasteita, ts. käyttää vain AD-muuntimia? Tarvitsisin oikeastaan vain suht.koht. laadukkaita "lisäimputteja", ei tosiaan tarvitse olla mitään Focusrite/Neve tasoisia. Kuitenkin olisi tarkoitus niillä tehdä julkaisukelpoista materiaalia.
 
PS. Tuli jokin aika eteen miksauskeikalla Behringerin se hopeanharmaa pikkumikseri jossa on "graafinen master eq" ja sisäinen "efektilaite", jossa säätöinä on parisenkymmentä presettiä ja sitten in ja out voluumi. Ei paljon naurattanut.

Kyllähän kysymys on myös "filosofinen" - toiset tykkäävät ostaa kaikki huonekalunsa ikeasta koska ne eivät kestä liian pitkään. Saa sitten hyvällä omallatunnolla ostaa uudet tilalle.
 
Oon seurannut ketjua, mutta kun ei tää tahdo oikein johtaa mihinkään. Nyt tuli kumminkin semmonen kulma, johon voisin itsekin tarttua.
 
Mä tiedän firman, jossa kalkyloitiin, että ostamalla 12 samanlaista Behringerin valopöytää voi tehdä niin, että
- antaa kolme tsibaletta käyttäjälle mukaan, jolloin voi olla suht. varma, että jonkinlaisesta retkestä voi selvitä
- lisäksi sama määrä per käyttäjä on varastolla huollossa
 
Näin saadaan pidettyä kaksi ryhmää keikoilla ja säästetään rahaa, kun ei tarvitse ostaa kahta oikeaa tiskiä.
 
No, kysymys kuuluu minusta nyt, että minkämoista vastuuta maailmasta tässä kannetaan? Onko todella ihan jees tuottaa maailmaan koko ajan lisää rompetta? Onko "minun jälkeeni vedenpaisumus"?
 
Sitten toinen on tämä halpuusaspekti. Olin kerran mukana jutussa, mihin ostettiin vastustuksesta huolimatta "halpa ja hyvä" laite. Se hajosi ennen ensi-iltaa ja tilalle jouduttiin vuokraamaan toinen. Kun ne esitykset olivat ohi, jouduttiin ostamaan uusi laite, joka ei ollut kalleimmasta päästä, mutta joka oli tunnettua merkkiä.
 
No oliko tää oletettu halpa sitten halpa? Minusta ei, koska sen lopulliseksi hinnaksi tuli loppujen lopuksi ostetun laitteen hinta + kolmen viikron vuokra + sen alkuperäisen hajonneen hinta.
 
Ja sitten samaan syssyyn huomatus, että laitteet pitää tietysti mitoittaa käytön mukaan. Osa kamoista (kaikki standit ja sähköt esimerkiksi) ovat sellaisia, joissa halpa on kallista ihan turvallisuudenkin kannalta vaikka olisikin kyse harrastuksesta. Mutta toisaalta, jos ajaa vaikkapa galleriaääntä, niin ehkäpä Behkuissakaan ei ole mitään probleemaa.

yksityiskäytössä 10 vuotta on mielestäni laitteen kuin laitteen vähimmäisikä
 
Esim. suurperheen pyykinpesukone ?

Mulla on ollu Ultracurve 8024 n. 4 vuotta, eikä koskaan mitään ongelmia. Balansoidut liittimet, eikä kohise. Truth 2030A:ista olen nauttinut yli puoli vuotta, eikä mitään ongelmia, eikä kohise liikaa. Todella loistava tuote! Sitten äänitettiin köörejä B2:sella, ja sessioissa meni 2 niistä paskaks. Onneks lättyfirma korjautti/toi uudet tilalle. Powerplay oli oikeastaan aina rikki. 2092 subbarista haaveilen, kunhan ilmestyy liikkeisiin. Joten, B-laadulta löytyy paskaa ja helmee. Frendeiltä on kyllä kuullu juttuja sen verran, etten IKINÄ uskalla ostaa B:n miksereitä, patchbayta, multiefektejä, kompuroita, kuulokevahvareita, etusia, enkä mikkejä. ;)