Yleistä keskustelua musiikista ›

Se on kyllä tosiasia, että kitaralla on aloittelijankin helpompi jonkunnäköistä improvisaatiota harrastella, toisin kuin puhaltimilla. Tuo samainen kaveri mulle myöhemmin piti muutaman leikkimielisen trumpettitunnin ja totesin kärsivällisyyteni loppuvan kun en samaa ääntä kahta kertaa peräkkäin sieltä ulos saanut. Toisin sanoen nostan hattua jokaiselle joka c-duuriasteikon osaa soittaa trumpetilla/pasuunalla.
 
Toi sama pätee moneen muuhunkin soittimeen, esim jousisoitinperheeseen. Viulu, altto, sello ja kontra. Ei voi verratakaan kitaraan, sähköbassoon ja koskettimiin. Viulullakin menee pitkiä aikoja että saa edes puhtaan äänen vähän sinnepäin, kun taas vaikkapa sähköbasso, mitä minä soitan, on peli josta oikeasti kuka tahansa saa jotain kohtuullista irti parissa viikossa. Sama pätee kitaraan.
 
Edit: Takes a minute to learn and a lifetime to master.
 
BTW olisi kiva tietää montako bändiä täällä on jotka yhdistelevät soittimia tuolla jutun aloittajan tarkoittamalla tavalla. Meidän lisäksi siis. Ainakin Jabben Jamstream. Onko muita?

...nostan hattua jokaiselle joka c-duuriasteikon osaa soittaa trumpetilla/pasuunalla.
 
Kiitos vaan - ei se G-blueskaan ihan vartissa lähteny...:-)
 
Tosissaan puhuen: Kaikki soittimet on ihan yhtä saatanan vaikeita. Mä tiän helkutisti puhaltajia jotka ei ymmärrä harmonioista punasen puupennin vertaa. Kun ikänsä soittaa vaan yhtä ääntä kerrallaan, lyö sekin leimansa.
 
Esimerkiks kitaroissa vaikeus ja harjoittelun tarve kohdistuu vähän eri asioihin kuin puhaltimissa, joissa hyvän saundin tuottaminen on verkittävä osa soittamista ja vaatii jatkuvaa treenausta (mä esimerkiks treenaan pelkkää ansatsia kolme varttia - tunnin päivässä).
 
Ja vaikka kuinka alkuun laskin leikkiä, niin sen verran oon pitäny lankkua kourassa ja jutellu asioista kitaristien kanssa, että siinäkin hyvän saundin tekemiseen pitää uhrata aikaa - vaikka kai siitä merkittävä osa onkin "otesormissa"

BTW olisi kiva tietää montako bändiä täällä on jotka yhdistelevät soittimia tuolla jutun aloittajan tarkoittamalla tavalla. Meidän lisäksi siis. Ainakin Jabben Jamstream. Onko muita?
 
Tolla tanssiosastolla on just tää laulu - kitara - venttiilipasuuna - sekkarit = Trio Adams
 
Toinen tanssitrio on rakenteilla : Kitaristi - laulaja, fonisti - huilisti - laulaja ja pasunisti - kiipparisti - sekkarimies - laulaja. Työnimenä Bruno Barbarello Band...;-)
 
Sithän meillä on tää kohta keski-ikäisten äijien takaisin nuoruuteen kerho: Paper City Rollers. Vedetään bilemusaa ja rokkaavia covereita seuraavalla kokoonpanolla: Laulu - trumpetti - tenorifoni - vetopasuuna (ostin just uuden, eikö oo hieno:-)) - kitara - kiipparit - basso - rummut.

Edit: Takes a minute to learn and a lifetime to master.
 
BTW olisi kiva tietää montako bändiä täällä on jotka yhdistelevät soittimia tuolla jutun aloittajan tarkoittamalla tavalla. Meidän lisäksi siis. Ainakin Jabben Jamstream. Onko muita?
 
JaaŽa kyllä viulu takes more than a minute to learn and a lifetime to master...
Mä en aikanaan jaksanu jatkaa opettelua, siinä oli vähän kaikenlaista juttua.... Sitäpaitsi olen tässäkin topikissa todennut et jos olis ollu joku Nigel Kennedy tuolloin 70-luvulla.... Noo, eläköidyttyäni sitte joskus ajattelin taas ruveta tarkastelemaan viulun sielunelämää josko enää mitään osais. Ehkä ostan sähköviulun - piru kun nuo Zetat on niin kalliita...

JaaŽa kyllä viulu takes more than a minute to learn and a lifetime to master...
 
Niinkuin kaikki muutkin soittopelit.
 
...piru kun nuo Zetat on niin kalliita...
 
Tekeeks tolla mitään:
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/tho … sn=081d69e501cc252e63a55b3cd3eeaaab
 
Aika kyrväkkään näkönen - eikä ihan kamalan hintainen. Noista H-B:sta on taiteyttu kai peistä enemmänkin. Yks mun kaveri osti niitten Telen ja on ollu tyytyväinen, kun taas toisen kaverin pojalleen ostama akustinen meni hetikohta poikki - mutta niissä oli kai ollut sitä vikaa, kun kaverini sai toisenmerkkisen tilalle.

