Bassot ›

http://www.thomann.de/thoiw3_artike … sn=b21318f3bba9f4dbfaf9a4a8ccda5816
 
Eiku toi, heti tilaan kun niit tulee.
 
Ööh, mä ja?

Ööh, mä ja?
 
Jep, ja mä.

Jep, ja mä.
 
Mä ja.

Mä ja.
 
Kaikki vaan. Tilataan niitä 100x kappaletta, kyllä ne kaupaksi menee.

mäkin voisin tollasen virittimen hankkii. ei oo ainakaan hinnalla pilattu.

Tommosen equtus-vehkeen voiskin hommata, niinku huvikseen.

Mulle viritin, chorus ja oktaaveri.
 
Missä siellä on se oktaaveri? En tahdo löytää thomannin sivuilta sitä. Olis just se mikä kiinnostais :P

Tommosen equtus-vehkeen voiskin hommata, niinku huvikseen.
 
Sille en kyllä keksi mitään käyttöä...

Sille en kyllä keksi mitään käyttöä...
 
EQ-spedu on kiva jos soittaa vain basso, putkietunen, päättäri ja kaiuttimet -kokoonpanolla. Pitääis päästä oikeasti testaamaan noiden laatu.

Sille en kyllä keksi mitään käyttöä...
 
Hassutteluun.

Miksereissä (parissakin freelanceeraamassani bändissä on ollut sellainen) kanavat renkkaa, vahvistimissa potikan nupit katkeilevat (liian hentoa valmistetta, muovia!) jne.
 
Onko paljonkin miksereitä joissa potikannupit tehdään esim. sinkkivaluna?

Onko paljonkin miksereitä joissa potikannupit tehdään esim. sinkkivaluna?
 
yhden olen nähnyt, se oli (luultavasti kyrilisistä aakkosista päätellen) itänaapurissamme kasattu. Painoi pirusti ja oli aivan huono. Eikä siinä ollut kuin yksi sinkkivalunappi/kanava, joita oli neljä kappaletta. Nupin funktio jäi epäselväksi kun ei sen säätäminen muuten vaikuttanut soundiin (tai siis kähinään) kuin että se pyöritettäessä rahisi :)

yhden olen nähnyt, se oli (luultavasti kyrilisistä aakkosista päätellen) itänaapurissamme kasattu. Painoi pirusti ja oli aivan huono. Eikä siinä ollut kuin yksi sinkkivalunappi/kanava, joita oli neljä kappaletta. Nupin funktio jäi epäselväksi kun ei sen säätäminen muuten vaikuttanut soundiin (tai siis kähinään) kuin että se pyöritettäessä rahisi :)
 
Joo, sen napin on pakko ollut olla joko ns. tuottajanappi tai ns. yleisönappi. Siitä voi kääntää sanoi kumpi vain sen "lisä napsua basariin" -lauseen. Yleisön kyseenollen se menee tosin "lishää hei napshuu pasharii hei!"
 
*kääntää sitä nappia*
"Onko ny hyvä?"

Joo, sen napin on pakko ollut olla joko ns. tuottajanappi tai ns. yleisönappi. Siitä voi kääntää sanoi kumpi vain sen "lisä napsua basariin" -lauseen. Yleisön kyseenollen se menee tosin "lishää hei napshuu pasharii hei!"
 
*kääntää sitä nappia*
"Onko ny hyvä?"
 
Näin, ja yleensä aina on hyvä "säätämisen" jälkeen ja kaikki ovat jälleen tyytyväisiä :) Monasti (studiossa) miksatessa sisältäpäin naurattaa, kun takarivistä pyydetään tekemään jotain ja ennen kuin on ehtinyt mitään tehdä, tulee "nyt kuulostaa paljon paremmalta" lausahdus :D

Näin, ja yleensä aina on hyvä "säätämisen" jälkeen ja kaikki ovat jälleen tyytyväisiä :) Monasti (studiossa) miksatessa sisältäpäin naurattaa, kun takarivistä pyydetään tekemään jotain ja ennen kuin on ehtinyt mitään tehdä, tulee "nyt kuulostaa paljon paremmalta" lausahdus :D
 
Heh joo. Livenä miekiin aina pyrin jättämään tyhjän kanavan mistä säätää soundeja yleisön pyynnöstä. Tärkeintähän on että jää heille tunne että on tarkkaan harkitut pyynnöt huomioitu. :)

Tässä taannoin olin tampereella trio bravon riveissä tuuraamassa, ja bändin päämikserinä oli behringer, jonka kanssa ei mitään ongelmia ilmennyt. Tiettävästi trion pyörittäjä on tehnyt keikkaa leipätyönä vuodesta -78, mutta kuinka pitkään mikseri on käytössä ollut, on sitten toinen juttu. Anyway, voi olla että jos itse kamansa roudaa ja asianmukaisesti suojaa, pärjää heikomminkin panssaroiduilla kamoilla. En tiedä sitten millaista kaltoinkohtelua "ammattilaisen laitteen" tulisi kestää, hajottamallahan kaikki kama hajoaa.
 
