Tanssimusiikki ›

Niin kai kaikissa miespuolisissa, niin nuorissa kuin vanhoissa...
 
Sinäkin,,,,Karvakolmioksi sitä täällä päin jotkut leikkisästi kutsuvat. Sovitukset ja varsinkin tulkinnat saavat pontta karvakolmion kutsusta.
 
Kylläpä pukkaa talua.

Se pikkukolmio herättää tosiaankin ihmetystä.
 
Kyllä se minussakin nuorena poikana mutta jos asiaa puhutaan niin mä olen käyttänyt sitä monta vuotta ja jotkut tuntee sen merkintätavan, monet ei.
Mutta asiaan: nyt häivyn täältä vähäksi aikaa koska täytyy ruveta hommiin. Kova urakka edessä. 7 musa pohjaa uuteen showhun. On muuten sekunnintarkkaa työtä sisääntuloineen ja kaikkineen.Palaillaan.

Btw, oma suosikkini ko. soinnulle kitaralla on tällainen:
 
----1----
----3----
----2----
----3----
----2----
----X----

 
Älä Cubasisti nyt nolaa itseäsi tässä keskustelussa ihan kokonaan:) Noi teinit näkyy piirtelevän noita kuvia tuolla gtr-puolella...
 
Mä en ainakaan kirjoittaisi nuottia siitä lähtökohdasta, että joku sivistymätön turakainen saattaisi siitä joskus soittaa väärin - omapa on ongelmansa.
 
Mitä tulee Bm7b5 -kiistaan, niin vahvistan itsekin sen tosiasian, että II - V - I on kaikkien funktioiden ydin, mitä rytmimusiikissa esiintyy. II:ssa on enemmän jännitettä kuin IV:ssä, ja lisäksi II - V:ssä tapahtuu vahva pohjasävelen peruskuljetus, mikä on arvo sinällään. Jos asian voi ilmaista suoraan, niin miksi kierrellä.

Toi sointumerkintä on kaiken kaikkiaan aika kirjavaa ja kun lappuja sieltä täältä hankkii niin kaikki vain on tavalla tai toisella osattava tulkita.
 
Fm = F- esimerkiksi.
 
Se C ja pikkukolmio voi tarkoittaa:
 
1. C
2. Cmaj7
3. C6
 
Fiksu muusikko vain sujuvasti ratkaisee, mitä sillä tällä kertaa tarkoitettiin.

Onko kellekään tuttu merkintä maj7 sillä tavalla että merkitään normaalisti vaikka C 7 ja pieni kärkikolmio 7 viereen ylös? Monet eivät ymmärrä tätä merkintää mutta ymmärtääkseni tämä on ollut käytäntö jo pidemmän aikaa.
 
On tuttu merkintä, käsin kirjoitettaessa vieläpä erittäin nopea ja selkeä. Toi olis sikälikin suositeltava, että myös molli-majseiskat voi kirjoittaa tuolla symbolilla, tyyliin Cm∆7. (Jos kirjoittaa Cm maj7, tai nopeasti käsin huolimattomasti yhteen Cmmaj7, satunnaiselta rimavistamieheltä menee toinen "m" sointumerkistä ohi vähintään 50% ajasta ja katastrofi on valmis.)
 
Samaten jos merkaan vaikka dm- tai dm+ se tarkoittaa automaattisesti kvintin laskua tai nostoa mutta sitä ei aina ymmärretä.
 
Plus-merkki voi olla yksinään ainoastaan duurisoinnun kanssa, jolloin tarkoitetaan ylinousevaa kolmisointua (D+ = D-F#-A#), mollisoinnun kanssa tuohon pitää ehdottomasti laittaa 5 mukaan. Taas edeltävästä tai seuraavasta soinnusta riippuen voi miettiä, kannattaako tuo sointu merkitä käännöksenä (Dm#5 vs. Bb/D).
 