JaaŽa kyllä viulu takes more than a minute to learn and a lifetime to master...
Mä en aikanaan jaksanu jatkaa opettelua, siinä oli vähän kaikenlaista juttua.... Sitäpaitsi olen tässäkin topikissa todennut et jos olis ollu joku Nigel Kennedy tuolloin 70-luvulla.... Noo, eläköidyttyäni sitte joskus ajattelin taas ruveta tarkastelemaan viulun sielunelämää josko enää mitään osais. Ehkä ostan sähköviulun - piru kun nuo Zetat on niin kalliita...
 
Oli vähän huonosti editoitu viesti, tarkoitin tuolla sähköbassoa. Piti laittaa että en minäkään nyt sentään omaa soitintani täysin väheksy. ;)
 
Viulu mielestäni on juuri niitä soittimia jotka vaatii jo alussa paljon enemmän kuin sähkösoittimet.
 
Edit: Jaa jaa, jatkan vain selityksiä. Eli tuota minuuttia ei pidä sitten ottaa kirjaimellisesti. Kyseessä on ns. idiomi. Tarkoittaa oikeastaan "oppii nopeasti jotenkuten, mutta vie eliniän hallita kunnolla. Ja uudestaan vielä että viittasin sillä sähköbassoon ja-kitaraan.

Toi sama pätee moneen muuhunkin soittimeen, esim jousisoitinperheeseen. Viulu, altto, sello ja kontra. Ei voi verratakaan kitaraan, sähköbassoon ja koskettimiin.
 
Olenkohan poikkeus kun opin kontralla soittamaan "pikavauhtia"?

Aika kyrväkkään näkönen - eikä ihan kamalan hintainen. Noista H-B:sta on taiteyttu kai peistä enemmänkin. Yks mun kaveri osti niitten Telen ja on ollu tyytyväinen, kun taas toisen kaverin pojalleen ostama akustinen meni hetikohta poikki - mutta niissä oli kai ollut sitä vikaa, kun kaverini sai toisenmerkkisen tilalle.
 
Joo, onhan tuo - hieman on Straussin "avain"sähköviulun näköö...Kuusirunko, sitten en tiedä kuinka hyvin piezotallalle "säteilee", rehellisesti sanoen: vois olla hyväkin kun tietäis jonkun jolla on ja kokeilis. Sähköviulussa on kans vähän tuosta "rungostakin" kiinni, tai tosiaan juuri siitä tallan alueen rungosta - että kuinkahan hyvältä soundaa. Tosiaan joku Zeta tms. huippusähköviulu olis kanssa ihan kiva testiä.
Harleyn osalta vois sanoo että tämänhetkisellä tietämyksellä (jota siis ei nimenomaisesta merkistä/mallista ole) on mielipiteeni savolaisen oraakkelimainen: "Suattaapi ollannii hyvä vuan suattaapi olla ettei oukkaan." Kyllähän tuollakin varmaan soittelee. Ja ääntäki tulnee. Sorry ettei ollu parempia apuja. =)

Olenkohan poikkeus kun opin kontralla soittamaan "pikavauhtia"?
 
Strokalla? Koska se on ainoa mikä lasketaan. Hoho.

Strokalla? Koska se on ainoa mikä lasketaan. Hoho.
 
Strokka?

Strokka?
 
Stroka, jousi, you know?

Ja vaikka kuinka alkuun laskin leikkiä, niin sen verran oon pitäny lankkua kourassa ja jutellu asioista kitaristien kanssa, että siinäkin hyvän saundin tekemiseen pitää uhrata aikaa - vaikka kai siitä merkittävä osa onkin "otesormissa"
 
Hyvän biisin tekeminen, sovittaminen ja koko konseptin kasaaminen ei liene instrumenttiinsa takertuneen nuoren pelimannin päällimmäinen huolenaihe. Itseasiassa noin ei tarvitse ollakaan. (joku kummallinen kommentti, mikä piti tuoda julki)
 
Tänään tuntuu soundi olevan se ulottuvuus, jonka ympärille musa rakennellaan. Itse näkisin asian aivan toisinpäin. Vaikka soundi olisi kuinka ultra-super-uskomattoman hieno, ei sillä ole juurikaan merkitystä jos soundia ympäröivä musiikillinen kehys on köyhä kupla.
 
En ole välttämättä ollenkaan menneissä ajoissa haahuilija, mutta väittäisin, että mm. 60-70 luvuilla tehtiin musaa, jossa oli jo itsessään ideaa. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon silloiset soundinikkarit pystyivät nostamaan noita kunkkuesityksiä vieläkin ylemmäs.
 
