Rummut: rumpukamat ›

Kukas heppu tuo on? Missä soittaa/soitti?
 
Morgan soitti ( n. 14 - 16 vuotiaana ) Zappan kanssa muutaman session. On yksi niistä harvoista rumpaleista, jotka osaa lukea Zappan rumpunuotteja.

Hmm. Itse luin kyllä tuon Zappa-homman vähän eri tavalla, Morganin itsensä muistelemana. Olikohan sekin tuolla sivuilla.
 
EDIT: Tuossahan se: http://www.morganagren.com/biography/zappastory1.asp

Joo, saattaa olla. Mä kuulin, että Zappa ruotsin keikalla pyysi Morganin lavalle. Sitten ameriikassa olisivat jammailleet enemmänkin. Täytyypä mennä noille sivuille kattomaan.
 
EDIT: Hieno stoori oli. Ameriikan reissu menikin vähän munilleen soittamisen osalta, mutta muuten... huh.

Black Dogissa komppi laahaa, se siitä timesta! ;)
Ei vaan ite jollain tavalla tykkään Bonhamin soitosta, varsinkin soundista, jonka yhdessä loivat John Bonham ja äänittäjä Andy Johns, mitä ei pidä unohtaa. Harmi vaan, että muusikoista tulee liian legendoja kuolemansa jälkeen. Omasta mielestäni Bonzo oli oman aikansa parhaita rokkirumpaleita muiden joukossa, mutta liian ylistetty nykyään. Persoonallinen hän oli, muttei ylitse muiden. Hyviä ja persoonallisia soittajia löytyy vaikka kuinka
paljon.
Bonzonkin juuret taisi olla jazzissa, mistä monet tuon ajan rumpalit kopioivat juttunsa, lisäten tietenkin omia juttuja mukaan. Buddy Richissä oli jo alkuaikoina samaa energiaa ja drivea kuin Bonzossa ja Ian Paicessa. Paice vaan kolahti mulle ensin..ja tosi lujaa! ;)

Bonzonkin juuret taisi olla jazzissa, mistä monet tuon ajan rumpalit kopioivat juttunsa, lisäten tietenkin omia juttuja mukaan.
 
Oikeastaan kaikkien tuon ajan rumpaleiden juuret ovat jazzissa...

Jännä on se laahausvaikutelma, mikä Bonzon soitosta tulee aika-ajoin. Monesti tuntuu, että nyt jää rumpali kelkasta, mutta ei sittenkään, kyllä ne iskut sieltä aikanaan tulevat :)
 
Mä oon edelleen aivan täpinöissäni Bonhamin tyylistä ja soundista. Viimeksi ostin Presence -albumin... tiukkaa tiukkaa.. hikihän sitä kuunnellessa tuli.

Omasta mielestäni Bonzo oli oman aikansa parhaita rokkirumpaleita muiden joukossa, mutta liian ylistetty nykyään. Laita nyt ihmeessä joku referenssi. Kuka oli muka kovempi? Nykyisin saadaan tekniikalla kaikki rumpalit timeen ja soundaamaan hyvälle. Voit toki itse kokeilla noin isolla setillä ja parilla mikillä saada aikaan tuollaista Bonzon jälkeä. Jos saisit, olisi sinulla paljon duunia rumpalina.

Enpä tarkoittanutkaan sitä laahausta mitenkään vittuiluna. Itelläkin tapana laahata, ennemmin kuin kiilata;). Minun mielipide vaan on, että liian ylistetty "legenda", mikä ei suinkaan tarkoita ettenkö diggaisi Bonzon soittotyylistä. Onko sitä pakko aina nostaa jollekin jalustalle ja korokkeelle ketään. Vaikutteita saa ja pitääkin ottaa, mutta omasta mielestäni mikään jumaloiminen ei oikein nappaa. Bonhamin voimakas soundi oli myös osaksi tilamikityksen ja 1176-kompuran ansiota. Kompressoimalla voimakkaasti tilamikrofoni(t) yhdistettynä hyvin soivaan tilaan, saa aikaan lisää jytää.
Tosin olihan soundi kyllä ukossa itessään, sitä ei voi kiistää, mutta muutkin seikat vähän auttoi asiaa ;)
Älkää nyt alottako mitään sotaa mielipiteistä, kuten foorumeissa yleensä on tapana =)
Lisään vielä sen, että en diggaa nykypäivän musaa, soundia ja digitaaliäänitystä juurikaan. Leikkaa/liimaa-jutut on amatöörien hommaa, ennemmin jättää ne virheet kuuluviin, jos ei parempaa saa aikaan.

