Bassot ›

http://www.dominantmusic.com.au/fil … reproducts/feature37/warwickemp.htm
 
tuolta kannattaa katsoa warwickin kieliä...
redlabelit ja mustat tehdään nykyään kiinassa...
nämä ovat ilmeisestikin saksalaisia... hintaa en tiedä...
 
Mustat tehdään kylläkin Usassa. Elleivät ne sitten kehtaa niin röyhkesäti kusettaa että ovat muualla tehty vaikka paketissa lukee Made in U.S.A. Keltaset sama juttu.
 
Kiinnostavat kyllä noi kielet, tuleekohan Suomeen milloinkaa?

Mulla on ollut ihan hyviä kokemuksia Warwickin kielistä. Ei olisi ehkä tullut kokeiltuakaan, mutta jazzbassoni oltua muutama vuosi sitten huollossa, panivat siinä yhteydessä warwickin kielet kiinni (keltainen paketti) .
 
En oikeastaan pidä ihan uusien kielten liian metallisesta soundista, mutta muutaman päivän sisäänajolla on warwickit kyllä kuulostaneet hyvältä. Miinuksena on kielten suht lyhyt elinikä. Basson kieltä en ole koskaan saanut soittamalla poikki, mutta ainakin omilla hikoilevilla sormilla soittaessani Warwickin kielet menee tukkoon vähän liian nopeasti.
 
Tällä hetkellä bassossani ei ole Warwickin kieliä, mutta en pidä mahdottomana, että kohta taas laittaisin. Warwickin bassoa en sen sijaan aio hankkia. Yhden Streamer kakkosen joskus omistin, mutta päästyäni siitä eroon, ei ole ollut ikävä.

Mulla on ollu Warwick Corvette Standard reilut 3 vuotta ja oon käyttäny siinä pääasiassa Warwickin omia kieliä; lähinnä black labeleita, mutta myös yellow labeleita.
 
Lähes aina oon joutunu kielisetin vaihtamaan sen takia, kun G- tai D-kieli on katkennu. Nykysin mulla on kertyny noita kieliä sen verran varastoon, että en osta uutta settiä vaan käytän noita vanhoja, jos sellainen löytyy katkenneen tilalle.
 
Mä en tiedä johtuuko se kielestä, bassosta vai soittajasta, että G- tai D-kieli ei kestä kuin 1-2 kuukautta, jonka jälkeen se katkee tallan kohdalta.
 
Aika äkkiä kuitenkin huomasin, että tallapalan insertin, jonka läpi kieli kulkee, reunat on teräviä. Oon yrittäny niitä viilata ohuella viilalla ja vanhoilla kielillä, mutta tulokset on ollu aika heikkoja.
 
Mun kokemukset pohjautuu lähinnä .040-.100 ja .045-.105 -paksuisiin kielisetteihin. Mutta ite kyl tykkään noista .045-.105 paksusista Yellow Label -nikkelikielistä. Soittelin funkahtavaa rokkia bändil ku mulla oli semmoset kielet ja tykkäsin siitä lämpimästä soundista.

Itse olen käyttänyt pääsääntöisesti Rotosoundin kieliä, mutta nyt paikallisella fatserilla olivat loppuneet ja otin sitten yellow labelit (warvicin basso kylläkin) Soittotatsi oli tosiaan jotenkin "karkea", soundi sinänsä ihan jees, mutta sitten oli sellainen ikävä viimestelyongelma sidonnassa, että tallapäässä punos oli jäänyt niin paksuksi, että joutui käyttämään loivempaa väkivaltaa, että sai tungettua paikoilleen. Hirvittää jo valmiiksi irroitus seuraavan vaihdon yhteydessä...
 
edit: niin kieliä en itse ole koskaan saanut poikki, serkkupoika ainoastaan viritteli minun viisikielistä "kitaravireeseen" ja sai H-kielen katkaistua samalla

Kaipa se on kaiken A ja O että kielet istuu satuloihin. Itse istutin joskus 80-100-130-145 DŽaddarion satsin 4-kieliseen Warwickiin ja kun kunnolla viilailin niin että kielet todellakin sopii niin en ole kahteen vuoteen katkaissut vielä yhtään kieltä millään ilveellä. Vire tosin on aika matala mutta kuiteski. Kattellaan..