Kitarat: kitarakamat ›

Jos täytyisi yhdellä vahvistimella pärjätä niin valinta on Lehnert Rambler.
 
http://www.lehnert-amps.com/
 
Se on aivan hävyttömän halpa ja hyväsoundinen, käytännöllinen, hyvinrakennettu ja monipuolinen vempain.
 
Jos hinnassa siirtyy ylöspäin niin esim. London Power ja Tubewonder tulevat kysymykseen.

Se on aivan hävyttömän halpa
 
http://www.lehnert-amps.com/prices.htm
 
Paljonko kruunu on euroissa?

Ootko laneytä ajatellut?
GH50L/GH100L/Vh100R
Siinäpä hyviä nuppeja.
 
Entäs marsut? Oranget?

http://www.lehnert-amps.com/prices.htm
 
Paljonko kruunu on euroissa?
 
eikös se ollut joku 60 penniä aikanaan?

http://www.lehnert-amps.com/prices.htm
 
Paljonko kruunu on euroissa?
 
www.forex.fi
 
Taitaapi olla jotakuinkin niin, että 10 kurnua on 1€.

 
Paljonko kruunu on euroissa?
 
1 kruunu = 0.10756 Euroa
1 Euro = 9.29680 kruunua

Mallintavista suosittelen katsomaan Fenderin Cyberiä. Minusta hakkaa Voxin ja Line6:n soundeiltaan. Hintakaan ei ole enää kauheita. Häiritsevää vain itselle on dynamiikan puute, mutta sekin taitaa olla parasta edullisten mallintavien joukossa. Itsellä on nyt säästämisen kohteena MarkIV, joka sitten joskus tulevaisuudessa. Yltää monipuolisuudellaan mallintavien joukkoon ja on aivan tajuttoman hyväsoundinen ja dynaaminen. Efektit pitää tietenkin ottaa muualta, mutta koska loop on jalalla ohjattava, niin sitten joskus isken GT-6:n siihen.

Jos täytyisi yhdellä vahvistimella pärjätä niin valinta on Lehnert Rambler.
 
http://www.lehnert-amps.com/
 
Se on aivan hävyttömän halpa ja hyväsoundinen, käytännöllinen, hyvinrakennettu ja monipuolinen vempain.
 
Jos hinnassa siirtyy ylöspäin niin esim. London Power ja Tubewonder tulevat kysymykseen.
 
Hävyttömän halpa?! Monipuolinen?!
 
Yli tuhat juuroa muutamalla napilla varustetusta "vahvistimesta". Huh huh.

Hävyttömän halpa?! Monipuolinen?!
 
Yli tuhat juuroa muutamalla napilla varustetusta "vahvistimesta". Huh huh.
 
Tuo on hävyttömän halpa hyvästä putiikkivehkeestä. Alle puolet Buddasta tai Matchlessistä. Kolmella napilla saa yllättävän paljon aikaan. Eihän tuo kuitenkaan monipuolisuusihme ole, mutta kelpaisi itselleni roots/jazz-meininkeihin erittäin hyvin.

Joo joo. Ja otsikko on: "Kunnon nuppi/kaappi tahi kombo kaikenlaiseen musaan". Terve!
 
Olen kyllä Ollin kanssa samaa mieltä.
 
Monipuolisuus ei perustu "nappien"
lukumäärään, vaan soundiin. Ja kyllä,
olen testannut kyseistä laitetta useita kertoja.
 
Otsikossahan kysytään vahvaria
kaikenlaiseen musaan eikä vahvistinta
jossa on niin monta "nappia" kuin mahdollista.
 
Tässä vahvistimessa on vain muutama
"nappi", se tekee tästä vempaimesta
helppokäyttöisen. Nämä "napit" ja
niiden toiminnot ovat sitäpaitsi hyvin
suuniteltuja eli niillä pääsee muokkaamaan
soundia järkevästi.
 
Tonestakki on Baxandall-tyyppinen
joka on perinteistä treble-middle-bass
tyyppistä stäkkiä monipuolisempi.
 
Lisää siihen vielä PowerScaling jos huvittaa.

Olen kyllä Ollin kanssa samaa mieltä.
 
Monipuolisuus ei perustu "nappien"
lukumäärään, vaan soundiin. Ja kyllä,
olen testannut kyseistä laitetta useita kertoja.
 
Otsikossahan kysytään vahvaria
kaikenlaiseen musaan eikä vahvistinta
jossa on niin monta "nappia" kuin mahdollista.
 
Tässä vahvistimessa on vain muutama
"nappi", se tekee tästä vempaimesta
helppokäyttöisen. Nämä "napit" ja
niiden toiminnot ovat sitäpaitsi hyvin
suuniteltuja eli niillä pääsee muokkaamaan
soundia järkevästi.
 
