Kitarat: kitarakamat ›

Entisenä ja todenäköisesti tulevana VHT:n omistajana haluaisin tietää muiden kokemuksia kyseisestä vahvistinmerkistä. Ainakin tällä foorumilla tuppaavat unohtua ja jäädä Englien jalkoihin..

Tykkään todella paljon. Super thirty oli muuten mukava, mutta vähän turhan kirkas. Säröähän noissa kaikissa on mielinmäärin, yli puolen välin säädetty gaini on ihan muussia. Pittbull comboa ja Fifty/CL-nuppia olen testannut. Hyvät puhtaat, pikkurosot ja fuusiosäröt. Nupissa vielä kaksi täysin identtistä kanavaa. Lisää monipuolisuutta huomattavasti. Vieläkin kummittelee tuo pahasti mielessä, mutta taitaa kuitenkin kilpaileva laite viedä voiton.

Joo. Mulla oli Pirbull 100 w putkinuppi muutaman vuoden.
Monipuolinen ja todella luotettava vahvistin.
En vain tykännyt modernista säröpoliitikasta. Itse kun olen enemmän "tunkkaisen ja raskaan " Marshall liiton miehiä.
 
Yhteenvetona voin kuitenkun suositella kyseistä merkkiä, jos vain lompakko kestää. :-)

Jotain mallia (Ultra Lead?) tuli joskus testattua ja soundi oli kyllä todella tiukka, mutta ainakaan minulle se ei kelpaisi mihinkään muuhun kuin metalliin.

Eksegeettinen kitarataiteilija P. Nikander itse?
 
Mullahan oli tämä 100-wattinen Pitbull Classic combo (2x12) jonkun aikaa.
 
Itse pidin tuossa eniten efektiluupista ja puhtaan kanavan ns. pushed-moodista. Efektit tulivat läpi kirkkaina ja kuulaina, ehkäpä paras efektiluuppi mitä on tullut vastaan. Puhtaan kanavan saundipolitiikka tuntui olevan parhaimmillaan silloin, kun säveliä esim. soinnussa oli käytössä suhteellisen vähän. Kompatessa useampia säveliä sisältävillä soinnuilla tai soinnun osilla puhtaalla kanavalla oli taipumus liialliseen terävyyteen, jolloin esimerkiksi monissa poppimusan tyyleissä tarvittavaa tietynlaista saundin löysyyttä ei oikein saanut aikaan. Eli puhdas kanava tuntui olevan enemmän murtosointujen kuin rytmikitaran kaveri. Pushed-moodi toi hieman mieleen puhtaan Voxin ja tuotti suhteellisen miellyttävää saundia yksittäisille sävelille tai kahden sävelen intervalleille, mutta vaati aika paljon volyymiä alleen syttyäkseen kunnolla.
 
Särökanava eq-meiningillä oli sinänsä ihan mukava. Erotteleva, ei kovin helposti kompressoituva. Terävää yleissaundia tässäkin. Särö nojasi huomattavasti metallin suuntaan, eikä populaarimusiikillisille tantereille oikein tuntunut olevan tuolla saundimaailmalla aivan älyttömästi tarjottavaa. Säröä kyllä riitti, ja sen tarkkuus ja selkeys kyllä tietyllä tavalla viehätti. VHT:n säröpolitiikka ajoi soittajan tarkistamaan tekniikkaansa, kun monelle muulle laitteille ominainen virheet piilottava ominaisuus ei ollut läsnä (kutsutaanko tätä nyt sitten tasoittavaksi kompressioksi tai tunkkaisuudeksi, se lienee makuasia).
 
Kanavanvaihtopedaalin toiminnot olivat monipuolisia, mutta muistaakseni siinä oli jokin kikka, että jotakin moodia ei saanut päälle muuten kuin painelemalla ensin toinen moodi pois päältä. Erilaisia saundillisia optioita oli vahvistimessa kyllä runsaasti, mutta laitteen perussaundi kuitenkin pysyi kautta linjan saman tyyppisenä.
 
Vaikka kyllä pidinkin tuosta laitteesta sinänsä kovasti, se osoittautui tehomäärältään aivan liialliseksi meikäläisen normaalikäyttöön (esim. paljon soittoa orkesterissa jolloin yhden soittimen volyymi ei saa nousta liian korkeaksi). Lisäksi vahvistimen yleissaundi oli suhteellisen aggressiivinen ja terävä kautta linjan, mikä ei sovi aivan ongelmitta kaikkiin musiikkityyleihin. Jos rahaa olisi, ostaisin kyllä ehkä VHT Pitbullin 50w mallin eq:lla, sen verran mukava peli tuo VHT kuitenkin oli. Jos räkkilaitteisiin olisin kallellaan, VHT:n pääteaste kiinnostaisi kyllä varmasti.

