Kitarat: kitarakamat ›

Lukiessani tämän ketjun aikaisempia kirjoituksia olen tuuminut, että kyllä ihmiset täällä tietävät mistä puhuvat eli paljon hyviä vastauksia ja erilaisia näkemyksiä on tullut esiin - ja hyvä niin.
 
"Mistä SE soundi lähtee?"-kysymykseen ei ole olemassa yhtä ja ainoaa vastausta. Soundi on monen eri muuttujan summa. Soundiin vaikuttaa soittaja (hänen soittotapansa ja soittaako plektralla vai ilman sekä fyysiset ominaisuutensa esim. sormenpäät, kielien painamiseen käyttämänsä voima jne.), kitara (sen tyyppi, malli, valmistusmateriaalit, mikit, kielet, nauhat jne.), vahvistin (putki- vai transistori, kaiuttimet, säädöt jne.), efektit (efektityyppi, säädöt, eri efektien yhdistelmät jne.), tila missä soitetaan (huoneen akustiikka jne.). Jokaisella em. muuttujalla on soittajasta ja tilanteesta riippuen erilainen ja eri suhteissa oleva vaikutus lopulliseen soundiin. Joskus esim. kitara vaikuttaa enemmän ja joskus taas vähemmän tai joskus pelkästään vaikkapa huonetta vaihtamalla saa soundiin yllättävänkin suuria muutoksia vaikka soittaisi samalla tavalla muuten tai samoilla soittokamoilla. Itse olen huomannut - tai pikemminkin paremmin sisäistänyt - tilan vaikutuksen omakohtaisesti parin viime viikon aikana muutettuani uuteen kotiin ja soitettuani sen erilaisissa huoneissa verrattuna aikaisempaan asuntooni. Ero on selkeä vaikka olen soittanut täsmälleen samoilla kitaroilla ja vahvistimella sekä samoja biisejä samalla tavalla.
 
Eri soittajien ominaissoundit kyllä mielestäni suurimmilta osin syntyvät tämän soittajan soittotavasta kuin tämän käyttämistä laitteista. Hyvä esimerkki on Stevie Ray Vaughan eli lyhennettynä SRV. Mies kuulosti MTV:n Unpluggedissa edelleen itseltään vaikka hän säesti itseään pelkästään 12-kielisellä akustisella kitaralla ilman taustabändiä. SRV:n soundista akustisena erotti välittömästi samat tunnistettavat lickit ja soittotapa oli muutenkin sitä SRV:a jonka tunnistaa sähkökitarabluesista. SRV:n soundissa laitteilla on epäilemättä vähäisempi merkitys kuin ehkä joidenkin muiden soittajien soundissa. Esimerkiksi Brian Mayn soundissa laitteilla on ehkä suurempi merkitys vaikka mies taitava soittaja onkin.
 
Mark Knopfler on SRV:n ohella minusta hyvä esimerkki kitaristista, jonka ominaissoundi syntyy enemmän soittotavasta kuin laitteista. Tässäkin tapauksessa akustinen esimerkki havainnollistaa asiaa hyvin. Rockin historiaa käsittelevän "Roll over Beethoven"-nimisen sarjan kitarasankareita käsittelevässä jaksossa eri kitaristit kuten Knopfler, Jeff Baxter, Pete Townsend, Eddie Van Halen, Santana jne. kertoivat kitaran merkityksestä sekä itselleen että rock-musiikkiin. Tässä jaksossa omassa osuudessa Mark Knopfler kertoi mm. että pitää kitarasta esim. sen takia että sen säveliä voi muokata soittaessaan (tässä tapauksessa kyse ei ollut elektronisista efekteistä vaan kielen venyttämisestä). Markilla oli tuossa kohtauksessa sylissään akustinen kitara ja hän näytti sitten siinä mitä tarkoitti. Mark Knopfler kuulosti tuolla akustisella siinä lyhyessä pätkässäkin aivan samalta Mark Knopflerilta kuin sähkistä soittaessaan. Tuossa lyhyessä akustisessa näytteessä oli edelleen samaa Knopflerin soundia kuin sellaisissa Dire Straits klassikoissa kuten "Money for NothinŽ" tai "Sultans of Swing". Näyte oli akustinen ja nuo em. klassikot sähköisiä mutta soittotavan antaman soundin ominaissävy oli täsmälleen sama.
 
Tulipa taas kirjoitettua pitkästikin, mutta pointtini oli että soittajan ominaissoundiin vaikuttavat niin monet tekijät ja nekin erisuuruisissa suhteissa. Ne joiden mielestä laitteet vaikuttavat soundiin eivät ole väärässä kuten ei myöskään se koulukunta joiden mielestä "soundi tulee sormista".