Rummut: rumpukamat ›

Oolrait. Tuli tuolla settien kuva-keskustelussa esiin, että on sitä osattu ennenkin; esimerkiksi totomiettisen vintage-Sonorit ovat peräti pyökkiä.
Pyökkiähän on jossain Jammun Beech Customissa ja Sonorin Phonic (+:ssa) käytettykin, mutta loppupeleissä aika vähän käytettyä sekin. Koivu, vaahtera ja se mahonki eli budjettiseteissä luan vallitsevat.
 
Vaan tulipa tuossa mieleeni yhtenä päivän muut suomalaiset puulajit. Koivuahan on täältä roudattu ainakin Sonorille ja Premierille materiaaliksi. Mutta entä nämä muut puumme, esimerkiksi kuusi, mänty ja haapa? Onko kukaan koskaan enempää tutkinut, millaista rumpua näistä saisi aikaiseksi? Itse en ole koskaan mokomiin törmännyt. Estääkö esimerkiksi havupuiden oksaisuus ja pihkaisuus (jota ei kyllä nykyisissä tehotuotantopuissa juuri havaitse) sen, että niistä ei saa kelpo viilua rumpuja varten? Haapa olisi oksatonta ja suoraa, mutta estääkö taas esimerkiksi sen pehmeys käytön soitinpuuna? Joku omenapuu taas olisi kovaa, mutta siitähän tulee sitten ainakin työlästä, kun runkoja tarvitaan per viilumetri vielä enemmän kuin paksummissa vaahteroissa.
 
Tällaista tässä pyörittelin. Täällä on puuntuntijoita ja käsityöläisiä ja muuten vaan innovatiivista väkeä, niin heitelkääpä nyt ajatuksia puolesta tahi vastaan.
Että joko kohta lähetetään japaniaan jammulle ehdotus, että "alkakaas valmistaa Pine Customia". =)

Kuusta käytetään kielisoittimissa. Kuusikansi on kovasti arvossaan esimerkiksi akustisissa kitaroissa. Nimenomaan kokopuukansi. Kuusivaneria tehdään, joten viiluakin on teollisesti valmistettu pitkään ja varmaan saatavillakin. Koskaan en ole nänyt kuusesta tehtyjä rumpuja.
 
Aika eksoottisia materiaaleja on pintaviiluissa käytetty, mutta että koko rumpu vaikkapa omenapuusta kuulostaa jo aika erikoiselta.
 
Haapa on hyvin pehmeää. Soittimissa en ole havainnut käytettävän. Tulitikkuja ja saunanlauteita niistä kyllä tehdään.
 
Leppää käytetään kitaroiden bodyissa jonkin verran. Rummuissa en ole tavannut.

Aika eksoottisia materiaaleja on pintaviiluissa käytetty, mutta että koko rumpu vaikkapa omenapuusta kuulostaa jo aika erikoiselta.
 
Saatikka luumupuu tai kirsikkapuu. Joku pihkaa tirskuva kuusipuusetti ois kyllä komea.

Ne on koivuakin pehmeämpää, että ei taida soitinpuuksi soveltua.

Jenkkiläinen Head Drums valmistaa stave-menetelmällä rumpuja kuusestakin. Voi olla kyllä joku kuusen paikallinen lajike. Juttua löytyy kotisivuiltaan http://www.headdrums.com/ ja Modern drummerin viimevuoden lokakuun numerosta firman virveleistä. Siinä ainakin kehuvat soundia.

joo miekkii jostai customirakentajien foorumilta pongasin joskus ku joku oli rakentanu männystä virpan.. ainaki oli tyylikkään näkönen.. vain luoja tietää saundin.. pakkohan sen tekijän on ite tietenki kehua saundia..

Saatikka luumupuu tai kirsikkapuu.
 
Mielestäni ainakin Tamburo valmistaa rumpuja kirsikkapuusta. Niin ja Drummerworld kertoo Gerald Heywardin DW:n setistä löytyvän kirsikkapuisen basarin
 
E: tarkennus.

Jenkkiläinen Head Drums valmistaa stave-menetelmällä rumpuja kuusestakin. Voi olla kyllä joku kuusen paikallinen lajike. Juttua löytyy kotisivuiltaan http://www.headdrums.com/ ja Modern drummerin viimevuoden lokakuun numerosta firman virveleistä. Siinä ainakin kehuvat soundia.
 
