Aihe: Mikkien säätämisestä 1 | |
|---|---|
 Tempura06.08.2005 20:35:09 | |
Olen aivoton paska mitä kitaran anatomiaan tulee, joten laitan tänne pari kyssäriä. 1) Mitä teen, jos haluaisin 3 korkeimpaan (ohuimpaan) kieleen enemmän feedbackia ja munaa? Yksinkertaisestiko ruuvailen kaulamikin sivusta mikin toista puolta hieman ylemmäs? 2) Katselin juuri ostamani kitaran kaulamikkiä, että siinä on nämä "sensorinappulat", tai mitkä lie pyöreät kromatut systeemit nostettuna noin puoli senttiä mikin tasosta. Tämä siis G- ja H-kielten kohdalla, muut namiskat ovat mikin tasolla. Johtuuko tämä siitä, että kielet yleensä menevät vähän "kaaressa" mikin ylitse vai mistä? Ja voiko/kannattaako noita nuppeja itse säätää ylemmäs/alemmas? 3) Onko mitään temppua, millä saisi kitaran luontaista sustainia lisättyä? 4) Paksuin E-kieli tosiaan rämisee, kuten vähän muissakin kitaroissani. Säädetäänkö tallasta palloa eteenpäin vai mikä eteen? En usko että kielet on liian ohuita/paksuja. Kitarana Fenderin Jag-Stang lähinnä, muut Squierin strato ja Washburnin BT-8. Jos joku vastaa, niin tattis. THV-Klubi #7 | |
 hollstro06.08.2005 20:51:55 | |
1) Mitä teen, jos haluaisin 3 korkeimpaan (ohuimpaan) kieleen enemmän feedbackia ja munaa? Yksinkertaisestiko ruuvailen kaulamikin sivusta mikin toista puolta hieman ylemmäs? Humbuckereita ja esim Lace Sensoreita voi pitää melko lähellä kieliä. Tavalliset straton yksikelaiset vetävät kieliä puoleensa ja liian lähellä kieliä ne demppaavat niitä ja aiheuttavat "susiääniä". Fenderin sivuilla on muistaakseni kohtalainen ohje mikkien säätöön. Ohuiden kielien balanssia paksumpiin nähden voi ja pitää säätää korvakuulolta mikkiä nostamalla laskemalla ohkaisten kielten puoleisista ruuveista. 2) Katselin juuri ostamani kitaran kaulamikkiä, että siinä on nämä "sensorinappulat", tai mitkä lie pyöreät kromatut systeemit nostettuna noin puoli senttiä mikin tasosta. Tämä siis G- ja H-kielten kohdalla, muut namiskat ovat mikin tasolla. Johtuuko tämä siitä, että kielet yleensä menevät vähän "kaaressa" mikin ylitse vai mistä? Ja voiko/kannattaako noita nuppeja itse säätää ylemmäs/alemmas? Ne on mikrofonin säädettävät napapalat. Niillä voidaan säätää yksittäiset kielten balanssia muihin nähden. Tyypillisesti G- ja H- kielille niitä on nostettu 3) Onko mitään temppua, millä saisi kitaran luontaista sustainia lisättyä? Ei oikeastaan, vähennettyä kyllä juuri esim. liian korkealle säädetyillä mikeilä ja huonoilla säädöillä (esim. kaulan kulma ja kaularaudan säätö) 4) Paksuin E-kieli tosiaan rämisee, kuten vähän muissakin kitaroissani. Säädetäänkö tallasta palloa eteenpäin vai mikä eteen? En usko että kielet on liian ohuita/paksuja. Tallapalaa pitää nostaa jos vain yksi kieli särisee. Sillä pituussuuntaisella säädöllä säädetään intonaatio, eli hienovire. Netti on pullollaan säätöohjeita, joten googlea peliin. | |
 kivi06.08.2005 21:40:17 (muokattu 06.08.2005 21:43:31) | |