Joo, se viulu.. Mullekin tulee mieleen heti nuo jo mainitut, ELO ja Mrs. Rivera sekä vuosien takaa esim. It's A Beautiful Day. Viimeksimainitulta on kaaliin tarttunut lähes neljänkymmenen vuoden takaa joku biisi, "White Bird", tai jotain sinnepäin.
 
Innovatiivisemmalta puolelta on jostain jääneet mieleen Jean-Luc Ponty ja Didier Lockwood.
 
P.S. Näinkin myöhäinen aktiviteetti selittyy osin sillä, että tuli käytyä kurkkaamassa Kronikin keikka. Nuoret sällit soittavat muuten yllättävän kiinteästi. Ei ihme että orkesteria voi kuulla nykyisin ihan radiossakin. Eh.. ja kaiken kukkuraksi juutuin kahtelemaan totaalisena herätehankintana ostamaani P.McCartney'n kiertue-DVD:tä. Abe Laboriel Jr. on muuten kepeä rumpali :)

Stroka, jousi, you know?
 
Siis kyllä sillä oon soittanut, pakkotilanne kun oli, niin piti mennä soittamaan kun tarvittiin akustista bändiä, sitä paitsi basso oli kokoajan koululla niin ei siinä pahemmin tullut harjoiteltua...

Electric Light Orchestraa ei sovi myöskään unohtaa rockista ja jousisoittimista puhuttaessa. Jeff Lynnen, Roy Woodin ja kumppanien alkuperäisenä tavoitteenahan oli luoda yhtye, joka jatkaisi the Beatlesin ja tässäkin viestiketjussa ansaitusti mainitun "I'm a Walrusin" viitoittamalla tiellä - ja parhaimmillaanhan tulokset olivatkin erinomaisia, kuten "Telephone Linen", "Evil Womanin" ja "Rockarian" kaltaiset kuolemattomat popsävelmät osoittavat.
 
Wood otti sellon mukaan jo The Moven loppuaikoina, When Alice Comes Back To The Farm -biisissä on hauskat sellobreikit (Woodin itsensä sahaamina).
 
Rushin biisissä Losing It on upea viulusuoritus Ben Minkiltä. Sitten tietysti tuo The Whon Baba O'Riley, Smithsien There Is A Light That Never Goes Out ja Roxy Musicin Out Of The Blue.

...Tänään tuntuu soundi olevan se ulottuvuus, jonka ympärille musa rakennellaan. Itse näkisin asian aivan toisinpäin. Vaikka soundi olisi kuinka ultra-super-uskomattoman hieno, ei sillä ole juurikaan merkitystä jos soundia ympäröivä musiikillinen kehys on köyhä kupla...
 
Olet ihan oikeassa, mutta ei kai tässä siitä ollutkaan enää kysymys, vaan siitä,minkälaisen "effortin" mikäkin soitin vaatii, jotta siitä saisi siedettävän saundin ulos - puhumattakaan sitten saundista, joka vaaditaan solistilta.

Iso-Jussi: Erikoisemmat..... pitäisiköhän tässä vaiheessa ruveta tsekkaaman, mitkä soittimet ovat tulleet missäkin vaiheessa "kevyeen musiikkiin".
 
Ainakin pre-war bluesissa, johon olen viime aikoina yrittänyt perehtyä, tuntuu olevan usein käytössä ihan mitä soittimia tai "soittimia" tahansa. Saviruukusta ja pesulaudasta viuluun ja kazoohon.

BTW olisi kiva tietää montako bändiä täällä on jotka yhdistelevät soittimia tuolla jutun aloittajan tarkoittamalla tavalla. Meidän lisäksi siis. Ainakin Jabben Jamstream. Onko muita?
 
En soita varsinaisissa bändeissä, vaan virittelen sillointällöin kaikenmaailman proggiksia. Tähänmennessä olen kokeillut eri yhteyksissä tehdä seuraaville instrumenteille: rummut, häröperkut, klasariperkuttelija, sähköbasso, sähkökitara, jousikvartetto(vln, vln, vla ja vlc, sekä 3xvln ja vlc), trumpetti, alttofoni(olen tekemässä uutta biisiä, jossa on jo sitten sopr, alt, ten ja bar), kazoo, didgeridoo, synat, piano, sähköurut.
 
Pitäisi varmaan vähän yrittää laajentaa. Ajattelin seuraavaksi ruveta kokeilemaan muitakin puhaltimia. Puupuhaltimia katselen varmaan seuraavaksi. Elikäs huilua, klarinettia ja oboeta. Sitten matalampia vaskia. Solistista tuubaa olen miettinyt ja pasuuna sekä käyrätorvi ovat loistavia vehkeitä.

By The Way, naisbändi The Corrs teki kipaleesta erittäin hienon unplugged version, ootteko kuulleet?
 
Ihan ohimennen korjataan sen verran että ei se kyllä naisbändi ole. Tosin huomio saattaa niihin kyllä keskittyä täysin :)

toimii. tekee kappaleesta kauniin