Tanssimusiikki ›

kyllähän kylmä totuus useilla kylänpoikabändeillä on, että kannattaisi kirjoittaa tuo Dm6 (tai jopa Dm), koska tuo Hm7b5 tulee hyvin suurella todennäköisyydellä soitetuksi pelkkänä Hm7:na, mikä voi saada arvaamatonta tuhoa aikaan. Bm7b5-merkinnällä kerjääkin sitten jo vertä nenästään...
 
Enpä voisi olla enempää samaa mieltä. Se II vs. IV:n käännös on ihan makuasia, kun kaikki kuitenkin korvillaan ymmärtävät, mistä on kysymys.
 
Btw, oma suosikkini ko. soinnulle kitaralla on tällainen:
 
----1----
----3----
----2----
----3----
----2----
----X----
 
Hah!!! Siitä voi sitten itse kukin arvailla, että millä painan sen ylimmän F:n sinne... aivan oikein, kämmenen syrjällä tietenkin! ;) Hiukan ehkä harhaoppinen tapa, mutta kivasti se toimii, jos ylintä F:ää tarvitaan. Sointu on mielestäni erittäin kaunis, F:llä ja ilman. Ja se toimii myös "barrena" eli ihan sävellajista riippumatta tykkään ottaa mollikuutosen tuolla lailla.

Kamalan kuuloinen, eikö sillä ole korvia päässä?
 
Usko tai älä, mutta useinkaan ei ole!! Olen kuullut pitkällekin ehtineiden soittajien soittelevan sitä molliseiskaa (tosin ilman F#-lisämaustetta), kun kerran paperissa niin lukee.
 
Siihen ei voi luottaa, että kyllähän soittaja sen kuulee, jos pieleen menee... "Keep it simple, stupid" sanoi joku viisas mies joskus.

...Mitähän klassinen sointuanalyysi tuumaisi walking bassista... ;) Sointuasteet ne siellä vaihtelevat kauheasti...? Eivät vaihtele. Basisti vain heittää vähän maustetta ja fiilistä keitokseen. Kokonaisuus on se mikä ratkaisee, ei mitkään yksittäiset sävelet.
 
Du dii. Taas tuli julistettua Oikea Totuus.
 
Joo, tosiaankin, totuus tuli julkistettua, ainakin sinun tietotasostasi. En jaksa edes selittää. Tästä lähtien kirjoitan C-duurikappaleessa Dm7-G7-C sointukulutkin F/D-G-C, jotta kaikki ymmärtäisi paremmin.

Luojan kiitos tämä ei oo lääkärien palsta!!!

Joo, tosiaankin, totuus tuli julkistettua, ainakin sinun tietotasostasi.
 
Kunhan arvailet.
 
En jaksa edes selittää. Tästä lähtien kirjoitan C-duurikappaleessa Dm7-G7-C sointukulutkin F/D-G-C, jotta kaikki ymmärtäisi paremmin.
 
Älä kirjoita ainakaan keskiverto humppakomppaajalle menevään nuottiin, koska se ei ole käytännössä järkevää. Niin kuin ei ole myöskään "Bm7b5".

Ollaan realisteja:
 
Jos joka helvetin pykälää noudatettaisiin, jokaiselle soittajalle olisi ostettava ikioma toivelaulusarja, josta kopsaisi itselleen nuotit keikkoja varten, ettei tarvitsisi jokaisen kaikkia 17 osaa mukanansa raahata.

Jos kirjoitat jonkun ihmeen "Bm7b5" johonkin suomalaisille ei-jazz-muusikoille tarkoitettuun nuottiin, niin teet karhunpalveluksen suurelle osalle soittajista _käytännössä_.
 
Näköjään mahtavin teoreettisin kykyinen pääsin muitta mutkitta jyvälle mistä soinnusta kyse ;-)
 
Tuolta näkee soinnut helposti:
http://www.apassion4jazz.net/keys.html
 
Mikä on erittäin epäonnistunut ja typerä ratkaisu Toivelaulukirjojen tekijöiltä. Noin 99% komppikitaristeista ja basisteista ei viitsi (vaikka osaisikin) lukea pianonuottia.
 
