| Aihe: Mitä on sovittaminen? | |
|---|
 hoffe
09.06.2005 18:55:42 (muokattu 09.06.2005 18:59:23) | |
|
Kun kerran ks. aiheelle aukesi tämä uusi alue, niin olisi hyvä pohtia tarkemmin, mitä sovittaminen itseasiassa on. Haulla löysin muutaman viestiketjun, joista osa oli jo vanhoja. Viestiketjuja lueskeskeltuani heräsi muutama kysymys.
Mitä sovittaminen on? Missä menee populaarimusiikissa säveltämisen ja sovittamisen raja? Miten sovittaminen sijoittuu tuottamis- ja musiikinluomisprosessiin? Raja on tietysti hämärä monesti, varsinkin tapauksissa, jossa biisit tehdään yhdessä esim. bändikämpillä. On helppo ajatella, että ensin syntyy teos (sävellys), jonka jälkeen mietitään, miten tämä syntynyt epämääräinen olio ilmaistaan (sovitus). Kuitenkin monesti saattaa itse ilmaisu vaikuttaa sävellykseen, siihen millainen sävellysotuksesta tulee. Luulen, että monilla menee sovittaminen ja säveltäminen sekaisin (itsellä myös joskus).
Onko sovittamiselle jokin järkevä ja yksiselitteinen määritelmä?
Tuossa muutama aiheesta käyty keskustelu:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=20105
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=12&t=150
"Musta on paras väri, kunnes löytyy jotain tummempaa." | |
Onko sovittamiselle jokin järkevä ja yksiselitteinen määritelmä?
Teostolla ainakin on käsittääkseni tästä olemassa oma määritelmänsä. Nettisivuiltansa en kuitenkaan onnistunut sitä löytämään, osaisiko joku muu auttaa?
"Jos 8-biitissä on groove hakusessa, niin ei siinä kiipparisti voi käsittääkseni ihmeitä tehdä. Voi tietysti ostaa rumpalille ja basistille drinkin, mutta se saattaa vain pahentaa tilannetta"
-U. Honey | |
Muusikko-lehdessä on äskettäin käsitelty aihetta.
"sinun kaikkitietävyytesi alkanut pikku hiljaa ärsyttämään" - Jalmus - "ja kiitos, en enää tarvitse kommenttiasi tähän" | |
Muusikko-lehdessä on äskettäin käsitelty aihetta.
Kävin kirjastossa lukemassa artikkelin. Kyseessä on toukokuun numero ja artikkeli on kai ensimmäinen osa aikasemmin Selviksen julkaisemasta seminaariesitelmästä. Sovittamista käsiteltiin paljolti teoston näkökulmasta.
Sovittaminen ei ollutkaan niin yksinkertainen asia kuin olin luullut. Yllätyksenä minulle oli esimerkiksi se, että pelimannimusiikkiin rumpukompin lisääminen ei ole sovittamista, toisin kuten vastaavissa tapauksissa olen ajatellut. Artikkelista sai sen kuvan, että sovittamiseen liittyy jonkin asteinen luova työ. Jopa teoksen yksinkertaistaminen voidaan laskea sovittamiseksi, koska yleensä toimiva yksinkertaistaminen on vaikeampaa kuin minimaalisen sävellyksen rikastaminen.
Artikkelissa käsiteltiin myös rinnakkaissäveltäjän(?) käsitettä. Kun joku tai jotkut säveltävät sointukulun ja melodian, niin "harjoitussessioissa" muut lisäilevät mahdollisia sovituksellisia elementtejä. Näin ainakin yleensä bänditoiminnassa. Jos jonkun sovittajan tuoma elementti nousee merkittäväksi teoksen kannalta, hänet voidaan merkitä rinnakkaissäveltäjäksi. Artikkelissa oli kuitenkin maininta tapauksista, joissa tällaisissa tilanteissa idean keksijät on merkitty sovittajiksi. Raja sovittamisen ja säveltämisen välillä voikin olla hieman hämärä. Artikkellista sain sen kuvan, että sovittamisen ja säveltämisen rajapyykki pitäisi selvittää jo hyvissä ajoin ennen teoksen valmistumista, siis kuka hoitaa sävellyspuolen ja kuka toimii vain sovituspuolella. Helposti sanottu.