Enpä tarkoittanutkaan sitä laahausta mitenkään vittuiluna. Itelläkin tapana laahata, ennemmin kuin kiilata;). Minun mielipide vaan on, että liian ylistetty "legenda", mikä ei suinkaan tarkoita ettenkö diggaisi Bonzon soittotyylistä. Onko sitä pakko aina nostaa jollekin jalustalle ja korokkeelle ketään. Vaikutteita saa ja pitääkin ottaa, mutta omasta mielestäni mikään jumaloiminen ei oikein nappaa. Bonhamin voimakas soundi oli myös osaksi tilamikityksen ja 1176-kompuran ansiota. Kompressoimalla voimakkaasti tilamikrofoni(t) yhdistettynä hyvin soivaan tilaan, saa aikaan lisää jytää.
Tosin olihan soundi kyllä ukossa itessään, sitä ei voi kiistää, mutta muutkin seikat vähän auttoi asiaa ;)
Älkää nyt alottako mitään sotaa mielipiteistä, kuten foorumeissa yleensä on tapana =)
 
Itse ainakin löydän sen "jutun" Bonzon soittotyylistä enkä niinkään yksin soundista. Hänen tapansa soittaa juuri tarpeeksi, muttei yhtään liikaa, ja tiputella biisiin sopivat fillit paikoilleen oli minusta se ydin. Ja toinen sitten tietysti ne kompit, ja sellainen "huohotus" siinä soitossa, jota en ainakaan itse ole koskaan saanut aikaan soittaessani klikkiin.
 
Tavallaan se klikki seuraa Bonzoa eikä päinvastoin. Eikä tää ole mitään jumaloimista, mutta yksi argumentti voisi olla sekin, että ainakin itse olen aina erottanut biisistä heti kun Bonham on rummuissa. Myöskin silloin aikoinaan, kun Zeppelin ei ollut vielä niin selkäytimessä.

1176-kompuran ansiota Taasko meille yritetään suoltaa tätä? Kompurat ovat ihan suolesta. Varmaan kaikilla Bonzon livevedoillakin oli juuri nimenomainen kopura. Äänittäjät ovat jotenkin kummallisia. Lähes kaikki tunkevat noita hemmetin kompuroita, joilla kunnon virvelistä tehdään lehmänkello.

Mikitkin on varmaan ihan suolesta...

Mikitkin on varmaan ihan suolesta... Aika suuri osa on ;-) Kompuroita käytetään, koska 99% kuluttajista kuuntelee musaa surkeilla vehkeillä. Jos pyritään luonnolliseen äänentoistoon, jää kompressoritkin pois.

Mutta kun 16 bitillä voi mallintaa vain rajallisen dynamiikan... sama 24 bitin kanssa... Pakko kompressoida koska sellaista asiaa kun luonnolinen äänentoisto ei ole olemassakaan siitä hetkestä lähtien kun ääntä aletaan äänittää. Se on illuusiota koko homma... Ei siinä kompressiot tai muut tee asiaa yhtään luonnottomammaksi noin niinkuin periaatteessa. Tottakai asioita jos liiottelee niin luonnollisuus vähenee....

Sama juttu: ne rumpalipolot ovat vasta polun alussa taapertamassa, jotka hakevat soitoltaan monimutkaisuutta. Polot ovat unohtaneet yhteissoiton, pocketin ja grooven - juuri ne rytmimusiikin ominaisuudet, jotka tekivät Zeppelinin musiikistakin afroamerikkalaista. Monimutkainen kilkuttelu on samanlaista tyylirasismia kuin länsimainen moderni konserttimusiikki, missä perinne ja juuret on korvattu matematiikalla. Samalla onnellisesti unohdetaan se tosiasia, että ihminen tulee Afrikasta kuten settirummutuksen rytmiikkakin.
 
Odotan sitä päivää innolla kun Bozzio, Portnoy ja Mangini oppivat kunnioittamaan musiikkia ja svengaamaan. He soittavat monimutkaisesti ja hekin ovat yhteissoittomielessä vasta polun alussa tai tehnyt häränpyllyä sen suhteen: Bozzio tekee soolokeikkoja, koska hän on omasta mielestään kypsä tekemään "persoonallista rumputaidettaan", mutta kuka perinteinen artisti haluaisi hänet keikoillensa?
 