Kirjathan varsin selkeät. Fake Book toinen selkeä kirjasarja. Jos niitä ei osaa porukka lukea, niin mitä sitten...
 
Omasta mielestäni siihen pitäisi pyrkiä, että kaikkien sointumerkintöjen lukeminen onnistuu suht vaivattomasti.
 
Jos joka helvetin pykälää noudatettaisiin, jokaiselle soittajalle olisi ostettava ikioma toivelaulusarja, josta kopsaisi itselleen nuotit keikkoja varten, ettei tarvitsisi jokaisen kaikkia 17 osaa mukanansa raahata.
 
Asiaa, mä kannatan ;-) Mulhan on melkeen koko sarja. Jouduin hommaamaan ykkösen uudestaan kun sen oli jo niin kulunut!
 
Saarnipuu-kustannus olis pyytänyt yhdestä nuotista 8,41 eur (muistaakseni noi sentit jotain tommosta), kun olisivat lähettäneet postiennakolla. No, onneks tuossa tapauksessa löysin nuotin muuten.
 
Osta pari Fake Book:ia jos tykkäät laulaa ulkomaankielellä tai jokunen Toivelaulukirja jos suomeksi, niin niissähän on nuotteja, joista bändikin saa selvää!

Vaikeeta on saada nuotteja, kun esim. juuri tässä eräänä päivänä lähetin Risto Asikaiselle viestiä, että olisin kiinnostunut eräästä hänen säveltämästään laulusta, joka sopis mun mielestä mun laulettavaksi, kunhan vaan löytyis nuotti, niin ei mitään vastausta.
Oon joskus aikaisemminkin lähettänyt samanlaista viestiä, eikä mitään vastausta.
 
Luulis olevan hyvä, jos omia biisejä laulettais.....
 
HOHO, tuommoinen ei nimittäin Asikaista kiinnosta pätkääkään!

HOHO, tuommoinen ei nimittäin Asikaista kiinnosta pätkääkään!
 
Tämä on niin HOHO! Asikainen ynnää 100e seteleitä taskusta ja yht´äkkiä kone ilmoittaa emailista; Olisitko ystävälinen ja lähettäisit nuotin siitä ja siitä iskelmästä, voit samalla lähettää sen ja sen dvd:n!! :)

Ai tääl on päästy jo "jazzsnobi-termiin"
 
Aina välillä mietin kummat on pahempia, jatspoliisit vai musaopet?
 
-jatspoliisit on kyllä..

Tämä on niin HOHO! Asikainen ynnää 100e seteleitä taskusta ja yht´äkkiä kone ilmoittaa emailista; Olisitko ystävälinen ja lähettäisit nuotin siitä ja siitä iskelmästä, voit samalla lähettää sen ja sen dvd:n!! :)
 
Eihän se Ripa ees tienaa paljoo mitää.

Eihän se Ripa ees tienaa paljoo mitää.
 
Heh! Mut nyt puhuttiin vain meitä humppamuusikoit HIEMAN paremmista ihmisistä! ;)

Älä kirjoita ainakaan keskiverto humppakomppaajalle menevään nuottiin, koska se ei ole käytännössä järkevää. Niin kuin ei ole myöskään "Bm7b5".
 
Alunperin puhuttiin huonosti (=väärin) kirjoitettujen nuottejen leviämisestä. Jos halutaan kirjoittaa tuo sointu oikein, niin oikea vastaus on juuri tuo "Bm7b5" (jota ulkomaan ihmisetkin ymmärtävät). Dm6/H (tai Dm6/B) on käytännössä sama asia (hankalampi ulkoasu, yhtä hyvin voidaan kirjoittaa Dm7=F/D tai C6=Am7/C), mutta Dm6 ei enää ole. Se mainitsemasi "A-mollissa merkityksellinen ääni: F" ei ole merkitykseltään sama jos basso ääni vaihtuu (B->D, II->IV), tästä emme kai voi olla eri mieltä..?
 