Kas kas. Tosin jos vajavaisella lontoonkielelläni tajusin, niin tuolla tehdään nimenomaan rummut "yhdestä puusta" eli ei viiluista kuten yleensä. Mielenkiintoinen sivusto kumminkin, kunhan vaan pääsee asioista perille...
 
Tuo kuusihan tuli jo kielisoittimien osana mainittua. Meikäläinen on vähän ollut tekemisissä veneiden kanssa, ja kestää/toimii se kuusi veneidenkin osakokonaisuuksissa, on lujaa ja kevyttäkin ja kestää taivuttamista. Eikä vissiin kaikkein kalleintakaan, ja kuitenkin aika vanhaksi kasvaa. Joku haapa taas on tosi pehmeää (tämän huomaa jo, kun tekee haavasta polttopuita, klapia syntyy suunnilleen kun lyö nyrkillä pölliä päähän...) ja ei mokoma eläkään kuin tuonne 30 vuoden kieppeille ilman tauteja.
 
Jo tässä mielikuvitus alkaa lentää. Pajurummut tai pihlajasnare, hmm.....

Taitaapi olla havupuut liian pehmeitä ja harvasyisiä rumpujen ääntä heijastaville pinnolle. Myös kestävyys saattaa olla nippa nappa virvelikireyksillä. Linkistä http://encyclopedia.laborlawtalk.com/List_of_woods näkee kutakuinkin sen, että rummuissa käytettävät vaahtera, koivu, mahonki ja kirsikka, sekä kapuloiden hikkori ja tammi on luokiteltu hardwoodeiksi eli kansanomaisesti lehtipuiksi. (Balsa on on myös hardwood, mikä on hyvä läppä.) Havupuulistalla ei näy yhtään rummuista tai kapuloista tuttua puulajia.

No näinhän se sitten taitaa olla, että havupuu ei käy. Mitenkähän noista lehtipuista joku lehmus mahtiaisi toimia yksikseen runkomateriaalina? Eikö ainakin Pearlin ammoinen World series ja joku Taman Rockstareista ollut lehmuksesta osittain? Tämä tietty heti johtaa ajatukset ei-maailman-kalleimpien rumpujen suuntaan...

Kas kas. Tosin jos vajavaisella lontoonkielelläni tajusin, niin tuolla tehdään nimenomaan rummut "yhdestä puusta" eli ei viiluista kuten yleensä. Mielenkiintoinen sivusto kumminkin, kunhan vaan pääsee asioista perille...
 
Niin elikkä stave-menetelmällä, samalla tavalla kuin tynnyrit. Kohta tulee omatekemänä valmiiksi männystä, kuusesta ja apassista tehtyjä runkoja. Näistä puista olen tehnyt kun niitä on kotona lojumassa ollut, enkä ole raaskinut ostaa vielä koivua. Syksymmällä voin kertoa miltä kuulostaa.
 
Modern drummerissa kun arvosteltiin näitä Headin virveleitä, niin se kuusesta tehty oli arvostelijan lempimalli. Kuvaili sitä tummaksi ja enemmän vintagesoundiseksi, josta kuitenkin lähtee monipuolisesti eri soundeja virittämällä.
 
Ghostnotessa tosiaan aika monet on tehnyt männystä runkoja ja joku oli tehnyt koko setinkin tosin segmented-menetelmällä. Kirsikkapuu on yleinen materiaali virveleitten rakennuksessa tuolla Ghostnotessa, sitä en kyllä muista miten sitä ääntä kuvailtiin. Hienonnäköistä se ainakin on.

Puun tiukka/harvasyisyys on kasvuvauhtiin liittyvä juttu. Kyllä perintesetkin rumpupuut pannaan sensorin läpi, ja liian nopeasti kasvaneet harvasyiset puut menevät ilman muuta sahalle. Siinä mielessä vanhaksi elänyt ja hitaasti kasvanut kuusi olisi mitä erinomaisinta puuta. Resonoi älyttömän nätisti.

