Yleistä keskustelua musiikista ›

Ruotsilla ei ole Mokomaa, Stam1naa, Machetea, YUP:tä, Käärmenäyttelyä eikä Dead Shape Figurea. Eikä montaa muutakaan.

No mikä vitun maaottelu tästä taas tuli... Jos aiheesta ei kiinnosta keskustella niin voi jättää vastaamatta, kiitos.

Riippuu vähän musatyylistä. Ruotsista tulee kiinnostavampaa metallia kuin suomesta. Sitten sieltä tulee parempia rockbändejä. Mutta toisaalta Suomesta tulee... öö.. No vaikka Liekki.

Mut Ruotsilla ei ollu Pekka Pohjolaa eikä Jukka Gustavsonia.
 
Olihan niillä sentään oma Tolonen, Janne Schaffer..

No mikä vitun maaottelu tästä taas tuli... Jos aiheesta ei kiinnosta keskustella niin voi jättää vastaamatta, kiitos.
 
Rasmus ja Him vs. Hellacopters och Backyard Babies.
 
Ruotsissa on kyllä aina oltu rock ja pop musiikissa Suomea edellä. On tosin monessa muussakin asiassa.

Ruotsissa on kyllä aina oltu rock ja pop musiikissa Suomea
 
Tämän tietää jokainen. Mutta haluaisin keskustelua siitä, että Suomessa ei ole minusta länsinaapurin tavoin poikkeuksellisen lajakkaita hemmoja. Minusta menevän rokkibiisin pystyy periaatteessa tekemään kuka tahansa. Tämän vahvistaa jo se, minkälaisista lähtökohdista monet menestyneet bändit ovat ponnistaneet. Diggaan vaikkapa Ozzystä, enkä väitä ettäkö tämä "helppo musiikki" sen huonompaa olisi kuin mikään muukaan.
 
Missä ovat todelliset virtuoosit, monilahjakkuudet, itse persoonat. Sellaiset hemmot joilla mukana on jotain sellaista mikä on saatu jo äidinmaidossa.

Ruotsilla ei ole Mokomaa, Stam1naa, Machetea, YUP:tä, Käärmenäyttelyä eikä Dead Shape Figurea. Eikä montaa muutakaan.
 
Siunattuja ovat länsinaapurimme.
 
Sori.

Mitä tässä nyt tarkoitetaan lahjakkailla muusikoilla? Siis soittajia, laulajia vai säveltäjiä? Ja genrenä ei siis ollut klassinen?
 
Tämä nyt on rajattu niin epämääräisesti, että tähän on aika vaikea vastata. Jos klasari ei kelpaa, niin meillä on kyllä jazzin-puolella todella lahjakkaita nimiä. Eri asia onko ne saanut jotain kansainvälistä tunnustusta taikka myykö ne kovasti, mutta eikai tässä sitä kysytty?
 
En mä jaksa tässä mitään sen tarkemmin luetella, todettakoon, että tuolta löytyy pienillä karsinnoilla aivan riittävän uskomattomia jätkiä: http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf … sbyname?openview&m=4.2&ct=0
Tuolla on semmoisia jotka on saanut äidinmaidossa varmasti jotain erittäin hämärää.

Tämän tietää jokainen. Mutta haluaisin keskustelua siitä, että Suomessa ei ole minusta länsinaapurin tavoin poikkeuksellisen lajakkaita hemmoja. Minusta menevän rokkibiisin pystyy periaatteessa tekemään kuka tahansa. Tämän vahvistaa jo se, minkälaisista lähtökohdista monet menestyneet bändit ovat ponnistaneet. Diggaan vaikkapa Ozzystä, enkä väitä ettäkö tämä "helppo musiikki" sen huonompaa olisi kuin mikään muukaan.
 
Missä ovat todelliset virtuoosit, monilahjakkuudet, itse persoonat. Sellaiset hemmot joilla mukana on jotain sellaista mikä on saatu jo äidinmaidossa.
 
Itse en usko länsinaapurissamme olevan yhtään sen enempää lahjakkaita muusikoita kuin täälläkään. Pop/rock-puolella Ruotsissa ollaan huomattavasti edellä mikä on jo todettu moneen kertaan, mutta tuohon on monia syitä. Yksi on nuo jo kertaalleen mainitut sodat, jonka takia monet asiat tapahtuvat Suomessa hieman viiveellä verrattuna länsinaapuriimme. Toiseksi Suomessa ei yleensäkään tehdä niin paljoa kevyttä musiikkia kuin Ruotsissa. En tiedä mikä synkistely-geeni meillä sitten on mutta suomalaiset lahjakkuudet tuntuvat hakeutuvan esim. klassisen musiikin tai raskaamman populaari-musiikin pariin. Ja ihme on jos ei edes klassiselta puolelta löydä Suomesta yhtään virtuoosia/monilahjakkuutta.