"Kaikkien kukkien puutarhassa vallitsee rikkaruohojen tyrannia." |  Sertzo S
10.06.2005 13:51:30 (muokattu 10.06.2005 13:58:42) | |
|
Raja on mielestäni todellakin hämärä esim. pop / iskelmämusiikissa. Monet coverit ovat usein vain kopioituja alkuperäisistä soundeja myöten, mutta sovittajan paikalla lukee kyllä yleensä jonkin suomalaisen, tunnnetunkin sovittajan nimi.
Coverin on muistutettava paljon alkuperäistä luullakseni siksikin, että omaperäiset ratkaisut eivät kenties biisiä myisi tarpeeksi levynä.
Voidaan siis esittää hyvinkin kysymys monenkin yllämainitujen tyyppisten teosten eli coverien osalta: Kuka onkaan sovittaja?
Näin ollen sovittajan paikalla pitäisi lukeakin suomeksi: kopisti. | |
Oon kuullu sellasen määritelmän että sovittaminen on alkuperäisen sävellyksen muuttamista..eli tuota lausetta mukaillen jos piisi tehdään yhdessä kämpillä niin kaikki siihen jotain keksineet ovat säveltäjiä mutta jos esim laulaja tuo biisin kämpille ja siihen keksitään tavaraa päälle niin se on sovittamista...???
tulinen vai mieto? | |
Oon kuullu sellasen määritelmän että sovittaminen on alkuperäisen sävellyksen muuttamista..eli tuota lausetta mukaillen jos piisi tehdään yhdessä kämpillä niin kaikki siihen jotain keksineet ovat säveltäjiä mutta jos esim laulaja tuo biisin kämpille ja siihen keksitään tavaraa päälle niin se on sovittamista...???
Siinähän se ongelma tulee, kun joku tuo kämpille juuri pelkän sointukulun. Sehän ei ole itsessään vielä mikään kappale, mutta vaikea se on toiselle kertoa. | |
Itse olen miettinyt asiaa niin, että jos joku bändin jäsen tuo jotain omaa biisiin (pienen riffin, leadpätkän, kompin) niin se on sovittamista. Myös ehdotetun kuvion muuttaminen on sovittamista. Jos taas joku soittaa niin kuin hänelle on ehdotettu soitettavaksi, en pidä soittajaa sovittajana.
Sen sijaan jos joku haluaa lisätä kokonaisen osan kappaleeseen, joka muuttaa oleellisesti koko biisin rakennetta, aletaan lähestyä säveltämistä. Myös lead-/laulumelodian luominen on säveltämistä, ja jossain määrin ehkä myös soolojen säveltäminen. Tämä siitä syystä, että MELODIA on mielestäni kappaleelle tunnusomaisin elementti, sen "sielu".
Eli vetäisin rajan siihen, että sovittaminen muuttuu säveltämiseksi siinä vaiheessa, kun kappaleen luonne/rakenne oleellisesti muuttuu.
"Humala ilman viinaa on teeskentelyä." |  Jouni Antero
02.08.2005 14:00:45 (muokattu 02.08.2005 15:01:19) | |
|
Itse olen miettinyt asiaa niin, että jos joku bändin jäsen tuo jotain omaa biisiin (pienen riffin, leadpätkän, kompin) niin se on sovittamista. Myös ehdotetun kuvion muuttaminen on sovittamista. Jos taas joku soittaa niin kuin hänelle on ehdotettu soitettavaksi, en pidä soittajaa sovittajana.
Sen sijaan jos joku haluaa lisätä kokonaisen osan kappaleeseen, joka muuttaa oleellisesti koko biisin rakennetta, aletaan lähestyä säveltämistä. Myös lead-/laulumelodian luominen on säveltämistä, ja jossain määrin ehkä myös soolojen säveltäminen. Tämä siitä syystä, että MELODIA on mielestäni kappaleelle tunnusomaisin elementti, sen "sielu".
