Kitarat: kitarakamat ›

Juttu, joka tuo asiakkaat paikalle yhä uudestaan: PALVELU ja hyvä meininki. Itse en muutamaan pääkaupunkiseudun musaliikkeeseen mene vain siksi, että tietyt naamat tiskin takana ovat kansanomaisesti ilmaistuna alkaneet harmittamaan.
 
Yksi mitä kannattaa miettiä, on käytettyjen kitaroiden/kamojen tuonti Jenkkilästä. Turussa ainakin yksi semmoinen firma aloitti tässä hiljattain, kuulemma.
 
Laatu on toinen mihin kannattaa satsata. Kiinanrimpuloita saa joka nurkasta ja lafkasta, mutta laatukamaa järkihintaan - se on jotain, mitä on kohtuullisen vaikeaa löytää kaupoista. Laatuun kuuluu myös nettisivujen selkeys ja kaupan selkeys ja siisteys. Putiikki kannattaa olla, jos saa halvalla semmoisen hoidettua.
 
Eihän tuo putiikin pitäminen/perustaminen mahdotonta ole, onhan sitä muutkin tehneet. Aina ulistaan, että ei skittakamojen myynnillä elä, mutta aina joku elää.
 
Maahantuonti on skittarintamalla vähän vaikea juttu. Esim. Rivera, joka tekee aivan loistavia styrkkareita, ei ole koskaan onnistunut kunnolla laskeutumaan Suomeen. Maahantuontia on aina välillä ollut, mutta aina loppunut. Miksi? Kitaristit ovat niin pellejä ja mainoslehtien orjia, että ne, mitkä aina myy on Gibsonin Les Paul tai Fenderin Strato, ja vaffari on Marshall tai Fender. Tsekkaa vaikka ko. pelien hinnat (uusi/käytetty) verrattuna vastaavilla (tai jopa paremmilla) ominaisuuksilla varustettuihin peleihin, ja tiedät mistä puhun.
 
Se tuntuu (valitettavasti) olevan endorsement dealeista kiinni, mitä maailmalla saadaan isommassa mittakaavassa myytyä.
 
Oli miten oli; tässä merkkejä, joita ei näy kaupoissa, mutta mieluusti näkisi järkevään hintaan:
 
- Rivera www.rivera.com
- Death by Audio www.killerrockandroll.com/deathbyaudio
- FMR Audio www.fmraudio.com (RNC 1773 on loistava!)
- Prescripition Electronics www.fuzzbox.com
- Z.Vex www.zvex.com
- Teuffel Guitars www.teuffelguitars.de
- RMC www.realmccoycustom.com
 
Onnea matkaan! Rock-artistin sanoin, "...but the Butthole Surfers said, it's better to regret something you did than something you didn't do".

+++ Tässähän se ristiriita sitten onkin. Kokeilematta ei kitaroita osteta juurikaan, jolloin LTD hyllystä ei paljon lämmitä. Teini käy katsomassa ja kertoo kavereilleen: "ei siel oo mitn, ei kannata käyä". Ei sitä sitten tilata keppiä katsottavaksi ja kokeiltavaksi, jos tämmöinen äärimmäinen yleistys sallitaan.
 
Juttu, mistä ainakin itse virtsaisin nektaria olisi käytettyjen kamppeiden liike, ihan eksklusiivisesti. Tai ehkä juuri näitä harvinaisempia vermeitä voisi olla uutenakin. Kuitenkin, käytettyä kitaraa, styrkkaria, pedaalia, hiluvitkutinta ja muuta järkihintaan. Toimisi todella napakasti. Siihen nettimyynti ja ajan tasalla olevat sivut...
 
Tee ihmeessä laskemia ja mieti kulut, menot ja haluamasi tuotto; talous on pitkälti +/- -matikkaa. Ei tarvitse olla nero, kunhan peruslaskuoppi on hallussa.
 
edit:typoz

Pelkällä kitaroiden ja kielien myynnillä ei välttämättä menesty, koska katteet ovat niin pienet, itse olen näet myös yrittäjäksi siirtymistä miettinyt ja punninnut jonkin aikaa. Laskelmista kävi aika äkkiä selväksi, että puolet koko "kakusta" kannattaa olla joltain laskutettavaa palvelua/työtä, koska omalla työllänihän on periaatteessa 100% kate.
 
Samoin pienellä paikkakunnalla pitää olla monipuolisuutta: Ei riitä kitarat ja vahvistimet, vaan valikoimiin kannattaisi sisältyä muutkin bändisoittimet, puhumattakaan "perinteisistä" soittimista(huilut, viulut yms.), joita isit ja äidit ostavat pienille tulevaisuuden lupauksilleen.
 