Tonestakki on Baxandall-tyyppinen
joka on perinteistä treble-middle-bass
tyyppistä stäkkiä monipuolisempi.
 
Lisää siihen vielä PowerScaling jos huvittaa.
 
Pääseekö näitä Suomessa kokeilemaan missään? Olisi ihan mielenkiintoinen, kun hintakaan ei ole hirveä. Toisaalta se Mark jäytää takaraivossa niin paljon, että taitaa mennä sen hankkimiseksi. Onko nuo kuinka lähellä Monstereita? Kokeilin sitä SRV-mallia ja aivan mahtava vehje sen tyyppiseen musiikkiiin. Valitettavasti ei ole niin moneen vahvistimeen varaa, että saisi Monsterin rosoille, Fuchsin fuusioon ja Matchlessin jazziin, joten Mesa taitaa olla se kaikkein järkevin.

suosittelen ehdottomasti screameria. ja vaikka marsun 1960 seuraksi,. toimii ainakin minulla!

suosittelen ehdottomasti screameria. ja vaikka marsun 1960 seuraksi,. toimii ainakin minulla!
 
Kyseisestä vehkeestä löysin kaiken mitä tarvitaan hyviin soundeihin, siksi se onkin mulle liikkeessä varattuna. Ostakaas ihmiset multa räkkivehkeet pois niin saan noutaa ton ENGLin!

Minulla on Orange AD30TC-nuppi ja soitan sillä kaikenlaista musaa paitsi äärimmäistä norjaheviä. Suosittelen ainakin kokeilemaan jos brittihenkinen rokkikone kiinnostaa - ja kunnon volumeilla sitten. Ei mikään putkivahvistin näytä parhaita puoliaan jos avaat master volumea 10%, sillä monesti se "puuttuva" soundi löytyy lopulta kun saa pääteputketkin mukaan ärjymään. ;)
 
EDIT: Nuppi nykyään, combo on myytävänä. Kiinnostuneet ottakaa yhteyttä!

Pääseekö näitä Suomessa kokeilemaan missään? Olisi ihan mielenkiintoinen, kun hintakaan ei ole hirveä. Toisaalta se Mark jäytää takaraivossa niin paljon, että taitaa mennä sen hankkimiseksi. Onko nuo kuinka lähellä Monstereita? Kokeilin sitä SRV-mallia ja aivan mahtava vehje sen tyyppiseen musiikkiiin. Valitettavasti ei ole niin moneen vahvistimeen varaa, että saisi Monsterin rosoille, Fuchsin fuusioon ja Matchlessin jazziin, joten Mesa taitaa olla se kaikkein järkevin.
 
En usko että yhtään löytyy Suomesta
kaupasta. Suomessa on tietääkseni
ainakin yksi. Se on ääninäytesivuilla
esiintyvän herra Kuusakosken omistuksessa.
Hänellä oli aiemmin Mesan Nomad mutta
vaihtoi Lehnertiin heti kun oli tätä testannut.
 
Monstereista on niin vähän kokemusta että en
uskalla lähteä vertaamaan.
Lehnertissä on mielestäni erittäin terve
perussoundi. Siinä on se fiilis että kun
muissa styrkkareissa signaali on mennyt
monen potikan kautta, niin Lehnertissä
se tulee virkeämpänä ja muuttumattomampana
kaiuttimeen. Sellainen "hei, sehän on
minun kitaransoitto joka kuuluu
kaiuttimista"-kokemus. (Jos tästä
selityksestä nyt on mitään apua).
 
Asiaan vaikutta myös resonoiva kabinetti.

Pakko kompata aikaisempia kirjoittajia: vahvistimen nappuloiden määrä ei kerro mitään monipuolisuudesta: tuo Lehnert kuulosti erittäin hienolta ja on varmasti todella monipuolinen vehje. Iso nappularivi tekee lisäksi vahvistimen käytöstä monesti hirveän sekavaa, varsinkin kun kaikki napit vaikuttavat yleensä enemmän tai vähemmän toisiinsa. Yksinkertaisesta vahvistimesta ne käyttökelpoisetkin soundit saa paljon vähemmällä ruuvaamisella, sillä niissä on monesti korvattu soundivaihtoehtojen määrä laadulla.
 