1) Mitä teen, jos haluaisin 3 korkeimpaan (ohuimpaan) kieleen enemmän feedbackia ja munaa? Yksinkertaisestiko ruuvailen kaulamikin sivusta mikin toista puolta hieman ylemmäs? Voisit kokeilla vaihtaa tonepotikkaan isomman kondensaattorin, niin saat lisää kirkkautta. En nyt osaa antaa arvoja, kun en tarkkaan tiedä mikä kitara ja mitkä mikit. Tonepotikan arvoakin voi kasvattaa soundin kirkastamiseksi, vaikka yksikelaisilla on tavallisesti 250K ja humbuckereilla 500K, niin Fender Jaguarin potikat ovat muistaakseni ihan speksienkin mukaan 1M eli 1000K. Jos menet teettämään tämän halvan modituksen ammattilaisella, niin hän voi samalla laittaa volyymipotikkaankin "kirkastuskonkan" joka estää soundia muuttumasta tummemmaksi kun volyymia pudottaa. Squieria ja Jag-Stangia kyllä kehtaa säädättää. Toki voit mikkiäkin "tiltata", mutta tämä olis parempi tapa. Ja kuten sulle jo sanottiin - mikki lähellä kieliä huonontaa sustainia, ei paranna. Ja voiko/kannattaako noita nuppeja itse säätää ylemmäs/alemmas? Jos Stratosta on kyse, niin ei voi eikä kannata. 3) Onko mitään temppua, millä saisi kitaran luontaista sustainia lisättyä? On todellakin. Stratossa kannattaa luopua kammen käytöstä, ruuvata talla aivan kiinni kanteen, laittaa pakkaan täydet 5 jousta ja tallablokin taakse vielä puupala tiukasti blokin ja rungon väliin. Heti paranee. Jag-Stangissa taas kannattaa vaihtaa /vaihdattaa talla tukevampaan sen huojuvan tikkuvirityksen asemesta. Kunnollinen luja rissatalla lähtenee vaikkapa Kitarapajalta tai mistä vain ihan merkittömänä varaosana. Jos sustainia haluaa vielä lisää, niin sen jälkeen kun sopiva tallan korkeus on löytynyt, voi tallan kierretankoihin pinota metalliprikkoja täyttämään tallan aluslevyn ja korkeudensäätöruuvin väliä - prikkapino johtaa paremmin ääntä kuin ohkainen ruuvitanko. Ja tietenkin kannattaa tarkistaa, että kaulan istutuksessa kulma on säädetty kunnolla puulla; viilulla tai vaikka jäätelötikunpaloilla, usein siellä on bussilippuja tai sätkäpaperipaketteja, joiden akustiset ominaisuudet ovat vähän niin ja näin. Mitä kovempaa ja mitä tiukemmin ja laajemmalta alalta, sen parempi. 4) Paksuin E-kieli tosiaan rämisee, kuten vähän muissakin kitaroissani. Säädetäänkö tallasta palloa eteenpäin vai mikä eteen? En usko että kielet on liian ohuita/paksuja. Ylöpäin, poispäin kannesta. Tallapalassa on kaksi pientä kuusiokoloruuvia tai tavallista pikkuruuvia, halvimmallakin kellosepänmeisselisetillä onnistuu. "This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! I could be basking in the sun in Florida!"
(Handsome Dick Manitoba) | |
| hollstro 06.08.2005 22:22:04 | |
Stratossa kannattaa luopua kammen käytöstä, ruuvata talla aivan kiinni kanteen, laittaa pakkaan täydet 5 jousta ja tallablokin taakse vielä puupala tiukasti blokin ja rungon väliin. Heti paranee. Sustaini paranee, mutta miksei sitten samalla ota kiinteätallaista Stratoa jos siitä vaan on kyse? Minusta tuo modaus pilaa Straton hienoimman fiitserin, eli vibran. Oikein säädetty vibra ei juurikaan syö sustainia. Simppeli testi: mittaa esim. G avosoinnun sointiaika ennen ja jälkeen modausta. Arvioin eroksi korkeintaan 5 sekuntia, eli sointiaika kasvaa 25 sekunnista 30 sekuntiin, joka on hyvälle telecasterille tai Les paulille tyypillinen aika. Missä biisissä tällä erolla on merkitystä? Siksi olen sitä mieltä että kitraran ominaista sutainia ei voi parantaa. Siihen voi jatkaa: muuttamatta kitaran rakennetta ja siten sointia. | |
 gator06.08.2005 22:37:02 (muokattu 06.08.2005 22:38:09) | |
Samaa mieltä. Iiiiiso osa straton soundin mahtavuutta on juuri se talla. Tai siis talla tuo ison osan sitä mahtavuutta soundiin. Eihän stratoa alunperinkään ole suunniteltu mikskään sustainhirviöks. Jos sellaisen haluu ni voi ostaa neckthrough jaksonin missä ompi kiinteä talla ja satulat messinkiä. | |