Hiihtoliitto ei myöskään suosittele pelkkää miinusmerkkiä, kannattaa laittaa sinnekin selkeyden vuoksi se vitonen mukaan, varsinkin duurisointujen kanssa. (EDIT: nyt muistinkin miksi näin - siksi, että pelkkä miinusmerkki tarkoittaa yleisemmin mollisointua. Itse merkkaisin duurisoinnun, jossa on vähennetty kvintti lyhenteellä C(b5) tai nelisoinnuissa C∆7b5 jne.)
 
Sitten usein on tullut tilanne eteen ettei joku ymmärrä sointua esim. G 11 käytetään tavallisimmin merkintää dm7 / G.
 
Ihan hyväksyttävä merkintätapa, varsinkin progressiossa Dm7 -> Dm7/G.
 
Myös 13 sointu aiheuttaa usein epätietoisuutta siitä mikä se on.
 
Tää kannattaa vaan merkitä seiskasointuna jos on epävarma, olettaen että lapussa on melodia kirjoitettu ulos (yleensä huttubiiseissä toi 13-sointua huutava tilanne tulee melodiassa olevasta 6-äänestä). Kaikkia G7/6 -tms.hirvityksiä tulee välttää.

Finkut on mullekin lähettänyt nuotteja ainakin kolme kertaa, eikä oo maksanut mitään. Samoin sain joskus varmaan Hallikaisen joltain faniklubilta nuotin yhteen biisiin, jota toivottiin soitettavan eräissä häissä (Entä sitten - taitaa olla jostain Pekko-elokuvasta), eli kyllä noita joitain saa ihan hyvinkin.
Joskus vaan tuntuu, että kun noi kustantajat ottaa yli kahdeksan euroo yhdestä nuotista ja sitten kirjakaupasta saa jo jonkun kokonaisen nuottivihon parillakympillä, niin siihen nähden toi yksittäinen lappu on kallis. Eikä noissa vihoissa sitten kuitenkaan usein oo montaakaan biisiä, joka itseä kiinnostaisi.
 
Sitten tuosta nuotinnosohjelma-asiasta:
Mulla on Encore, jolla noita nuotteja värkkään ja se on kyllä hyvä myös siinä mielessä, että kun nuotin kirjoittaa ja laittaa siihen soinnut, niin kyllä se transponoi molemmat ihan siihen sävellajiin, mihin haluaa.
 
Mulla on vielä aika matala ääni, niin sitten vielä yleensä heitän nuotin vielä yhtä helposti oktaavia ylemmäs, niin on soittajien helpompi lukea, kuin niitä ala-apuviivojen ala-apuviivoja.
 
Siis mun käyttöön ihan hyvä ohjelma, enkä varmaan osaa siitäkään vielä käyttää kaikkia hienouksia, mutta tuon kun vielä sais, että ei tarvis aina sitä alkuperäistä nuottia kirjoittaa ekaks kokonaan käsin...miettii muutenkin niskavaivoista kärsivä

Pääsitpäs sanomaan. ;) Kyllä meikäläisen kantti kestää kirjoitella "paina tästä ja tästä"-merkkejä. Hienostelu ja oikeaoppisuus ovat taakse jäänyttä eeläämää.

 
Mutta tässä kohtaa se on kaikkien ongelma. Nuotin tekijän, soittajien, yleisön. Kellään ei ole kivaa.
 

 
Siksi kirjoitankin Dm6/H. Miksi kierrellä, jos asian voi ilmaista suoraan.
 
Silloin kun noiden jenkkien tms kanssa levyttelee tai kiertelee niin ei kannata mitään Dm/H:ta ruveta tarjoilemaan. Bm7b5 ymmärtää kaikki; toi Dm/H kuulostaa enemmän tollaselta brassailulta. T: Bitler

 
Se C ja pikkukolmio voi tarkoittaa:
 
1. C
2. Cmaj7
3. C6
 
Fiksu muusikko vain sujuvasti ratkaisee, mitä sillä tällä kertaa tarkoitettiin.
 