Eli tokihan kylähumppabändin haitaristi Erkki Perseelle on järkevä kirjoittaa ihan vaan se perus Dm niin ehkä se onnistuu paremmin siitä kohdasta suoriutumaan, mutta jos halutaan välttää alunperin mainittuja "huonosti (=väärin) kirjoitettuja nuotteja" ja yleisesti levittää "hyviä sovituksia" niin pakkohan noissa merkinnöissä on olla tarkkana ja kirjoittaa ne juuri niin kuin ne oikeasti ovat. Ja tämä ei todellakaan ole mitään jazz-snobismia vaan ammattiosaamista. Ei ole pakko mennä julkisesti esittämään sellaista musaa jota ei itsekään osaa...
 
Suomessa on muutenkin aivan liikaa niitä humppakvartetteja jotka soittavat suoraan toivelaulukirjasta (juuri noilla mainitsemillasi sointumerkeillä) biisejä, ja bändit kuulostavat juuri siltä ettei mitään sovituksia ole mietitty ja kaikki soittaa mitä sattuu/osaa. Siinä kohtaa ei olisi yhtään pahitteeksi jäädäkin pohtimaan "mikä tuo tuollainen Bm7b5 oikein on ja miksi se tuossa on?".
 
Mä en ainakaan halua vetää taikuri-show:ta jossa mulla on pari kolme temppua ja nekin menee vähän väliä ihan vi***ksi kun en ole kotiläksyjäni tehnyt!:)
 
Ps. Mainitsemasi "walking bass"... Jos tutkit vähän tarkemmin ko. ilmiötä niin huomaat että sointuvaihdoksia vahvoilla tahdin osilla alleviivataan aina vallitsevan funktion perusäänellä tai ainakin pääkarakteeriäänellä.
 
Suomeksi: kun sointu vaihtuu esim. ykkösellä, niin ykköselle tulee soinnun perusääni (tai EHKÄ terssi/seiska/kvintti...) ja ne kakkoselle ja neloselle jäävät äänet yleensä kulkevat seuraavan soinnun perusääneen. Eli vallitseva sointufunktio ei tosiaankaan vaihdu tahdin jokaisella neljäsosalla).

Pakko ihan vaan jaksamisesta sulle "jatssnobi"muzak antaa plussa. ! :) hoho. Mä en jaksais vääntää. B se on todellaki se H silloon ku soitetaan jotain amerikkalaista tms musaa. toi koko H-juttu on saksalaista showta. Aatelkaa jos sen Adolfin sukunimi oliski ollu Bitler.

Alunperin puhuttiin huonosti (=väärin) kirjoitettujen nuottejen leviämisestä. Jos halutaan kirjoittaa tuo sointu oikein, niin oikea vastaus on juuri tuo "Bm7b5" (jota ulkomaan ihmisetkin ymmärtävät). Dm6/H (tai Dm6/B) on käytännössä sama asia (hankalampi ulkoasu, yhtä hyvin voidaan kirjoittaa Dm7=F/D tai C6=Am7/C), mutta Dm6 ei enää ole. Se mainitsemasi "A-mollissa merkityksellinen ääni: F" ei ole merkitykseltään sama jos basso ääni vaihtuu (B->D, II->IV), tästä emme kai voi olla eri mieltä..?
 
Eli tokihan kylähumppabändin haitaristi Erkki Perseelle on järkevä kirjoittaa ihan vaan se perus Dm niin ehkä se onnistuu paremmin siitä kohdasta suoriutumaan, mutta jos halutaan välttää alunperin mainittuja "huonosti (=väärin) kirjoitettuja nuotteja" ja yleisesti levittää "hyviä sovituksia" niin pakkohan noissa merkinnöissä on olla tarkkana ja kirjoittaa ne juuri niin kuin ne oikeasti ovat. Ja tämä ei todellakaan ole mitään jazz-snobismia vaan ammattiosaamista. Ei ole pakko mennä julkisesti esittämään sellaista musaa jota ei itsekään osaa...
 
Suomessa on muutenkin aivan liikaa niitä humppakvartetteja jotka soittavat suoraan toivelaulukirjasta (juuri noilla mainitsemillasi sointumerkeillä) biisejä, ja bändit kuulostavat juuri siltä ettei mitään sovituksia ole mietitty ja kaikki soittaa mitä sattuu/osaa. Siinä kohtaa ei olisi yhtään pahitteeksi jäädäkin pohtimaan "mikä tuo tuollainen Bm7b5 oikein on ja miksi se tuossa on?".
 