Nyt sä puhut munasta ja kanasta, groove-rumpaloinnista ja teknisestä, rajoja koettelevasta rumpaloinnista. Kaikki yllä mainitsemasi rumpalit ovat kyllä taatusti esim. sinua paremmin selvillä rytmimusiikin perinteistä ja uskallan väittää, että jumaloivat bonzoa vähintään yhtä paljon kuin sinä ja useimmat muut. He vain kuuluvat siihen alati kasvavaan joukkoon, jota ei tyydytä pelkkä groovaava soitto. He ovat järjettömien harjoitustuntien/rumputuntien jälkeen päätyneet tähän ja ennen kaikkea, heillä on erittäin paljon faneja. Maailma muuttuu mies hyvä. Yritä roikkua mukana, jos et kykene niin salli se muille.

Nyt sä puhut munasta ja kanasta, groove-rumpaloinnista ja teknisestä, rajoja koettelevasta rumpaloinnista. Kaikki yllä mainitsemasi rumpalit ovat kyllä taatusti esim. sinua paremmin selvillä rytmimusiikin perinteistä ja uskallan väittää, että jumaloivat bonzoa vähintään yhtä paljon kuin sinä ja useimmat muut. He vain kuuluvat siihen alati kasvavaan joukkoon, jota ei tyydytä pelkkä groovaava soitto. He ovat järjettömien harjoitustuntien/rumputuntien jälkeen päätyneet tähän ja ennen kaikkea, heillä on erittäin paljon faneja. Maailma muuttuu mies hyvä. Yritä roikkua mukana, jos et kykene niin salli se muille.
 
Niin kauan kun biisintekijät haluavat tuoda nimenomaan biisinsä esille, niin tuollaisille tekniikkarumpaleille ei ole kovin paljoa tilausta. On eri asia soittaa Steve Vain bändissä/soittaa rumpaleille kuin soittaa oikeasti työkseen ja sellaisten soittajien kanssa joita kiinnostaa enemmän se musiikin tekeminen kuin se soittaminen tai rajojen rikkominen. Tuo todellinen musiikkielämä voi tulla teknikkajampoille aikamoisena shokkina. Tekniikkaäijille on todella vähän kysyntää... Ei niitä kliniikkoja voi loputtomasti pitää...
Erittäin paljon faneja...? Muitakin kun rumpaleita/muusikoita....tuskin.... Suurinosa musiikin kuuntelijoista haluavat kuunnella hyviä biisejä eikä mitään open-hand-concept-remote-hihat-stack-independet-kikkailua. Nyt puhutaan niin marginaalisesta musiikista ettei mitään rajaa. Siinä on kyllä totuuden siemen tuossa "järjettömien harjoitustuntien/rumputuntien jälkeen"-osiossa. Nimittäin niin monet rumpalit treenaavat nykyään niin järjettömiä juttuja eivätkä osaa peruskomppia soitta OIKEASTI hyvin, että en ole ollenkaan huolissani mistään rumpalien vallankuomouksesta. Työtilanne näyttää tulevaisuudessa hyvältä...

Mutta kun 16 bitillä voi mallintaa vain rajallisen dynamiikan... sama 24 bitin kanssa... Pakko kompressoida koska sellaista asiaa kun luonnolinen äänentoisto ei ole olemassakaan siitä hetkestä lähtien kun ääntä aletaan äänittää. Se on illuusiota koko homma... Ei siinä kompressiot tai muut tee asiaa yhtään luonnottomammaksi noin niinkuin periaatteessa. Tottakai asioita jos liiottelee niin luonnollisuus vähenee.... Totta turiset. Bonzon suuruus ei kuitenkaan ollut hiukkaakaan äänitystekninen asia. Tuohon aikaan käytetty tekniikka mieluumminkin rajasi, kuin tuki rumpalin työtä.

Laita nyt ihmeessä joku referenssi. Kuka oli muka kovempi? Nykyisin saadaan tekniikalla kaikki rumpalit timeen ja soundaamaan hyvälle. Voit toki itse kokeilla noin isolla setillä ja parilla mikillä saada aikaan tuollaista Bonzon jälkeä. Jos saisit, olisi sinulla paljon duunia rumpalina.
 
Kun nyt kysytään (vaikka ei minulta!), niin laitetaan sitten muutama: Carmine Appice, Ian Paice, Mitch Mitchell. Yhtä hyviä kun Bonzo, mutta ei ihan yhtä "legendaarisia". Miksikö? He elävät vielä ;)

