Kitarat: soittaminen ›

Jaahas, nyt muutama kuukausi kulunut siitä kun kyselin vinkkejä otelaudan oppimiseen. Täytyy sanoa että vaikka yritän kovasti harjoitella kyseistä asiaa lipsahtaa soittaminen tosi helposti pelkäksi lirutteluksi mistä ei jää mitään käteen.

Vinkkejä jotka minun kohdalla ainakin ovat tuntuneet toimivan oppimisessa. Ja kiitoksia auttaneille.
 
1. Ajattelu. Juuri mitä apricot sanoi että kun eksyt pysähdy ja mieti missä nyt ollaan. Mikä ääni on kyseessä.
 
2. Sävellajin vaihto. Jos opettelee laudan pelkästään C-duurissa jää sivistykseen pahoja aukkoja.
 
3. Tablatuureista soitto yhdistettynä siihen että oikeasti miettii ne äänet jotka milloinkin ovat kyseessä. On auttanut siinä että nuoteista tulee ainakin itse soitettua aina samassa asemassa.
 
4. Jonkun näköinen taustanauha. Pitää yllä sykettä. Esim joku kitara-boogie pyörii takana ja siihen soolon soittelu päälle. Ajatuksen kanssa.
 
5. AHC-DEF parit. Toimivat hyvinä etappeina kun tuntuu eksyvän. Noita löytyykin yllättävän paljon sieltä kun käy kaikki asemat läpi.
 
6. Mielikuva harjoittelu. Yrittää muistella mielessä mistä äänistä jokin sointu/skaala koostuu. Mikä on seiska ääni, mikä kutonen. Ja mistä sen löytää tuolta laudalta.
 
7. Pianon pimputtelu (pianon soiton jätän niille jotka sen oikeasti hallitsevat). On auttanut ainakin kummasti hahmottamaan sointujen rakennetta. Kun soinnun perusäänet on jäänet päähän on niitä ääniä jotenkin ruvennut etsimään myös kitaran otelaudalta.
 
Eli tuntuu olevan erityisen tärkeää pitää se ajatus mukana koko ajan. Ilman ajattelua voi sitä lautaa tahkota läpi vaikka satavuotisen sodan. En ole saanut itseäni vielä pakotettua minkään näköiseen systemaattiseen harjoitteluun vaan kyllä se harjoittelu on enemmän tai vähemmän satunnaista. Mutta kyllä kehitystä on tullut kevääseen verrattuna.
 
Tulevaisuuten uskoen jatkan harjoittelua.

Tästä saattanee olla apua:
 
http://www.cc.jyu.fi/~mkkoykka/face-systeemi.png
 
Näin ton tekemiseen paljon vaivaa, ja toi on übertop megasecret mun privaoppilaille suunnattua matskua, joten nyt sitten sitä plussaa hyypiöt, lumppujussit, kurpitsat, makean veden piraatit sekä ektoplasmat!
 
En sentään jaksa nähdä niinpaljoa vaivaa että selittäisin miten tuota käytetään, mutta nähdäkseni aika paljon voi tosta pelkästä kuvastakin päätellä.
 
Hyvä systeemi varmasti, mutta miksi toi seitsemäs kieli pitää aina laittaa noihin kuviin sekottamaan?

Itse olen oppinut otelaudantuntemusta parhaiten ku olen soittanut nuoteista ja samalla oppii nuotitkin :D Soitat jonkin yksinkertaisen biisin, vaik C-duurista menevän...
opettelet sen 1. asemasta, sit siiryt seuraavan jne. käyt kaikki mahdolliset kohdat läpi kaulalta soittaen saman biisin.
 
Toinen mikä auttoi minua hyvin, kun soitat asteikkoja ja vaikkapa harjoituksia niin sanot äänten nimet ja tietenki soitat eripuolilta kaulaa kokoajan.
Asteikotkin voi soittaa mm. vertikaalisesti, joten joudut ajattelemaan äänet mitä siihen kuuluu, koska todennäköisesti olet opetellut tietystä kohtaa "kaavan" miten asteikko menee :D

Ono parhaat tavat opetelle näin:
 
1) Soittaa kaikki A:t otelaudalta ja opettelee ne, sitten E:t, ym.
 
2) Opettelee muutaman ekan nauhan ja sitten taas muutaman, jne)
 
?
 
Itse opettelisin varmaan ylemmältä, koska on mielestäni hyödyllismpää tietää sävelryhmissä(A:t erikseen E:t erikseen, ym), koska silloin on helpompi mennä vaikkapa siiehn A:han ihan mistä päin kaulaa tahansa. Vai olenko nyt aivan hakoteillä?