Ja varastossa ei välttämättä kannata mitään isoa ja kallista pitää, vaan lähinnä kunnollinen eniten tarvittavien(jotka yleensä tarvitaan heti, eikä viidestoista päivä) tarvikkeiden perusvarasto, eli kielet, plektrat, rumpukapulat ja -kalvot, korvatulpat, piuhat jne. Kun pystyt myymään asiakkaalle suoraan hyllystä sen kielisetin tai kapulat, niin seuraavalla kerralla se tuleekin kysymään pedaaleita, sitten kitaroita ja lopuksi muutaman vuoden päästä se ostaa sen Superhaiend 6530 200W -vahvistimen säästämillään kesätyörahoilla sinulta, eikä saksasta. Tämä edellyttää tietysti sitä, että se 15-v teini saa hyvän ja reilun kohtelun sinulta jo sitä ensimmäistä kielisettiä ostaessaan.
 
Sitten tämä palvelu-osio: Hankit (jos sinulla ei sitä ole) itsellesi tietotaitoa ja kokemusta soittimien perushuollosta, eli kuinka viilataan nauhoja, peruskolvaukset, mikkien vaihdot. Aluksi tietty kitaroista, mutta kannattaa muidenkin soittimien sielunelämään tutustua. Tämä on nimenomaan sitä palvelua josta saat ison katteen. Samoin jonkinmoisen PA-setin hankkimalla ja peruskäytön opettelemalla, voit vuokrata itseäsi ja PA-ta kaikenmaailman kouludiskoihin, häihin ja kissanristiäisiin. Pysy erossa rock-keikoista, niistä ei jää käteen kuin krapula. ;)
 
Tällaista nyt näin lyhyesti. Yrityksen perustamisesta ja yrittäjyydestä löytyy hyvää tietoa osoitteesta: http://www.yrityssuomi.fi
 
Vaikka onkin hienoa ajatella myyvänsä rokkikitaroita rokkareille, niin en missään tapauksessa perustaisi liikeideaa _pelkästään_ tuolle pohjalle, sillä yleisesti ottaen rokkarit on persaukista porukkaa eikä varmasti tuo yhteenkään musakauppaan suurta osaa liikevaihdosta. ;)

Juttu, mistä ainakin itse virtsaisin nektaria olisi käytettyjen kamppeiden liike, ihan eksklusiivisesti. Tai ehkä juuri näitä harvinaisempia vermeitä voisi olla uutenakin. Kuitenkin, käytettyä kitaraa, styrkkaria, pedaalia, hiluvitkutinta ja muuta järkihintaan. Toimisi todella napakasti. Siihen nettimyynti ja ajan tasalla olevat sivut...
 
Käytettyjen kamojen liike olisi kyllä sellainen jonne minäkin voisin matkustaa pitemmänkin matkan. Käytettyjä etsin aina. En ole ostanut uutta kitaraa tai vahvistinta 80-luvun alkun jälkeen (enkä osta).
 
Siinä voisi olla se toimiva konsepti, jos noilla voisi tehdä riittävästi voittoa.

Vaikka onkin hienoa ajatella myyvänsä rokkikitaroita rokkareille, niin en missään tapauksessa perustaisi liikeideaa _pelkästään_ tuolle pohjalle, sillä yleisesti ottaen rokkarit on persaukista porukkaa eikä varmasti tuo yhteenkään musakauppaan suurta osaa liikevaihdosta. ;)
 
Ei rokkarit, mutta työssäkäyvät harrastajat. Esim. kolmikymppisillä Iron Maiden -insinööreillä ja -ekonomeilla on ihan kohtuullisesti pätäkkää. Ne täytyy vain suitsia ostamaan styrkkari kommunikaattorin sijaan...

Mistä niitä käytettyjä sitten kärrätään? Varmaan Amerikasta/Ruotsista/Saksasta hirveellä riskillä. Suomen käytetyt maksaa melkein saman kuin uudet, omistajan mielestä vähän enemmän.
 
Fenderiä ja Gibsonia myydään juu joka paikassa, koska niitä sitä ostetaan, jos on rahaa. Mielikuvia on muokattu 50v, kyllä se täytyy jossakin näkyä.
 
Vaikeeta on, mutta ei kai sitä riskitöntä hommaa ole kuin vanhustenhoidossa nykyään.