Jos haluaa keksiä selityksiä, niin voi helposti kuitata asian niin, että täällä kaikilla on niin paska itsetunto. Maassamme asuu 10000 musiikillista neroa, joista kukaan ei tiedä mitään, koska he pelkäävät ihmisiä pimeissä asunnoissaan, kännissä.
 
Hyvällä itsetunnolla varustetut onkin sitten niin paskoja, ettei ne kiinnosta ketään (hymiö saatana).

Ehkä göteborg-metallissa, mutta sehän johtuu puhtaasti siitä, ettei Suomessa ole (toistaiseksi) yhtään Göteborgia.
:)
 
hohoo, johan nauratti näin aamusta +

Tämän tietää jokainen. Mutta haluaisin keskustelua siitä, että Suomessa ei ole minusta länsinaapurin tavoin poikkeuksellisen lajakkaita hemmoja. Minusta menevän rokkibiisin pystyy periaatteessa tekemään kuka tahansa. Tämän vahvistaa jo se, minkälaisista lähtökohdista monet menestyneet bändit ovat ponnistaneet. Diggaan vaikkapa Ozzystä, enkä väitä ettäkö tämä "helppo musiikki" sen huonompaa olisi kuin mikään muukaan.
 
Missä ovat todelliset virtuoosit, monilahjakkuudet, itse persoonat. Sellaiset hemmot joilla mukana on jotain sellaista mikä on saatu jo äidinmaidossa.
 
Jaa tuota sitten tarkoitit. Minä olen kyllä tuosta tasan päinvastaista mieltä. Täältä nimenomaan löytyy väkilukuun suhteutettuna virtuooseja ja monilahjakkuuksia enemmän kuin Ruotsista. Ruotsissa ne osataan vain markkinoida paremmin. Jukat Gustavson ja Tolonen, Pekka Pohjola, Walli... Ruotsissa osataan kevyen ja huolettoman musiikin tekeminen ehkä paremmin, mutta ennenkaikkea siellä hallitaan markkinointi paremmin.
 
Ruotsi -Abba, Roxette
 
Suomi - Wigwam, Nightwish
 
Täytyy muistaa, että Ruotsin väkilukukin on kait kaksinkertainen Suomeen nähden. Lisäksi tietysti Ruotsi on monikulttuurisempi kuin Suomi.

Olet väärässä. Vastaus on markkinointi.
 
NIIN ON !!!

Ja lisäksi täytyy muistaa että T. Kärki vaikutti hidastavasti kotimaisen musiikin kansainvälistymistä. Onko se sitten huono vai hyvä asia, menee makukysymykseksi.

Ruotsilla ei ole Frederikkiä, Kari Tapioa, Paula Koivuniemeä. Eikä montaa muutakaan.
 
Onhan suomessa Godsplague ja Teräsbetoni. Pidän Suomea parempana.

Hellacopters vs. Flaming Sideburns!
 
Okei, Hellacopters on parempi.

Kyllä toi Ruotsin "etumatka" on alkanut syntymään jo 50-luvulla kun Amerikkalaiset jazzarit pyöri Tukholmassa. Miles ja Coltrane kävivät siellä paljon, jotkut asuivat siellä ja Dexter Gordonilla on jopa jälkikasvua siellä. Suomi oli tuohon aikaan lähinnä Venäjän tossun alla. Toki jazziakin soitettiin mutta suuri kansa ei sitä löytänyt. Kului parikymmentä vuotta ja ABBA voitti euroviisut, olikohan se nyt -74. Siitä lähtien Ruotsissa on satsattu poppimusaan. Viime vuosina Suomi on alkanut ottamaan kiinni välimatkaa ja toivottavasti muutaman vuoden päästä tilanne olisi "valoisampi". Nythän on perustettu kaikennäköisiä Music Export-lafkoja eli homma on tajuttu. Musiikki(tuotanto) oli kuiteski Ruotsin yksi suurimpia vientituotteita muutama vuosi sitten, ja Ruotsi oli muuten maailman ihan kärkikahinoissa, oisko ollut viiden suurimman joukossa...
 
Tuohon rocksieluhommaan en ota kantaa...

kyllä hurrit osaa tehä parempaa musiikkia kuin suomalaiset

Heh, kukaan ei ole tainnu mainita vielä ynkkää? Ynkkä vs. Stratovarius ?