Kyllä pikkukolmio on tulkittava aina esim. Cmaj7-soinnuksi!
Osoittaa totaalista tietämättömyyttä, jos toisin tulkitsee!
Kolmion perään voi laittaa vielä sen 7 numeron erehdysten välttämiseksi.

Silloin kun noiden jenkkien tms kanssa levyttelee tai kiertelee niin ei kannata mitään Dm/H:ta ruveta tarjoilemaan. Bm7b5 ymmärtää kaikki; toi Dm/H kuulostaa enemmän tollaselta brassailulta. T: Bitler
 
Lähinnä tuo kauttaviivan alla oleva ääni osoittaa ainakin mulle vain bassoäänen, sointu voi olla vaikka se puhdas molli, mutta tässä tapauksessa laulun melodia ääni ei bassoäänen kanssa sama ääni... vai mitä mieltä asiantuntijat ovat?

Silloin kun noiden jenkkien tms kanssa levyttelee tai kiertelee niin ei kannata mitään Dm/H:ta ruveta tarjoilemaan. Bm7b5 ymmärtää kaikki; toi Dm/H kuulostaa enemmän tollaselta brassailulta. T: Bitler
 
Varmaan näinkin, mutta minusta tuntuu, että aika harva täällä TM-puolella levyttelee tai kiertelee jenkkien kanssa, ainakaan tanssimusan merkeissä. Jenkit ymmärtää tuon Bm7b5-merkinnän, mutta suuri osa suomalaisista tanssimuusikoista ei. Ehkä jonain päivänä.

Tässä nuottien ilmaiseksi jakelussa on pieni "eettinen" ongelma. Miksi ihmeessä jakaisin ilmaiseksi nuotin, koska sen tekeminen on osa ammattiani? Mistä sitten saan rahaa? Pitääkö ryhtyä ajamaan taksia?
 
Onhan tuo nyt ihmeellistä jääräpäisyyttä kieltää mollin toisen asteen sointu (m7b5) jonain jatssnobismina. Musiikki on musiikkia, mutta suomalainen tanssimusa ainoastaan näin junttia. Sama juttu h tai b. Valitettavasti h:ta käytetään Suomessa ja Saksassa, mutta muusikko soittaa molemmat oikein, samoin kuin m7b5:n.

Kyllä pikkukolmio on tulkittava aina esim. Cmaj7-soinnuksi!
Osoittaa totaalista tietämättömyyttä, jos toisin tulkitsee!
 
Määrätyissä dzääs-oppikirjoissa käytetään tuota kolmiota symboloimaan jonkin tietyn soinnun sijasta enemmänkin skaalaa ja sointiväriä, ja tätä luulen Baronin tarkoittaneen; ovathan nuo C, Cmaj7 ja C6 kaikki ikäänkuin samasta duuripaletista vedettyjä.
 
Mutta kyllä tosiaan normaalinuoteissa tuo kolmio lähes aina tarkoittaa tuota Cmaj7:aa.

Varmaan näinkin, mutta minusta tuntuu, että aika harva täällä TM-puolella levyttelee tai kiertelee jenkkien kanssa, ainakaan tanssimusan merkeissä. Jenkit ymmärtää tuon Bm7b5-merkinnän, mutta suuri osa suomalaisista tanssimuusikoista ei. Ehkä jonain päivänä.
 
Jos minä tuon ymmärrän, niin sitten pitäis kyllä monen muunkin ymmärtää. Olen ollut neekerin kanssa keikalla ja hätyyttelen soittajana keskitasoa alhaalta päin.
 
Tämmönen thread on kaiketi tuolla toisilla osastoilla. Mutta näyttää tilaus olevan tällekkin TM-puolella koska juttua tulee niin pirusti. Näyttää lisäksi että tarina pysyy kasassa ja kukaan ei ole VIELÄ puhunut pillusta mitään:)

Tässä nuottien ilmaiseksi jakelussa on pieni "eettinen" ongelma. Miksi ihmeessä jakaisin ilmaiseksi nuotin, koska sen tekeminen on osa ammattiani? Mistä sitten saan rahaa? Pitääkö ryhtyä ajamaan taksia?
 