Vaikeeta on, mutta ei kai sitä riskitöntä hommaa ole kuin vanhustenhoidossa nykyään.
 
Riskittömiä hommia ei ole. Etenkään riskitöntä bisnestä.
 
Jos noita käytettyjä tuo maahan esim. jenkeistä, missä ne on halpoja, niin eihän siinä mitään hirveitä riskejä ole, ellei ala tullia järjestelmällisesti sumuttamaan.
 
Kuitenkin, bulkkiostoina käytettyjen läjän arvon saanee määriteltyä uskottavasti todella alas - tai sitten tuo käytettyinä osina ja lyö vasta Finskimaassa kasaan. Siihen ei tarvita kuin ruuvimeisseli.
 
Siten jäisi tilaa katteellekin, ilman että hinta kimahtaa markkinahintain ulottumattomiin tai huuto.net -tasolle.
 
Ja jos Gibby ja Fenkku vetää, niin tuo sitten myös käytettyjä Fenkkuja ja Gibsoneita. Jenkeissä maksaa 300-1000 $, myy täällä 500-1500 €. Eihöhän siitä jotain jää räpylään. 1000 $ :lla saa jo todella messeviä kepukoita USA:sta, Andersoneja ja muitakin...

Potentiaalisen asiakkaan kannalta kommentoisin että webbikaupan osuutta ei pidä aliarvioida. Sivuston pitää olla asiallinen ja selkeä, mutta kaikkein tärkeintä on että laitelista ja hinnasto on aina ajan tasalla! Omasta puolestani tiedän että kynnys on melko suuri jopa täällä Helsingissä lähteä katsomaan musaliikkeitä pelkästään sillä mielellä joskos sieltä sattuisi löytymään jotain kiinnostavaa. Sen sijaan webbikauppoja joiden hinnat päivittyvät tiheään tulee selailtua lähes viikoittain erityisesti käytetyn tavaran osalta. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka Kitarapajan sivut. Ulkoasu on ollut täysin sama jo vuosikaudet, eikä se visuaalisesti ole kovin kummoinen, mutta oleellista onkin että sisältö eli hinnastot pitävät jatkuvasti paikkansa.
 
Toisena esimerkkinä Nummelan St Paul's Sound (http://www.stpaulssound.fi/) toimii käsittääkseni hieman samaan tapaan kuin suunnittelemasi yritys, vaikka ei myykään kitaroita. En liikettä sen lähemmin tunne mutta kaipa heillä kauppa käy kun lafka on pysynyt pystyssä jo vuosikausia. Heillähän ei ole varsinaista perinteistä liikettä, vaan enemmänkin varastotyyppinen ratkaisu. Tämä vähentää reilusti kuluja. Hinnat ovat niin edulliset että kauppoja kannattaa ennemmin tehdä heidän kuin saksalaisten kanssa. Tuolta on tullut jokunen mikki ja muuta tavaraa ostettua ja palvelu on ollut hyvää. Kannattaa tsekata olisiko heiltä ehkä jotain opittavaa.
 
Ostajana minua kiinnostaisivat ehkä pääasiassa laadukkaat käytetyt soittokamat. Sitä enemmän jos ulkomailta tuominen painaisi hintoja alas, en sitten tiedä minkälaisiin hintoihin olisi mahdollista päästä. Uusissa kitaroissa ja muissa kamoissa pitäisi kilpailla nimenomaan hinnalla. Jos hintaeroa syntyy pääkaupungin liikkeisiin nähden, voin lähteä katsastamaan pienen matkankin päähän.
 
Pakko kommentoida että vaikea uskoa noiden erikoisten merkkien tuovan suuria tuloja. Kyllähän moni varmaan mielenkiinnosta testaisi tämän näköistä kitaraa: http://www.teuffelguitars.de/instrumente/birdfish/index_e.html mutta totuuden nimessä, kuinka moni täällä olisi vakavasti kiinnostunut moisen ostamaan? Pelkään että vähän perinteisemmänkin näköisten mutta tuntemattomien laatumerkkien kohdalla ongelmia on. Kallista kitaraa ei kovin äkkiä lähdetä testaamatta ostamaan, mutta laajan varaston pitäminen on kallista. Hankala homma.

Potentiaalisen asiakkaan kannalta kommentoisin että webbikaupan osuutta ei pidä aliarvioida. Sivuston pitää olla asiallinen ja selkeä, mutta kaikkein tärkeintä on että laitelista ja hinnasto on aina ajan tasalla!
 