Vaikka kyllä pidinkin tuosta laitteesta sinänsä kovasti, se osoittautui tehomäärältään aivan liialliseksi meikäläisen normaalikäyttöön (esim. paljon soittoa orkesterissa jolloin yhden soittimen volyymi ei saa nousta liian korkeaksi). Lisäksi vahvistimen yleissaundi oli suhteellisen aggressiivinen ja terävä kautta linjan, mikä ei sovi aivan ongelmitta kaikkiin musiikkityyleihin. Jos rahaa olisi, ostaisin kyllä ehkä VHT Pitbullin 50w mallin eq:lla, sen verran mukava peli tuo VHT kuitenkin oli. Jos räkkilaitteisiin olisin kallellaan, VHT:n pääteaste kiinnostaisi kyllä varmasti.
 
CLX-100-2x12 combon omistin taannoin. Tuo oli niin tehoiltaan kuin kooltaankin turhan ylimitoitettu käyttötarkoituksiini. Onnekseni sain sen vaihdettua 50/12 comboon. Hieman olen eri mieltä tuosta yleissoundin aggressiivisuudesta ja terävyydestä. Noihin seikkoihin voi vaikuttaa kanavasäädöillä ja eri putkivaihtoehdot vaikuttavat, kuten varmasti myös soittotekniikka. Tosin juuri tuossa CLX:ssa oli ehkä hieman aggressiivisempi soundi verrattuna 50/12:een, mutta ei mielestäni kovinkaan paljon. Tiedä sitten kuinka suuria yksilöeroja noissa on vaikka käsityönä ne valmistetaankin. Laatupelejä kuitenkin ja varmasti tutustumisen arvoinen vahvistin. ENGL Screamerin entisenä omistajana totean, että VHT vie ENGLiä 10-0. :)

lyhyestä virsi kaunis... hyviä kokemuksia. Kaverilla on reeniksellä two-fifty-two (muistaakseni) ja se on palvellut pitkään, luotettavasti ja hyvän etuasteen kanssa se myös kuulostaa hyvälle. Lämmin tone...

hyviä kokemuksia. Kaverilla on reeniksellä two-fifty-two
 
Vähän lisää asiaa VHT:n päättäreistä:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … =15&t=91444&o=0&co=1860

Omistan 50/12 combon. Tosiaan tuo clean kanavan boost-moodi on melkein parasta antia. Speduille kun pelleilee niin pystyy saamaan tämän kautta parhaat tulokset.
 
Vehje on myös melko erotteleva eli virheet tulevat läpi kyllä tässä laitteessa. Tarkkaa toistoa vaativa kyllä tykkää, mutta itse kaipaisin vähän pehmeyttä lisää. Sellaista rokkisäröä eli siis murtuvaa ja soivaa sustainia. Olisiko tietoa, mikä putkivaihtoehto olisi paras?

nikander: Entisenä ja todenäköisesti tulevana VHT:n omistajana haluaisin tietää muiden kokemuksia kyseisestä vahvistinmerkistä. Ainakin tällä foorumilla tuppaavat unohtua ja jäädä Englien jalkoihin..
 
Paras soundi tähän mennessä omaan käyttöön :) Mulla on kiertänyt pari ENGL:iä, yks Mesa yms. ja tuo Ultra Lead pieksee ne kaikki samaan aikaan 666 - 0. Mättösärö on aivan unelma, gainipotikka toimii oikeasti koko matkalta, vahvistin reagoi loistavasti soittotatsiin ja kitaran volapotikkaan, sekä kitaran puiden laatuun ja mikkeihin. Lead kanavalta irtoaa hi-gain asetuksella kaikki hard rockista brutal death metalliin, ja normaalimoodilla pikkusäröistä Metallicaan. Soundi ei muistuta moottorisahaa vaikka gainin laittasikin täysille. Soundi ei vain ole enää niin tiukka ja erotteleva. Isot soinnut isolla säröllä ovat nannaa! Kaikki nuotit kuuluvat selvästi vaikka soittaisi barreja tai avosointuja. Suosittelen!