Niin kauan kun biisintekijät haluavat tuoda nimenomaan biisinsä esille, niin tuollaisille tekniikkarumpaleille ei ole kovin paljoa tilausta. On eri asia soittaa Steve Vain bändissä/soittaa rumpaleille kuin soittaa oikeasti työkseen ja sellaisten soittajien kanssa joita kiinnostaa enemmän se musiikin tekeminen kuin se soittaminen tai rajojen rikkominen. Tuo todellinen musiikkielämä voi tulla teknikkajampoille aikamoisena shokkina. Tekniikkaäijille on todella vähän kysyntää... Ei niitä kliniikkoja voi loputtomasti pitää...
Erittäin paljon faneja...? Muitakin kun rumpaleita/muusikoita....tuskin.... Suurinosa musiikin kuuntelijoista haluavat kuunnella hyviä biisejä eikä mitään open-hand-concept-remote-hihat-stack-independet-kikkailua. Nyt puhutaan niin marginaalisesta musiikista ettei mitään rajaa. Siinä on kyllä totuuden siemen tuossa "järjettömien harjoitustuntien/rumputuntien jälkeen"-osiossa. Nimittäin niin monet rumpalit treenaavat nykyään niin järjettömiä juttuja eivätkä osaa peruskomppia soitta OIKEASTI hyvin, että en ole ollenkaan huolissani mistään rumpalien vallankuomouksesta. Työtilanne näyttää tulevaisuudessa hyvältä...
 
Tästähän siinä juuri on kyse; löytyykö kyrpää lähteä tekemään sitä omaa juttua, vai taivutaanko tuohon mainitsemaasi "anopin tykkäämään" vaihtoehtoon-markkinavoimille. Tottakai on paljon rumpaleita, joille moinen tekniikkahirmuilu ei ikinä ollut edes vaihtoehto, hatunnosto sille. Hatunnosto kaikille niille, jotka rypevät läpi mustan kiven, uskoen 100% siihen omaan juttuunsa.
 
Mitään rumpalien vallankumousta tuskin koskaan tulee, miksi tarvitsisikaan, onhan täällä tilaa meille kaikille. Olen samaa mieltä siitä, että perusjutut on joka jannun hallittava. Vaikka kuinka olet Bozzio, niin sitä peruskomppiakin täytyy aina välillä soittaa. Noista fanimääristä, montako fania on esim. vinnie colaiutalla, peter erskinellä ja gregg bissonetella? Aivan, kyllä nämä rumpalien faniluvut ovat järjestään naurettavan pieniä, ainoastaan muppetit kuten dave grohl ja tietysti vanhat legendat poikkeuksina. Itse en ole mikään super- dream theater fani, mutta kumarrus on syvä, mitä tulee siihen uranuurtamisen, jolla pojat tuovat genreä esiin maan alta. Pojat myyvät kuitenkin jo yli miljoona kopiota per plätty. Tämä on vuosien työn tulos, hedelmää siitä että pojat uskoivat omaan juttuunsa.
 
Kun näistä asioista puhutaan, niin ymmärrän tottakai hyvin realistisen näkökantasi ja ennen kaikkea ymmärrän mistä se kantaa juurensa. Olenhan itsekin jonnin verran pilvilinnojani vuosien varrella kaadellut. Mutta siinä vaiheessa kun minä latelen totuuksia, kuten "turvaa selusta, älä jauha/soita tota omaa juttuas...", niin heitän kapulat nurkkaan. Minulle musiikki on se suuri intohimo, jota tehdään kybällä ja jossa kuljetaan juuri siihen suuntaan, mihin vaistot ohjaavat.
 
Tässä tämä karrikoiden, sitten aina parhaani mukaan yritän myös elää sen mukaan...

Kirjoittelettepa nyt siihen malliin, että bändissä muusikot olisivat jotain vaihdeltavia palikoita, joita voi jostain tilailla tuottajien maun mukaan...
 
Toimiva (rock)bändi on aina kokonaisuus, jossa tekijöiden summa on enemmän kuin matemaattisesti voisi olettaa (1+1+1 = 5).
Jos jätetään erilaiset projektikokoonpanot / studiosessiot pois, hyvä orkesteri on ajan myötä yhteenhitsaantunut kokonaisuus, joka tekee omantyylistään musiikkia jokaisen soittajan hienoiset vivahteet hyödyntäen. Näin toimi myös Zeppelin/Bonzo, Purple/Paice jne. jne.
 
Ilmiön kääntöpuolen huomaa valitettavan usein kun orkesteri vaihtaa miehistöään; uusi laulaja voi muuttaa kaiken, esim. Van Halen ei mielestäni ole mitään van hagarina ...
Rumpali on äärimmäisen tärkeä bändin kokonaissoundin kannalta. Kyllä sen aina huomaa, jos orkesteri on "vuokrarumpalilla" liikenteessä, vaikka hemmo vetäisi 1:1 samat jutut kuin vakiokannuttajakin. (Joskus voi kyllä tulla positiivinenkin muutos; uus-Dingo esimerkiksi)
 
Oikea bändi on aina kokonaisuus! Kaikentyylisille soittajille löytyy varmasti paikkansa.