Paraskaan vahvistin ei saa Stratocasteria kuulostamaan Les Paulilta, joten mieluummin itse otan minkä tahansa vahvistimen, jossa on terve soundi ja monipuolistan soundipalettia eri kitaroilla tai tarvittaessa isken väliin pedaalin tai pari. Yhdestäkään vahvistimesta ei saa ihan kaikkeen musaan uskottavasti soveltuvaa soundiskaalaa, mutta nykyiset mallintavat vehkeet muistuttavat esikuviaan ymmärtääkseni koko ajan paremmin, jolloin esim. keikkakäyttöä ajatellen ei kannata niitäkään sulkea pois. Jos nyt siis oikeasti pitää kuulostaa joka biisissä ihan erilaiselta. ;)

Itse olen todennut Peavey Classic 30:n olevan aika taipuvainen lähes mihin vain... etenkin kun sen Peaveyn Blue Marvel elementin hävitin ja hommasin tilalle Celestion Vintage 30:n sekä vaihdoin päätteen ja etusen putket parempiin. Itse combosta irtoaa hyvät cleanit (niillä vetelee bluesin ja jazzin kautta vaikka funkiin) ja crunch-kanavalla löytyy sopivasti kaikkea blues-rosoista deep purplen kautta bonjoviin. Mitään tappoheviä siitä ei saa, mutta jos nyt pari hi-gain saundia jää uupumaan, ei se vahvistimesta huonoa tee. Varsin monipuolinen "pikkucombo". Reeniksellä miulla on tuon alla vielä Marshall 1936 2x12" kaappi ja johan on botnea riittävästi. Vielä kun tuolla TS808:lla vähän kiusaa Peaveyn crunch-kanavaa (tai miksei vaikka puhtaan kanavan ruttaamista) niin irtoaa jo rankemmatkin möyhyt :)
 
Eli sillä 200e investoinnilla (elementti + putket) saan Peaveysta kyllä ulos lähes mitä vaan. Sitten parilla lisäpolkimella ne loput :)
 
edit: noh... meni vähän mainospuheeksi. Mainittakoon että huonoja puolia tuossa on kummankin kanavan yhteinen EQ. Etenkin jollei välissä ole mitään erillistä säristintä, voi "tasapainoilu" hyvän cleanin ja hyvän särön välillä olla jokseenkin mahdotonta. Mie tein suosiolla siten että EQ:sta on clean-kanavalle säädöt kohdallaan ja sitten säröt otan kolmesta erilaisesta efektipedaalista. (TS808ri, MXR DD-11 ja omatekoinen Fuzz)

Onkos kukaan päässyt Hughes & Kettner Trilogya testaamaan? Näyttäisi olevan suunnilleen samat ominaisuudet kuin Triampissa, mutta hinta huomattavasti inhimillisempi.
 
Orange Rockerverbit ovat myös kokeilemisen arvoisia. Tuli Espoon Musiikin Rockerverb 100 + Orange 4x12 yhdistelmää testattua ja hyvältä kuulosti. Erityisesti viehätti se, että särökanavan gain-potikka oli käyttökelpoinen nollasta kymppiin. Ainoa mikä jäi vähän epäilyttämään oli, että vahvari tuntui olevan melko hiljainen vaikka vola oli jossain viitosen paikkeilla, tai olihan se kova ääni muttei sellainen kuulovammoja aiheuttava jollaista moisella asetuksella odottaisi satawattisesta vahvarista..mahtoiko olla vahvarissa jotain vikaa? Dynamiikka ei ollut myöskään lähelläkään samaa luokkaa kuin omassa Stephensonissani (joka toki onkin rakenteeltaan tyystin erilainen). Hieno soundi joka tapauksessa.
 
Olen ihan samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa siitä, että vahvarin monipuolisuutta ei voi mitata nappien, kanavien ja potikoiden määrän mukaan. Esimerkiksi joku Peavey Triple XXX ei minusta oikein toimi muussa kuin hevissä vaikka kanavia on kolme ja potikoita pari tusinaa.

Onkos kukaan päässyt Hughes & Kettner Trilogya testaamaan? Näyttäisi olevan suunnilleen samat ominaisuudet kuin Triampissa, mutta hinta huomattavasti inhimillisempi.
 
Ihan jees. Voisin kyllä soitella vaikka sellasella. Ostais kyllä en. Vaatis muuten aikamoisen volan ennen kun säröpuoli rupes potkimaan. Sooloboosti puuttuu, kaiku puuttuu, hinta on kuitenkin melkomoinen. Ei ne lisänupit tee munsta tosta triogystä yhtään sen monipuolisempaa kuin vaikka englin screamer, jossa on muutenkin parempi soundi. Ihan vaan mun mielipide.
 
Mesa taitaa olla se kaikkein järkevin.
 
Mark IV on kyllä kiva vehje mutta ihan pirun kallis. Tosin jostain guitarbargainsista sen nupin saa alle kahdella kilolla, kallis siltikin, muttei nyt ihan Levytukun hinnoissa.
 
Onkos se Peaveyn Classic niin monipuolinen jos ei saa samaan aikaan hyvää säröä ja puhdasta? Oma Classic oli siitä hyvä että ostin sen 500markalla ja myin melkein samalla euromäärällä pois..