Eli vetäisin rajan siihen, että sovittaminen muuttuu säveltämiseksi siinä vaiheessa, kun kappaleen luonne/rakenne oleellisesti muuttuu.
No minä itse olen saanut aina aikaajoin selvitellä asiaa ja yleensä se on siten, että säveltäjän painoarvo on melkoinen.
Joitain esimerkkejä:
Jos joku kirjoittaa kolmen minuutin pop-rallista 15 minuuttisen sinfoniaversion, se on sovittamista.
Jos joku kirjoittaa em. 3 minuttin pop-rallista 3 minuutin sinfoniaversion korvaten vain pop-soittimet klassisilla kyseessä on yleensä vain ns "instrumentointi" (eli ko hlö kirjoittaa mitkä instrumentit korvaavat toisensa ko sävellyksessä ja miten).
Jos em. kappaleesta tehdään kovin jo eri kuuloinen ja se sisältää esim erikseen kirjoitetun intron/välikkeen jne niin se voi olla joko sovitus tai (etenkin klassisen musiikin alalla yleinen) "variaatio".
Myös yksi esimerkki on mm Jethro Tullin joissain kappaleissa olleet merkinnät:
music & words: Ian Andersson
Additional material: Martin Barre
Jolloin esim jotkut introt/välikkeet on eritelty alkup. sävellyksestä.
Jos kappaleen voi esittää sointusäestyksellä ja laulamalla, se on yksinkertaisimmillaan sävellys. Se joka esim sitten soittaa ja nysvää siihen seitsemän kitaran riffit ja sointuvallit ja muut voi olla joko sovittaja tai instrumentoija (säveltäjällä on yleensä aika pitkälle oikeus määritellä).
Melodian tekeminen sointukiertoon/riffiin on aina säveltämistä. Harmoniastemman teko on yleensä enintään sovittamista. Riffin teko melodian/soinnutuksen alle on sovittamista.
Jos musa on pelkkää riffiä ja ei-melodista puhetta/huutoa jne niin ilmeisesti...tuota...hm...
Intron/välikkeen kirjoittaminen on joko säveltömistä tai sovittamista riippuen siitä onko se lähinnä kappaleen varioimista vai jo itsessään itsenäinen mini-sävellys.
Itse esim olen tehnyt Senegalilaisten tuttujeni kanssa muutamia julkaisuja, joihin olen ohjelmoinut ja kirjoittanut kone/looppi-rummut, useat koskettimet ja soittanut useamman raidan kitarat (kaikki omasta päästä) ja olemme sopineet, että jos kyseessä on ollut heidän oma sävellys, olen vain soittaja, mutta jos kyseessä on kansanlaulu on "Trad arr"-oikeudet kirjattu molemmille.
Juttu ns on veteen piirretty viiva ja sopimalla voidaan aina miettiä asioita uudelleen.
Asialla on toinenkin puoli: itse olen sekä Teoston että Gramexin jäsen ja lupasin tehdä kaverini koulutusvideoon taustamusat. Juttu ei ollut mitenkään ihan selkeä...kolme puhelua em tekijänoikeusjärjestöjen asianajajille toi lopulta ratkaisun: tein löyhästi bluesiin perustuvaa musiikkia, jonka merkitsin tekijänoikeudeltaan vain "Traditionaali" ja luovutin äänitteen Gramex-oikeudet (eli äänitteen kaikki oikeudet) lahjana kaverilleni...ainoa keino välttää mahdollinen rahanmeno, koska jos se olisi ollut vaikka "Trad arr"- olisi minulla ollut jo Teosto-oikeus sovitukseen joka vuorostaan olisi vaatinut kaveria maksamaan Teosto-maksuja ja...ja...niin edelleen...