Näin juuri. Esimerkkinä mielestäni huonoista nettisivuista käypi Musamaailman sivut. Mukava kun kotona Savossa katselee, että onpa hienon näköisiä kitaroita, ja paljon erilaisia. Sitten päräyttää Helsinkiin akustisen kitaran ostoon ja kymmenkunta kitaraa roikkuu seinällä... Eikä yhtään niistä malleista mitä netistä katselin; kyllä sen todellisen hyllystä löytyvän valikoiman jostain pitäisi näkyä nettisivuillakin!

. Kyllähän moni varmaan mielenkiinnosta testaisi tämän näköistä kitaraa: http://www.teuffelguitars.de/instrumente/birdfish/index_e.html mutta totuuden nimessä, kuinka moni täällä olisi vakavasti kiinnostunut moisen ostamaan?
 
Ei birdfishiä, mutta Teuffel teslan hoidan heti kun budjetti antaa myöten.
 
Ja death by audion fuzzeja hoitaisin HETI, jos niitä olisi Finskimaassa. Enkä olisi muuten ainoa.

Näin juuri. Esimerkkinä mielestäni huonoista nettisivuista käypi Musamaailman sivut. Mukava kun kotona Savossa katselee, että onpa hienon näköisiä kitaroita, ja paljon erilaisia. Sitten päräyttää Helsinkiin akustisen kitaran ostoon ja kymmenkunta kitaraa roikkuu seinällä... Eikä yhtään niistä malleista mitä netistä katselin; kyllä sen todellisen hyllystä löytyvän valikoiman jostain pitäisi näkyä nettisivuillakin!
 
Niin no, Musamaailman sivujen tavarasta osa lienee tarkoituksella tilaustavaraa. Halutaan tuoda esille että myös näitä tuotteita tuodaan maahan ja että tuote on liikkeen kautta saatavilla. Kieltämättä olisi kyllä hyvä jos myymälätilanne olisi seurattavissa netissä. Pitää kuitenkin huomauttaa että viimeksi eilen kysyin liikkeestä hinta- ja saatavuustietoja sähköpostitse. Vastaus tuli erittäin nopeasti. Puhelin toimii sitten vieläkin vikkelämmin. Kannattaa siis tarkistaa tilanne ennen kuin kauempaa lähtee vierailulle.
 
Käytettyjen osalta kauppa on hieman toisenlaista. Hinnaston on oltava ajan tasalla koska tavaran saatavuus ei ole ennustettavissa kuten uusien laitteiden kohdalla.

Ei birdfishiä, mutta Teuffel teslan hoidan heti kun budjetti antaa myöten.
 
Jep, kyllähän tuo oli sentään listaltasi ääriesimerkki. Vaan on tuo Teslakin edelleen aika erikoisen näköinen kitara. En minä mikään vintage-puristi ole, itsekin soittele Flaxwoodilla, mutta silti... Kitara jossa ei ole lapaa näyttää minun silmääni siltä että siitä puuttuu jotain. Mutta tämä on toki vain oma vaatimaton mielipiteeni.
 
Ja death by audion fuzzeja hoitaisin HETI, jos niitä olisi Finskimaassa. Enkä olisi muuten ainoa.
 
Tämä pedaalipuoli eroaa bisnesmielessä jonkin verran kitaroiden ja vahvistimien myynnistä. Yksittäisten laitteiden hinnat ovat (jopa putiikkipuolella) huomattavasti alhaisempia. Näin ollen kynnys tuntemattomien merkkien testaamiseen on varmasti alempi, ja samoin varastoon voi ottaa enemmän testattavaa. Kiinnostusta laatupedaaleja kohtaan löytyisi täältäkin, jos vain hinta on kohtuullinen - käytettynä tai uutena.

Toki... vähittäiskaupassa voi myydä kenen tahansa tuotteita... kunhan ostat ne maahantuojalta.
 
Kyllä tavaralla voi joskus olla useampiakin maahantuojia, riippuu tapauksesta. Tietysti kannattaa miettiä ensisijaisesti sellaisia merkkejä joita ei vielä ole Suomesta saatavissa.

Kyllä tavaralla voi joskus olla useampiakin maahantuojia, riippuu tapauksesta. Tietysti kannattaa miettiä ensisijaisesti sellaisia merkkejä joita ei vielä ole Suomesta saatavissa.
 