Mä en ainakaan halua vetää taikuri-show:ta jossa mulla on pari kolme temppua ja nekin menee vähän väliä ihan vi***ksi kun en ole kotiläksyjäni tehnyt!:)
 
Ps. Mainitsemasi "walking bass"... Jos tutkit vähän tarkemmin ko. ilmiötä niin huomaat että sointuvaihdoksia vahvoilla tahdin osilla alleviivataan aina vallitsevan funktion perusäänellä tai ainakin pääkarakteeriäänellä.
 
Suomeksi: kun sointu vaihtuu esim. ykkösellä, niin ykköselle tulee soinnun perusääni (tai EHKÄ terssi/seiska/kvintti...) ja ne kakkoselle ja neloselle jäävät äänet yleensä kulkevat seuraavan soinnun perusääneen. Eli vallitseva sointufunktio ei tosiaankaan vaihdu tahdin jokaisella neljäsosalla).
 
Minä allekirjoitan tän Muzakin kirjoituksen ihan sanasta sanaan! Erkki Perseet voi olla täysin soittamatta liian vaikeita Agents-kappaleita, pysytkööt Elvis-levyssä ja treenatkoon sitä sen muutaman vuoden! HOHO!
 
Mut Cubasisiti! Me laskettiin, että tuo sinun yhtälö noista sointumerkeistä, että de-facto-kohderyhmistä on sama kuin me oltaisiin oltu putkimieskoulussa, jossa me oltaisiin opittu yksi liitos. Sen yhden liitoksen perusteella me sitten vaaditaan, että joku rakennus on rakennettava sillä lailla, että putkityöt saadaan hoidettua sillä yhdellä liitoksella!!

Pakko ihan vaan jaksamisesta sulle "jatssnobi"muzak antaa plussa. ! :) hoho. Mä en jaksais vääntää. B se on todellaki se H silloon ku soitetaan jotain amerikkalaista tms musaa. toi koko H-juttu on saksalaista showta. Aatelkaa jos sen Adolfin sukunimi oliski ollu Bitler.
 
Taisit saada + multa BP! :)

Mun mielestä ainoa järkevä tilanne, jossa kannattaa kirjoittaa Dm6/H (tai Dm6/B) on seuraava:

Dm   Dm7/C   | Dm6/H  Dm/A  | E7/G# jne.

Eli kun sointu, jossa on äänet H-D-F-A _ei_ ole II-V funktiossa, sitä ei välttämättä kannata kirjoittaa puolidiminä sekoittamaan pakkaa. Muulloin ehdottomasti Bm7b5 (sen verran teen itse myönnytyksiä, että mietin kohderyhmää lappuja kirjoittaessa ja joskus kirjoitan "suomibiiseissä" soinnut H:lla sekaannusten välttämiseksi).

Taisit saafa + multa BP! :)
 
Multa kanssa, Bitler, HOHO:)

Mun mielestä ainoa järkevä tilanne, jossa kannattaa kirjoittaa Dm6/H (tai Dm6/B) on seuraava:

Dm   Dm7/C   | Dm6/H  Dm/A  | E7/G# jne.

Eli kun sointu, jossa on äänet H-D-F-A _ei_ ole II-V funktiossa, sitä ei välttämättä kannata kirjoittaa puolidiminä sekoittamaan pakkaa. Muulloin ehdottomasti Bm7b5 (sen verran teen itse myönnytyksiä, että mietin kohderyhmää lappuja kirjoittaessa ja joskus kirjoitan "suomibiiseissä" soinnut H:lla sekaannusten välttämiseksi).
 
Jep, juuri noin. Kamala tapa, joita valitettavasti joskus näkee, olisi kirjoittaa tuo bassoäänenlasku:
 
Dm A+/C# | F/C Hdim | Dm....
 
Kuulostaa lähes samalta, näyttää aivan hirveeltä, ei mitään logiikkaa.
 
Ymmärsin, että alunperin ei puhuttu easy-playing harrastelija toivelaulukirja-nuoteista, vaan ammattikäyttöön tarkoitetuista nuoteista, joten siksi jaksan tässä asiassa nussia pi***ua.:)