Rock, pop, alternative ›

Tänään ostin uuden levyn ja halusin vaan levittää ilosanomaa, ehkä Suomen tiukimpia hardcore-bäntejä:
 
http://www.kapina.org/abduktio/down … oad/MP3/tuli%20kulje%20kanssani.mp3
 
Potkii niin perketisti!

On kyllä yksi vuoden parhaista levyistä, ja yksi suomen tiukimmista livebändeistä. Perus-hardcoreen verrattuna paljon älykkäämmät sanat ja progresiivisemmat kitarakuviot.

Täydellinen levy

Hyvä meno. Tuli mieleen SOAD tuosta biisistä. Vähän tuhnuset middlevoittoset soundit (tosin ei oo kuuntelu mitenkään optimaalinen nyt). Kyllä tää bändi vakuutti jo muutama vuosi sitten kun oltiin yhteiskeikalla...

Hyvä meno. Tuli mieleen SOAD tuosta biisistä. Vähän tuhnuset middlevoittoset soundit (tosin ei oo kuuntelu mitenkään optimaalinen nyt). Kyllä tää bändi vakuutti jo muutama vuosi sitten kun oltiin yhteiskeikalla...
 
Joo, on kyllä hieno bändi ja loistavia biisejä. Ainoa asia mikä hieman häiritsee on turhan monotoniset vokaalit. Ei mitään pahaa tuollaisessa menossa, mutta kyllä voisi hieman välillä käyttää muunkinlaisia vokaalisuorituksia ( no oli siellä jossain biisissä puhdasta ). Tällaiseen ei jaksa kyllä yhtä kertaa enempää levyä kerrallaan kuunnella. Eli se puoli kuntoon, niin ei ole mitään valittamista.

Perus-hardcoreen verrattuna paljon älykkäämmät sanat ja progresiivisemmat kitarakuviot.
 
Heh.

Hyvä bändi ja hyvä levy. Tosiaan tuo laulupuoli on hiukan yksipuolista. Käyttäisivät vaan enemmän niitä puhtaita lauluja, niinkuin "Tämä Kaupunki"-biisissä se whoo-oo-oo. Heh.

Soitellen sotaan-biisi iski aika lujaa, vaikka laulaja vois päästää ittensä hirttosolmusta, semmosta rääkymistä se on :)

Tosi juttu. Sama juttu kun esim. toisella suomalaisella HC-valtilla Endstandilla. a) monotonisuutta ei jaksa pitkään kuunnella b) vuorottelu puhtaan ja rähinän välillä on mitä mainioin tehokeino.
 
Eikös tuo Tanninen ole jossain haastattelussa todennut, että puhtaita lauluja ei ole eikä tule. Kaiken musiikin ei tarvitse olla radioystävällistä.

Eikös tuo Tanninen ole jossain haastattelussa todennut, että puhtaita lauluja ei ole eikä tule. Kaiken musiikin ei tarvitse olla radioystävällistä.
 
Tamminen.

Eikös tuo Tanninen ole jossain haastattelussa todennut, että puhtaita lauluja ei ole eikä tule. Kaiken musiikin ei tarvitse olla radioystävällistä.
 
Oon kuullut joo saman, ja mielestäni ihan paska perustelu. Jos puhtaat laulut tekee asiasta radioystävällistä ja sitä pidetään huonona asiana niin sitten ollaan metsään menossa. Toi olis nyt vähän samanlainen ajattelutapa kuin se, että Rasmus pistäis hirveet örinävokalit ja sitten sitä ei voitais soittaa sen takia radiossa. Miksei musiikkia voida tehdä sen takia, että se kuulostaa hyvältä eikä sen takia että olisi jotenkin uskottavampi artisti...?...

Oon kuullut joo saman, ja mielestäni ihan paska perustelu. Jos puhtaat laulut tekee asiasta radioystävällistä ja sitä pidetään huonona asiana niin sitten ollaan metsään menossa. Toi olis nyt vähän samanlainen ajattelutapa kuin se, että Rasmus pistäis hirveet örinävokalit ja sitten sitä ei voitais soittaa sen takia radiossa. Miksei musiikkia voida tehdä sen takia, että se kuulostaa hyvältä eikä sen takia että olisi jotenkin uskottavampi artisti...?...
 
Jee, ymmärretään kaikki tahallaan väärin!

Jee, ymmärretään kaikki tahallaan väärin!
 
Mikä kohta tässä on nyt ymmärretty väärin?

