Tuollaista S470 kävin paikallisessa liikkeessä hiukan soittelemassa, ja hyvältähän tuo vaikutti. Sitten esitteestä osui silmään tuollainen SAS, joka on hiukka halvempi ja omaa perinteisen tallan. Nyt jos joku itseäni viisaampi voisi valaista erinäisiä asioita kuten vireen pysyminen kummassakin kitarassa sekä mitä nyt mieleen juolahtaa noista kahdesta. |
SAS on govis... ja siinä on vielä luimukansi. eikös siinä ole liimakaulakin. Ite ostaisin sen jos vaan olis varaa. Jos tahtoo floikkatemppuiluja tehdä, niin silloin se on se s470, muutoin tuo sas32fm. SAS on pirun nätti. Loimukansi ja helmiäisbindaus... vahvistimen kautta en ole kokeillut, mutta kerran istuskelin puolisen tuntia Oulun soittimessa ja tarvikkeessa tuota akustisesti kokeillen. Kertaakaan vahvarin kautta sitä kuulematta on kuitenkin helppo arvata, että mikit on pashaa. No hätä, nehän vaihtaa mielellään muuten niin mukavatatsiseen kitaraan. Jos olisi ollut rahatukku mukana, oisin ostanu poies. >-)))> #2 Punttisika #5 Kaikki pitää tehä ite, ja silti hommat menee päin persettä. |
Itsekkin olen kokeiullut SAS:ssia ja vielä vahvistimella. Noh, mikit on mitä on, tai itseasiassa, itse en koskaan hauku mikkejä, koska SORMISTA se soitto lähtee ja näin, mutta niin, aivan loistava kitara mielestäni. Joku sanoi että jos tahtoo floikka tempuja tehä nii ostaisi tuon toisen vaihtoehdon, en nyt tiiä, kyllä tuolla perinteiselläkin tekee joitakin floikka tempuja ja jos sitä niostaa tarpeeksi, eli löystyttää jousia, nii kyllä sillä pystyy "taaksepäinkih" vemputtmaaan. Ei siinä mitään ongelmia ole. Itsekkin ostaisin tuon kitaran. Hienon näkönen se myös on. No problem. |