Rummut: rumpukamat ›

Olen ajatellut ostaa sähkörummut, kun en pysty täällä kaupungissa akustisella setillä soittelemaan. Onko niillä soittopädeillä hirveitä eroja, eli onko sama ostaako kallista vai halpaa? Minkälaista dynamiikkaa ja tuntumaa niissä pädeissä on yleensäkin? Tuplapedaali on, että pitääkö sille olla erilainen basaripädi vai kannattaisikohan ostaa kaksi pädiä, kun tuon saa sinkuiksi.
 
Entäpä sitten moduuli, mikä on osoittautunut hyväksi? Klikki olisi todella hyvä olla mukana, ei tarvitsisi säätää enää metronomin kanssa.. Hyvät samplet tietysti pitää olla ja mieluiten hevisoittoon sopivaa(Liekö missään moduulissa ihan huonoja soundeja onkaan). Onko moduuleissa yleensä MIDI-liitäntää? Olisi mukava nauhoittaa MIDI:nä ja katsoa, kuinka metsään soitto menee.. :-)
 
Käytännössä tulen soittamaan sähkörummuilla, kun akustinen setti on 30 km:n päässä, että ihan paskaa ei viitsisi ostaa. On tämä rumpuharrastus jäänyt ikävä kyllä vähälle viimeisen puolen vuoden aikana juurikin tämän välimatkan vuoksi. Olisin valmis sijoittamaan 800-1200 euroa, että eiköhän sillä jo hyvän saa?

Itse tuossa keväällä hommasin sellaisen kokoelmasetin, kun jäi neljä rolandin vanhaa pädiä käteen. Niissä oli pari 4 triggerin padia. Näihin aivoksi hankin Alesiksen Dm5:n. Projektin lähtökohdat olivat hyvin samanlaiset kuin itselläsi, setti kämpällä ja kakkossetti autotallissa, mutta "hellasärö" olisi kasvanut kohtuuttomaksi, jos sen olisi taloon roudannut.
 
Alesiksen moduliin päädyin osin sen edullisen hinnan vuoksi. Toinen merkittävä seikka oli käytön helppous, johon olen aiemmin törmännyt valmistajan laitteiden kanssa. Enpä ole vieläkään joutunut manuaaliin turvautumaan, vaan käyttis on selkeä ja looginen. Samoin kaikki säädöt löytyvät laitteesta helposti, ja ne tuntuvat hyvin riittävän pädien saamiseksi hallintaan.
 
Merkonomia eikä sequja löydy Alesiksesta, vaan silloin täytynee valita toinen merkki.
 
Olen hieman laajentanut settiä tee-se-itse - linjalla. Haitsu-kontrollerin rakensin vanhasta basarin pedaalista ja mikrokytkimestä, plugilla vaan laitteeseen kiinni ja hyvin toimii. Tosin Alesiksessa on haitsulle vain on/off & haitsu jalalla, muista merkeistä löytyy myös välimuotoja. No, tämä ei ole minua erityisemmin haitannut. Hieman täytyy komppeja varioida. Tuntuma ei myöskään vastaa normihaitsua, mutta olen sen kanssa oppinut elämään...
 
Haitsupadin rakensin vanhasta frisbeestä, hieman gummia, vaneria ja triggeri sisään. Alesiksen herkkyysasetukset toimivat hyvin tämän kanssa, eli soundiin tulee dynamiikkaa...kapulatatsi onkin sitten, frisbee, mutta tähänkin tottuu. Muutenkin tuon paditatsin merkitys on ehkä liian korostettu, turha siitä on itseään kipeäksi maksaa, jos tarkoitus on puhdas kotitreenisatsi. Hakkaahan sitä jotkut keittiöjakkaroitakin treenimielessä... Keikkasetit ehkä sitten eri asia.
 
Olen myös miettinyt tehdä pelleille pädit frisbeemenetelmällä, mutta toistaiseksi olen pärjännyt rolandin padien kanteilla, joihin olen ketkenyt pellit. Niissä tuo tatsi onkin sitten aivan muovia, mutta hyvin olen pärjännyt.
 
Modulin soundipuoli on kohtalaisen laaja, tosin osa hyviä ja isompi osa vähemmän tarpeellisia soundeja, mutta tuleepa niitäkin toisinaan kokeiltua. Kyselit hevin soitosta, mitähän se sitten oikein tarkoittaa? Soundit sopivat kyllä kaikentyyppisiin produktioihin, soittotyyli kai sen enämpi ratkaisee.
 
Basaripadi, vanha roland on niin iso, että siihen sopisi vaikka kolmekin nuijaa. Uudemmissa padeissa ei liene näin isoa iskualuetta ? Tosin olen itsekin koettanut treenata tuplia vaihtamalla haitsupedaalin soundiksi vastaavan kuin basarissa = tuplat.
 
Kokonaisuus on minulla toiminut siinä tarkoituksessa kuin halusinkin, eli treeni/hauskanpito-settinä. On tullut usein istahdettua kioskiin ja tunti vierähtää hyvinkin nopeasti, eli treenimäärä on moninkertaistunut. Olen myös äänitellyt vehkeitä kasiraiturilla, eli toimii tässäkin osassa.
 
Kun lähtee pienin odotuksin liikkeelle, ei putoa korkealta. Treenimielessä erittäin hyvät laitteet, koska itseäni miellyttää se, että rullaa kiertämällä heitän vartin stadionsoundisella setillä ja naps, vartti teknosetillä... setin soundien vaihto nimittäin innostaa täysin uudentyyppisiin komppeihin, jolloin treeniin tulee lisää ideaa.

Noissa halvoissa sähkörummuissa on ihan saakelin huono tuntuma. Ne Rolandin n. 3000 euron hintaiset joita kokeilin DLX:ssa kerran vaikuttivat jo melko hyviltä vehkeiltä.

Itsellä on tässä kohta hankinnassa Rolandin TD-6KV-setti. Olen pari kertaa käyny sitä napsuttelemassa liikkeessä ja ihan hyvältä vaikuttaa.
Virveli on kalvollinen ja muut on kumipädejä. Tuplapedaalin saa kiinni helposti.
Rolandin kaikki osat sopii toisiinsa suoraan, joten settiin voi hommata lisälautasia (tosin tohon aivoon ei vissiin saa kuin yhden pädin lisää) tai tomeja ja jos siltä tuntuu niin tomit saa vaihdettua kalvollisiin, mikä parantanee soittotuntumaa paljonkin.
kannattaa kattoa www.roland.fi tai www.rolandus.com. Tuolta usa-sivuilta löytyy esittelyvideoita.
 
Yamaha tekee kans sähkörumpuja mut ne ei kyllä oo yhtä hyviä kuuleman mukaan.

Yamaha tekee kans sähkörumpuja mut ne ei kyllä oo yhtä hyviä kuuleman mukaan. Yahama tekee pelkkiä hyviä ja huonoja. Rolandilta löytyy sitten noita keskitasonkin settejä. Ja halvimmatkin rolandit hakkaa yahaman huonot mennen tullen imo

http://www.thomann.de/thoiw3_yamaha_dtxplorer_edrum_set_prodinfo.html
 
Olen soittanu tollasia kaupassa ja hauskaa oli, ei ne musta mitenkään huonot ollut, kyllä kaikki lyömäni iskut perille tuli. Oisin voinut sen perusteella ostaa ne, ilman muita kokeiluja, jos ois ollut tarvetta. En mä kyllä juuri niitä kittejä selaillut, mutta oli siinä ihan kauheeta kuraakin niiden sämpylöiden joukossa.