Viilupinnoissa usein valitaan viilu enemmän näyttävyyden perusteella kuin muin perustein. Tämä siis karsii pois "tylsän" näköiset lajikkeet. Ja oksatkin ovat tässä mielessä "puun kukkia", niinkuin niitä nimitetään.
Torikauppias kertoili puuveitsiä myydessään, että saksalaiset turistit valitsevat aina ne kappaleet, joissa on paljon oksia. Näyttää muovimaailmassa enemmän aidolta puulta.
Suomalaiset ostajat taas hakevat "virheetöntä" eli oksatonta. Kaipa samaa ajattelua löytyy rumpupuolellakin...
 
Ihmetyttää tuon kirsikan käyttö, koska omat kokemuksen perusteella se on aika pehmeää puuta. Sen käytöllä on ilmeisesti perinteitä ulkomailla.
 
Lehtikuusi voisi soveltua parhaiten, mänty taas havuista nykyisin enimmäkseen huttua. Toki onhan näissä puissakin tolkuttomia eroja materiaalissa; listoissa on aina keskiarvokovuuksia, mutta valitsemalla tietyntyyppistä värkkiä löytyy varmasti tiheääkin havupuuta.
Useinkaan ei soitinrakentajan puutavara löydy kaupasta hyllystä, vaan sitä täytyy todella etsiä.
 
Pihlaja on mielestäni todella aliarvostettu laji. Se on hyvää työstää ja siinä on hieno tummempi ydinpuu. Tämäkin materiaali kuitenkin täytyy "itse poimia", ei löydy tässä puuteollisuuden mallimaassa hyllystä...
 
Entä lämpökäsitelty puu, voisiko tämä "paahto" parantaa ominaisuuksia rumpukäyttöön? Haapa on muuten aivan huttua, yritin värkätä siitä penaalia, mutta ei soinut lainkaan. Sen sijaan lämpökäsiteltynä siihen tulee tietty klangi noihin sahauspätkiin, eli saattaisi toimia.
Käsiteltynä löytyy myös muita lajeja nykyisin, onko havaintoa näistä "tapetuista" puumateriaaleista?

Puun tiukka/harvasyisyys on kasvuvauhtiin liittyvä juttu. Kyllä perintesetkin rumpupuut pannaan sensorin läpi, ja liian nopeasti kasvaneet harvasyiset puut menevät ilman muuta sahalle. Siinä mielessä vanhaksi elänyt ja hitaasti kasvanut kuusi olisi mitä erinomaisinta puuta. Resonoi älyttömän nätisti.
 
No sitten mulla ois sitä kymmeniin setteihin kotona. Juuri kesällä kaadettiin pihalta todella vanhoja kuusipuita 5 kpl. Täytyy ruveta kokeileen...

Pihapuissa on vaan usein se ongelma, että niihin on kylvetty nauloja menneinä vuosikymmeninä. Kannattaa olla tarkkana, ettei sahalla pääse sponsoroimaan uusia kovametallipaloja sirkkeliin...
Eikä kannata nuolaista liian aikaisin; puun täytyy kuivua taapelissa kohtalaisen pitkään, ennenkuin siitä on rumpuvärkiksi ...

Eikä kannata nuolaista liian aikaisin; puun täytyy kuivua taapelissa kohtalaisen pitkään, ennenkuin siitä on rumpuvärkiksi ... Mieluummin vuosia.

Pihapuissa on vaan usein se ongelma, että niihin on kylvetty nauloja menneinä vuosikymmeninä. Kannattaa olla tarkkana, ettei sahalla pääse sponsoroimaan uusia kovametallipaloja sirkkeliin...
Eikä kannata nuolaista liian aikaisin; puun täytyy kuivua taapelissa kohtalaisen pitkään, ennenkuin siitä on rumpuvärkiksi ...
 
Mistä tiesit, että nauloja löytyy niin pirusti? Onko se ollut ennen vanhaan joku yleinen tapa naulata puita päivät pitkät?

Mistä tiesit, että nauloja löytyy niin pirusti? Onko se ollut ennen vanhaan joku yleinen tapa naulata puita päivät pitkät?
 
Se on se sun epäilyttävä karvainen naapuri joka kännissä on niitä salaa naulaillut...

Se on se sun epäilyttävä karvainen naapuri joka kännissä on niitä salaa naulaillut...
 
Tämäkin kävi mielessä...