Toki näin... mutta tässäkin tapauksessa tulee neuvotella valmistajan ja sen hetkisen maahantuojan kanssa. Muistaakseni esim. Kitarapaja ostaa Gibsonit, joita uutena myyvät, Ruotsin Into-Luthmanilta. Maksavat niistä itse verot ja myyvät hilkun kotimaan Intoa halvemmalla. Käyhän se niinkin, koska maahantuoja-yritys jolta kamat ostetaan on sama :)

Mistä niitä käytettyjä sitten kärrätään? Varmaan Amerikasta/Ruotsista/Saksasta
 
Hyvä ajatus. Tuodaanhan käytettyä autoa ja huonekaluakin Saksasta ja muualta. Johtajan pitäisi varmaan tehdä tavaranhankintareissuja ulkomaille silloin tällöin ja luoda verkostoja. Siinähän yhdistyisi huvi ja hyöty ja parhaat vermeet omaan käyttöön.

Valitettavasti ei kuulosta korvaani hyvältä idealta, ainakaan jos haluat tienata elantosi tuosta hommasta.
 
1. Harrastepohjalta tuollaisen firman pyörittäminen ei varmaan onnistuisi. Jo yksistään nettikyselyiden vastaamiseen taitaa mennä joka päivä tunteja, joten tavaran vastaanotto ja edelleen lähettämiseen ja muuhun ei jää paljon aikaa.
 
2. Eniten korvaan särähtää se, että tuotteista saatavat katteet ovat aika pienet. Enemmin kannattaa myydä sata harley bentonia kuin kymmenen gibsonia. Ja valitettavasti sata harley bentonia menee nopeammin kaupaksi kuin kymmenen gibsonia. Itseäni ei ainakaan kiinnostaisi olla musiikkialalla mikään "romumyyjä" kuten yleensä pikkupaikkakuntien musaliikkeet ovat.
 
3. Hesassa on jo muutamia laadukkaisin tuotteisiin keskittynyttä liikettä. Heidän maineelleen ja asiakaskunnalleen tuleminen ei kovin helposti onnistu.
 
4. Lisäksi tarvitse aikapaljon pääomaa tuotteiden hankkimiseen ja oletko huomioinut että suurinosa tuotteista myydään jo nyt maahantuojien kautta. Ohi maahantuojien uusien tuotteiden myynti ei onnistu, joten voisit unohtaa parhaimmat ja arvostetuimmat merkit valikoimista, eteenkin jos haluat jotain tienata, koska maahantuojien hinnoilla esim. Gibsoneita ei mene paljoa kaupaksi.
 
Mielestäni on kaksi järkevää vaihtoehtoa:
 
A) Tekee päätöikseen kitaroiden kunnostus ym. ylläpitoa ja myy sivussa tuotteita pienimuotoisesti, mutta tämä vaatii ammattitaitoa ensimmäiseen.
 
B) Myy suurella volyymillä halpoja kitaroita ja muita musareleitä. Vaatiii suuret toimitilat ja tavaran liikuttamista nopeasti asiakkaalle. Lisäksi alottelijoiden ym. tietämättömien jatkuvaa uunotusta ja muuta puolihuijasta, jolla saadaan ne ostamaan halpoja harley bentoneita.
 
...mutta voit todistaa nämä väitteet vääräksi perustamalla liikkeen ja menestymällä.

+++
 
Tässähän se ristiriita sitten onkin. Kokeilematta ei kitaroita osteta juurikaan, jolloin LTD hyllystä ei paljon lämmitä. Teini käy katsomassa ja kertoo kavereilleen: "ei siel oo mitn, ei kannata käyä". Ei sitä sitten tilata keppiä katsottavaksi ja kokeiltavaksi, jos tämmöinen äärimmäinen yleistys sallitaan.
 
Kysehän on juuri siitä, että ostetaan. Miten luulet thomannin muuten pysyvän pystyssä?
 
Ja sama homma et tilataan sokkona on kaikissa pienemmissä liikkeissä. Ei ole varaa pitää varastoa.
 
Itseä se ei haittaa. Ei kitaroista saa kuppaisella parin tunnin kauppasoitolla mitään selville, pari vuotta oikeessa käytössä ja tietää et kuin hyvä tuli!

Nro 1 thing is suhteet, ilman niitä on aikas orpo olo perustaa yhtään mitään firmaa.

Aika kuollut ajatus minusta. Entisenä yrittäjänä suosittelen tekemään laskelmat niin, että lopulllisista (usein liian optimistisista) laskelmista vähennät 30 % tulopuolelta ja lisäät 30 % menopuolellle. Näin ollaan suurinpiirtein totuudessa. Niinkuin edellä mainitaan, erikoistumalla voisi saada jotain ehkä aikaiseksi.