Miksei musiikkia voida tehdä sen takia, että se kuulostaa hyvältä eikä sen takia että olisi jotenkin uskottavampi artisti...?...
 
Niin, ja yleensä musiikkia tehdään etupäässä omien hyvältäkuulostamismieltymysten mukaan, eikä sen mukaan mitä muut haluavat.

Niin, ja yleensä musiikkia tehdään etupäässä omien hyvältäkuulostamismieltymysten mukaan, eikä sen mukaan mitä muut haluavat.
 
Kyllä mä sen tiedän, mutta tiedän myös sen, että monilla on se ajatus, että ollakseen uskottava artisti niin tiettyjä asioita ei saa tehdä. On se niin harmi, että joillekin popmusiikki on kirosana. Enkä nyt tarkoita, että tällä bändillä niin olisi, mutta todella monilla on. Varsinkin juuri punkpiireissä tämä on melkein kaikkein pisimmälle vietyä. On tullut tästä asiasta niin paljon kokemuksia.

Varsinkin juuri punkpiireissä tämä on melkein kaikkein pisimmälle vietyä. On tullut tästä asiasta niin paljon kokemuksia.
 
Annas nyt joitain esimerkkejä kun tämänkin "alan" asiantuntija tunnut olevan.

Annas nyt joitain esimerkkejä kun tämänkin "alan" asiantuntija tunnut olevan.
 
No siis siellä ollaan näissä asioissa todella ehdottomia. Heti jos aletaan enemmän levyjä myytyä tai ei pysytä siinä pienellä punklevy merkillä niin heti aletaan selkään puukottamaan ja musiikki on automaattisesti paskaa. Mut tämä ei todellakaan koske pelkästään punkia vaan kaikkea muutakin musiikkia. Mutta eniten tuollaisiin tyyppeihin on törmännyt juuri punkipiireissä ja siksi en enää sellaisissa porukoissa viihdykään.

Soitellen sotaan-biisi iski aika lujaa, vaikka laulaja vois päästää ittensä hirttosolmusta, semmosta rääkymistä se on :)
 
Laulaja on kehittynyt huimasti sitten Perustuu tositapahtumiin-levyn. Ulosannista on tullut jos mahdollista rankempaa, mutta sanoista saa paremmin selvää.
 
Muistaakseni tuo netissä oleva biisi on masteroimaton. Itse levyllä biisit on tuutattu limitterillä ihan saatanan lujalle. Ehkä maailman lujimpaa soiva levy, mutta moinen lanaus kyllä sopii bändin brutaaliin saundiin, etenkin kun soittavat tarpeeksi tiukasti.
 
Levyn parhaita biisejä ovat mm. Kuolleiden runoilijoiden seura, Tämä Kaupunki sekä päätösraita Tarkkailla ja rangaista, jossa on aika aavemainen sello-osuus, joka kuulostaa suorastaan Opethin levyltä pöllityltä :) Levyn keskivaiheilla tulee vähän tylsien, edellistä levyä muistuttavien biisien sarja, mutta onneksi koko levyllä ei ole liikaa mittaa ja joka biisissä on ainakin jokin hyvä juttu.

Eikös tuo Tanninen ole jossain haastattelussa todennut, että puhtaita lauluja ei ole eikä tule. Kaiken musiikin ei tarvitse olla radioystävällistä.
 
No jos nyt lähetään vertailemaan debyyttialbumin To whom it may concernin vihaista, paikat suusta tipauttavaa, nopeaa hc:ta ja taas toiseksi uusinta pitkäsoittoa (uusinta en ole kuullut), niin voidaan tässäkin varmasti aistia jonkinlainen tarve viihdyttää muutakin yleisöä. Varsin ihmeellinen lausunto Tammiselta. Viimeistään tämän albumin julkaisun jälkeenhän alkoivat Endstand fanit viimeistään kääntelemään selkäänsä ja se trendi sai alkunsa jo Fire insiden julkaisemisen jälkeen.
 
Esim. Never fall into silence on ihan mukava levy, mutta kovin kornilta se kuulostaa kun puolinopeuksisen, soitannaltaan melodillisesti alkavan biisin päälle tulee suoraa hardcore-karjuntaa. (Joka vielä ajottain murtuu). En minä tiedä oliko Circle jerks tai Black flagikaan radioystävällistä musiikkia, vaikka puhtaasti lauloivatkin. Luulisi punkin elävän lähinnä siinä aatteessa ja sanoituksessa, eikä niinkään esitystavassa, tai sitä vähemmän, laulumaneereissa.