Edit, edit...täydennystä ja lukihärö | |
Olipas hyvin kirjoitettu ja perusteltu tuo ylläoleva. Napsautin plussan. | Sertzo S
04.08.2005 11:53:45 (muokattu 04.08.2005 11:55:19) | |
|
Tuli tässä vain mieleeni, että lähetin jokin aika sitten kohteliassävytteisen viestin eräälle tunnetulle sovittaja/säveltäjäpianisteille hänen kotisivuilleen palaute-osioon. Hän on sovittanut ansiokkaasti kerran erään iskelmäni. Pyysin häneltä laulajan yhteystietoja, joka esitti kappaleeni äänitteellä, koska olen hukannut yhteystietonsa ja lainannut sen ainoan saamani singlen jollekin, eikä sitä ole palautettu. En muista nyt kenelle lainasin. (ÄLKÄÄ LAINATKO KELLEKÄÄN MITÄÄN TEILLE TÄRKEITÄ ÄÄNITTEITÄ!) Mitään vastausta ei ole kuulunut, joten aika sisäänpäinkääntyneitä näyttävat nämä huippumuusikot ja sovittajat näin ollen olevan. Omat yhteystietoni puhelimineen ja s-posteineen tuohon viestiini ko.sovittajalle laitoin tietenkin. | |
Osittain nämä termit ovat nykyaikaisen musiikin osalta aikansa eläneitä (vrt. mistään mitään tietämätön jamppa vääntää loistavaa tanssimusaa vaikka ACIDilla tai vastaavalla). Toki systeemi toimii edelleen, mutta jossain vaiheessa täytyy vain unohtaa, mikä termien "sävellys" ja "sovitus" merkitys on joskus ollut. ;) Ne ovat vain sellaisia hauskoja kikkoja, joiden perusteella musiikin (tai "musiikin") tekijä saa työstään rahaa.
Teoston kannalta sävellys on yhtä kuin melodia. Tai jos halutaan olla oikein ironisia, sävellys on yhtä kuin tietue Teoston tietokannassa. Sovitus on toinen tietue siellä kannassa. ;) "Sävellys"-tietueeseen "säveltäjä"-kenttään yksilöidyn henkilön täytyy antaa lupa sen "sovitus"-tietueen luomiseen... Jos halutaan selvittää näiden virtuaalimaailman bittien vastaavuus reaalitodellisuuteen jossain tietyssä tapauksessa, voi olla, että täytyy mennä lakituvan puolelle.
Samat kysymykset tulevat vastaan Gramex-korvauksissa. Kuinka monta "raitakorvausta" saa, jos on tehnyt vaikka ProToolsiin sata "raitaa", jotka koostuvat lukemattomista äänitetyistä, kopioiduista ja tuhannen kummallisen prosessoinnin kautta muovatuista erilaisista pätkistä? Jotain sinne paperiin pitää merkata, ja loppujen lopuksi kyseessä on vain tietokannan tietueita ja kenttiä, joiden perusteella eri ihmisten "tileille" voidaan laittaa "rahaa", jota vastaan saa kaupasta olutta ja makkaraa. Ihan jänskä systeemi. | |
"Samat kysymykset tulevat vastaan Gramex-korvauksissa. Kuinka monta "raitakorvausta" saa, jos on tehnyt vaikka ProToolsiin sata "raitaa"
Tuossa taitaa olla muistini mukaan joku maksimimäärä, jonka voi ilmoittaa. En ole varma asiasta. | Sertzo S
04.08.2005 13:23:16 (muokattu 04.08.2005 14:25:58) | |
|
Muistan myös kysyneeni koneilla tehdessäni elokuvamusaa Gramexilta korvausasioista. Elokuvamusiikista ei tietojeni mukaan suoriteta Gramex-korvauksia niissä esiintyville taiteilijoille; ei solisteille, eikä siis tekemistäni koneraidoistekaan.
Teostot toki tulee sitten aikanaan. | |
Siinä on kai pidetty ohjeena, että yksi kerrallaan soitettava "juttu" on yksi raita, vaikka se koostuisikin monesta hiirellä naksutellusta "raidasta".