 ReBeat06.08.2005 22:48:08 | |
sointiaika kasvaa 25 sekunnista 30 sekuntiin, joka on hyvälle telecasterille tai Les paulille tyypillinen aika Ai akustisesti soi tuon verran? Aika kauan. Mulla strato soi ehkä 10 sekuntia ja se riittää. Ihmiskunta on ylittänyt rajan. Pakokeinoja nopeutuvalta tuhoutumiselta säästymiseksi ei ole. | |
| kivi 07.08.2005 00:02:50 | |
Sustaini paranee, mutta miksei sitten samalla ota kiinteätallaista Stratoa jos siitä vaan on kyse? Minusta tuo modaus pilaa Straton hienoimman fiitserin, eli vibran. Oikein säädetty vibra ei juurikaan syö sustainia. Simppeli testi: mittaa esim. G avosoinnun sointiaika ennen ja jälkeen modausta. Arvioin eroksi korkeintaan 5 sekuntia, eli sointiaika kasvaa 25 sekunnista 30 sekuntiin, joka on hyvälle telecasterille tai Les paulille tyypillinen aika. Missä biisissä tällä erolla on merkitystä? Siksi olen sitä mieltä että kitraran ominaista sutainia ei voi parantaa. Siihen voi jatkaa: muuttamatta kitaran rakennetta ja siten sointia. Olen ihan samaa mieltä, mutta kyse olikin sustainin kasvattamisesta hinnalla millä hyvänsä :-) Tuon 25 sekuntia saat ruuvaamalla tallan kanteen so. ei kelluvaksi (kammesta ei voi nostaa). Jos kampi on kokonaan kelluva, sustain on automaattisesti pienempi, paitsi milloin kammessa on tarpeeksi massaa = rautaa. Vaatimatonkaan sustain ei häiritse mua, vaan liimakaulakitarat on sitten sitä varten; Jaguarissa, Mustangissa ja sitä kautta myös Jag-Stangissa sustain on aina jotain muuta kuin Gibsonin tuotteissa, ja se on ominaisuus eikä vika. Ainahan voi opetella painamaan kovempaa ja käyttämään klasari- l. pitkittäisvibraattoa, jos haluaa nuotin soivan pidempään :-) "This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! I could be basking in the sun in Florida!"
(Handsome Dick Manitoba) | |
| Tempura 07.08.2005 06:57:07 (muokattu 07.08.2005 06:58:39) | |
Kiitoksia paljon vastauksista, laitan oikein plussaa kun olette noin ihkuja! (saa ampua) Ei vaan, yleensä on fiksua palkita hiirennapsautuksella kun kerran jaksetaan neuvoa. Joo, nuo modaamishommelit on semmoisia mihin en lähde ottaen huomioon vielä suht' tietämättömän luonteeni kitaran mekaniikan ja osien suhteen. Lähinnä nuo itsetehtävät jutut oli niitä mitä hain, mutta laitan kyllä nuo muutkin ehdotukset korvan taakse. Ja Jag-Stangista on jotenkin tullut niin pyhä etten ehkä halua piruuttanikaan vaihtaa siihen mitään osia. Tuo kondensaattorihomma meni kyllä harkintaan. Noihin muihin saa sitten säätää jotain. Tuota kampea en ole muuten koskaan jaksanut opetella käyttämään. THV-Klubi #7 | |
 Gypsy07.08.2005 19:07:23 | |
Ite olisin sitä mieltä, että pienemmällä tonekonkalla saat kirkkaammaks saundia. Sillä perusteella, että mitä isompi konkka, sitä laajemmalta alueelta ylätaajuuksia leikataan. Jos potikoita aikoo vaihtaa saundin kirkastamiseks, niin ite ehkä isomman tonepotikan sijasta ostaisin potikan joka kymppiasennossa kytkeytyy kokonaan pois, jollon yläpäätä ei pääse potikan läpi vuotaan maahan ollenkaan = kirkkaampi saundi. Itekkin voi semmosen tehä katkasemalla pätkän tavallisen potikan vastusradasta pois. Jos kiinnostaa niin ennen vaihtamista, potikan hommaamista ym., kannattaa kuitenkin testata vaikutus niin, että ottaa tän hetkiseltä tonepotikalta johdon pois. Vaikutus on sama. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)