Onhan tuo nyt ihmeellistä jääräpäisyyttä kieltää mollin toisen asteen sointu (m7b5) jonain jatssnobismina. Musiikki on musiikkia, mutta suomalainen tanssimusa ainoastaan näin junttia. Sama juttu h tai b. Valitettavasti h:ta käytetään Suomessa ja Saksassa, mutta muusikko soittaa molemmat oikein, samoin kuin m7b5:n.
 
m7b5 on dominanttisoinnun vajaamuoto ja alapuolinen terssi siihen lisättynä tekee siitä noonisoinnun esim. Hm7b5 alapuolelle G-ääni ja sointu on silloin G9. Silleen.

Määrätyissä dzääs-oppikirjoissa käytetään tuota kolmiota symboloimaan jonkin tietyn soinnun sijasta enemmänkin skaalaa ja sointiväriä, ja tätä luulen Baronin tarkoittaneen; ovathan nuo C, Cmaj7 ja C6 kaikki ikäänkuin samasta duuripaletista vedettyjä.
 
Mutta kyllä tosiaan normaalinuoteissa tuo kolmio lähes aina tarkoittaa tuota Cmaj7:aa.
 
On mulle sanottu ihan vastakin, että duuri tai molli ei sen niin väliä oo, vedä ceestä. Herra majuriahan tuolla kolmiolla on tarkoitettu ja nuo pudotukset kyllä muuttaa soinnun luonnetta olellisesti, ei varmaankaan kaikkia voi niputtaa yhden kolmion alle.

H:ta käytetään tietääkseni myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Kyllä pikkukolmio on tulkittava aina esim. Cmaj7-soinnuksi!
Osoittaa totaalista tietämättömyyttä...
 
No kun se just ei ole näin. C∆7 = Cmaj7, mutta C∆ = duuriasteikon (tai lyydisen asteikon) mukainen C-duurikolmisointu mahdollisine laajennuksineen. Tota C∆-merkintää ilman numeroa näkee lähinnä real bookeissa, jatsin soitossa on muutenkin vähän eri lainalaisuudet niinkuin hyvin tiedämme.
 
C∆-sointu voidaan tulkita tilanteesta riippuen esim. C6, Cmaj7, C6/9, Cmaj9, Cmaj7(13) jne. (yleensä kuitenkin vähintään yhdellä lisäsävelellä, kolmisoinnut on jazzin piirissä paljon eksoottisempia kuin neli-ym.soinnut). Toi ∆ on suositeltava lyhenne, mutta selvyyden vuoksi kannattaa merkitä Cmaj7-sointu C∆7-merkinnällä.
 
Otetaan esim. tilanne, jossa melodiassa on pitkä C-ääni ja ensimmäinen sointumerkki on C∆ (esim. Love Is A Many-Splendored Thing). Sointumerkkiä ei todellakaan voi tulkita majseiska-soinnuksi, koska melodiassa on soinnun perusääni painollisella tahdinosalla (M.I.-tilanne - ei voi vetää!). Siispä tuohon nimenomaiseen kohtaan C∆ soitettaisiin vaikkapa C6:na, mutta kun samaan sointukiertoon tuleekin kertauksessa ad lib-soolo, C∆-merkintää voi tulkita paljon laajemmin, vaikkapa juuri majseiskaksi tai -ysiksi.

Ulkomaan nuottikirjoissa on kuulkaa sellaistakin merkintää, että "D-" tarkoittaa D-mollia.

Ulkomaan nuottikirjoissa on kuulkaa sellaistakin merkintää, että "D-" tarkoittaa D-mollia.
 
Niin on, osoittaa sen, että yhtenäistä käytäntöä ei siis ole.