Mutta yhtä kaikki, jos tyyppi tekee miestyövuoden jotain ihmeellistä konejuttua, niin mikä siinä on sitten se "raita" - ihan mahdoton sanoa. Käytännössä siis raitakorvaukset ovat vain keino jakaa gramex-tuloja. Kuvaavampi nimi raitakorvaukselle voisi olla "osuusyksikkö kappaleen äänimateriaalin synnyttämisessä". Näitä osuusyksikköjä sitten jaeltaisiin sen mukaan, miten tuotantoporukka kohtuulliseksi keskenään sopii. | |
Siinä on kai pidetty ohjeena, että yksi kerrallaan soitettava "juttu" on yksi raita, vaikka se koostuisikin monesta hiirellä naksutellusta "raidasta".
Mutta yhtä kaikki, jos tyyppi tekee miestyövuoden jotain ihmeellistä konejuttua, niin mikä siinä on sitten se "raita" - ihan mahdoton sanoa. Käytännössä siis raitakorvaukset ovat vain keino jakaa gramex-tuloja. Kuvaavampi nimi raitakorvaukselle voisi olla "osuusyksikkö kappaleen äänimateriaalin synnyttämisessä". Näitä osuusyksikköjä sitten jaeltaisiin sen mukaan, miten tuotantoporukka kohtuulliseksi keskenään sopii.
just noinhan tuo käytännössä menee ja pitää mennäkin. Gramexilla oli ainakin aikoinaan eri suoritukset painoarvoitettuja tyyliin: solistin arvo suurempi kuin rumpalin jne, mutta nykyisin saa jakaa miten arvon artistit itse haluaa. Olen kuullut (urbaani-legenda?) tarinoita kuinka joku rumpali kirjasi itselleen soittimiksi jokaisen rumpusetin osasen erikseen...eipä tarvi enää. | |
Eikös tällä monesti tarkoteta esimerkiksi ihan vain rakenteen tekemistä biisiin?
"Roll with it, or get rolled over motherfucker!" - Dimebag Darrell 1966-2004 R.I.P. | |
"Samat kysymykset tulevat vastaan Gramex-korvauksissa. Kuinka monta "raitakorvausta" saa, jos on tehnyt vaikka ProToolsiin sata "raitaa"
Tuossa taitaa olla muistini mukaan joku maksimimäärä, jonka voi ilmoittaa. En ole varma asiasta.
6 M:mää
Mä lopetan nää hommat! | |
Plussa täältäkin Jouni A:lle
Virallisesti semi-urpo! ÄrLä #009 | Johann Onn
17.09.2005 15:36:47 (muokattu 17.09.2005 15:37:18) | |
|
hoffe kirjoitti:
Mitä sovittaminen on? Missä menee populaarimusiikissa säveltämisen ja sovittamisen raja?
Mun mielipide on aina ollut se, ett jos jollain on valmis biisi, joka soitettaan 1:1 sen alkuperäisen "näin sen kuuluu mennä" kaavan mukaan, kaikki krediitit tekijälle.
Jos joku keksii jotain niin mullistavaa, kuten vaikka niin iskevän bassokuvion, joka muuttaa "785678 tusinassa" täytebiisin oikeaksi BIISIksi, voidaan jo miettiä, pitäisikö kuvion tekijälle antaa sävellyskrediittiä. Mun mielestä biisin säveltäjän / säveltäjien, pitäis just siks, tehdä kaikki itte mahdollisimman valmiiks, ettei edes jouduttais pohtimaan tommosia.
Meillä oli yhdessä bändissä eräs, jonka biisit oli aina sitä "soinnut paperilla, jotenkuten tai ei missään järjestyksessä" materiaalia. Eli niistä raakileista tehtiin yhdessä toimivia biisejä. Tähän kun yhdisti ongelmallisen "teette mitä teette, kaikki kunnian kuuluu mulle" asenteen, lopputulos ei ollu aina paras mahdollinen. Mutt mitä nyt voi odottaa, kun se oli lähinnä sellasta "tossa on rakennusmateriaalit, tehdään mulle talo ja jos joku kysyy, niin mää tein sen sitt ihan yksin" hommaa.
Mutt itsekeskeisten ihmisten kanssa on tunnetusti, erittäin "helppoa" ja "mukavaa", tehdä sitä "yhteistyötä". | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