Mr. Speed: Paras soundi tähän mennessä omaan käyttöön :) Mulla on kiertänyt pari ENGL:iä, yks Mesa yms. ja tuo Ultra Lead pieksee ne kaikki samaan aikaan 666 - 0. Mättösärö on aivan unelma, gainipotikka toimii oikeasti koko matkalta, vahvistin reagoi loistavasti soittotatsiin ja kitaran volapotikkaan, sekä kitaran puiden laatuun ja mikkeihin. Lead kanavalta irtoaa hi-gain asetuksella kaikki hard rockista brutal death metalliin, ja normaalimoodilla pikkusäröistä Metallicaan. Soundi ei muistuta moottorisahaa vaikka gainin laittasikin täysille. Soundi ei vain ole enää niin tiukka ja erotteleva. Isot soinnut isolla säröllä ovat nannaa! Kaikki nuotit kuuluvat selvästi vaikka soittaisi barreja tai avosointuja. Suosittelen!
 
No kehu vielä vähän.. :D
 
Mistä tollasen hommasit ?

Rootteri: No kehu vielä vähän.. :D
 
Mistä tollasen hommasit ?
 
Pakko se on kehua, kun on niin mukava laite :)
 
Sain loistavan tarjouksen josta en voinut kieltäytyä. Suomen maalta siis käytettynä löysin.

nikander: Entisenä ja todenäköisesti tulevana VHT:n omistajana haluaisin tietää muiden kokemuksia kyseisestä vahvistinmerkistä.
 
VHT Pittbull nuppia lämmöllä muistelen. Helvetin hyvän soundin siitä sai, mutta turhan äänekäs laite missään muualla kuin isolla treenikämpällä käytettäväksi.
 
Todella laadukas laite ja melko hintava, harmittaa että olin joskus köyhä opiskelija ja oli pakko myydä se pois rahapulassa.

Deranged: VHT Pittbull nuppia lämmöllä muistelen. Helvetin hyvän soundin siitä sai, mutta turhan äänekäs laite missään muualla kuin isolla treenikämpällä käytettäväksi.
 
Todella laadukas laite ja melko hintava, harmittaa että olin joskus köyhä opiskelija ja oli pakko myydä se pois rahapulassa.
 
Minkälaiset säröt siitä lähti? :)

Mulla on VHT Deliverance. IHANA PELI. Paras säröstyrkkari, mitä mulla on ikinä ollut. Laulaa ja rähisee.

Rootteri: Minkälaiset säröt siitä lähti? :)
 
Melkoiset säröt jäi sydämeen kun tuo lähti uuden omistajan matkaan ja rahat haihtuivat vuokriin ja sen semmoiseen turhuuteen.

VHT Pittbull nuppia lämmöllä muistelen.
 
Mikä pittbull oli kyseessä?

slapvete: Mulla on VHT Deliverance. IHANA PELI. Paras säröstyrkkari, mitä mulla on ikinä ollut. Laulaa ja rähisee.
 
Tuo Deliverance on kiinnostava, voiko soundimaailmaa verrata mihkään muuhun myllyyn? Minkälainen on luonteeltaan?
 
Mulla oli pari vuotta sitten VHT super thirty combo ja se oli kyllä helvetin hyvä peli, eikä antanut soitossa mitään anteeksi.

Tuo Deliverance on kiinnostava, voiko soundimaailmaa verrata mihkään muuhun myllyyn? Minkälainen on luonteeltaan?

Mulla oli pari vuotta sitten VHT super thirty combo ja se oli kyllä helvetin hyvä peli, eikä antanut soitossa mitään anteeksi.
 
Preamp osio perustunee pitkälle Ultra Leadin rhythm -kanavaan, joten sieltä varmaan vertailupohjaa parhaiten. Samaan tapaan anteeksiantamaton vahvistin on kyseessä kuin mitä muutkin VHT:t. Ja KT88 pääte korostaa vielä tuota piirrettä. Pittbull sarjaan eriää siitä että on yksikanavainen ja muutenkin tavallaan pelkistetty versio, joskaan soundimaailmassa ei olla tultu paljoa vastaan. Tosin VHT:lle tyypilliseen tyyliin numiskoiden vääntelyllä on oikeasti vaikutusta, joten erilaisia soundeja laitteesta irtoaa. Mutta kaikenkaikkiaan tuo deliverance on helpommin lähestyttävä peli vrt. esim. ultra leadiin.
 
Yhteenvetona Deliverance nojaa rankempaan musiikkiin ja metalliin päin melko vahvasti ja Super thirtyyn verraten varmastikin huomattavasti paljon agressiivisempi peli.