Tuota... kun puhun AMMATTILAISISTA, tarkoitan kyllä ihan eri kaliiberin miehiä. Se, joka tekee työkseen ravintolatriokeikkaa ei ole vielä mun mittakaavassani mikään ammattilainen. Yleensä ne kaverit osaavat vain sen oman tonttinsa, tanssimusiikin. Jotkut paremmin, jotkut huonommin, mutta noin yleiseti ottaen siellä ei sellaisia miehiä soittele, jotka muusikkojen keskuudessa yleisesti luokitellaan ammattilaisiksi. Niitä miehiä on turha pyytää levyille soittamaan jazzia tai telkkariin säestämään lattareita, se kun ei taitu. Tiedän tämän itse tasan tarkkaan, koska aikoinani olen nuo ravintolatriot niin tarkkaan kolunnut ja pannut merkille yleisen ammattitaidon tason.
 
Ammattilaisiksi lasketaan noin yleisesti ottaen muusikkopiireissä esimerkiksi Anssi Nykäsen, Harri Rantasen, Peter Lerchen, Lenni-Kalle Taipaleen, Ape Anttilan, Jari Niemisen tai vaikkapa Olli Ahvenlahden kaltaiset muusikot. Miehet, joilta taittuu mikä vaan pienellä varoitusajalla tai primavistana. Tai tarvittaessa jopa suoraan "hatusta" tarkasti, tyylinmukaisesti ja oikein.
 
Jos näiden miesten varustusta katselet, voipi olla aika vaikea löytää Behringeriä mistään laatikosta.
 
Edelleenkin kirjoitusteni pointti on, ettei Behringer ole mikään huono laite, sillä se täyttää varmasti useimmankin harrastelijamuusikon vaatimustason. Se kestää kevyttä käyttöä ja kulutusta ihan hyvin ja yleensä niistä irtoava soundi sekä muut ominaisuudet ovat useimmille harrastelijamuusikoille riittäviä. Lisäksi se on tosiaankin edullisena tuotemerkkinä houkutteleva hankinta. Mutta kun hinnasta tingitään, se on aina pois myöskin laadusta. Behringer on myöskin tämän käytännössä näyttänyt mm. rakenteellisina heikkouksina eikä se ominaisuuksiltaankaan voi vastata mitenkään kalliimpia vastaavia laitteita.

Tuota... kun puhun AMMATTILAISISTA, tarkoitan kyllä ihan eri kaliiberin miehiä. Se, joka tekee työkseen ravintolatriokeikkaa ei ole vielä mun mittakaavassani mikään ammattilainen. Yleensä ne kaverit osaavat vain sen oman tonttinsa, tanssimusiikin. Jotkut paremmin, jotkut huonommin, mutta noin yleiseti ottaen siellä ei sellaisia miehiä soittele, jotka muusikkojen keskuudessa yleisesti luokitellaan ammattilaisiksi. Niitä miehiä on turha pyytää levyille soittamaan jazzia tai telkkariin säestämään lattareita, se kun ei taitu. Tiedän tämän itse tasan tarkkaan, koska aikoinani olen nuo ravintolatriot niin tarkkaan kolunnut ja pannut merkille yleisen ammattitaidon tason.
 
Ammattilaisiksi lasketaan noin yleisesti ottaen muusikkopiireissä esimerkiksi Anssi Nykäsen, Harri Rantasen, Peter Lerchen, Lenni-Kalle Taipaleen, Ape Anttilan, Jari Niemisen tai vaikkapa Olli Ahvenlahden kaltaiset muusikot. Miehet, joilta taittuu mikä vaan pienellä varoitusajalla tai primavistana. Tai tarvittaessa jopa suoraan "hatusta" tarkasti, tyylinmukaisesti ja oikein.
 
Jos näiden miesten varustusta katselet, voipi olla aika vaikea löytää Behringeriä mistään laatikosta.
 
Edelleenkin kirjoitusteni pointti on, ettei Behringer ole mikään huono laite, sillä se täyttää varmasti useimmankin harrastelijamuusikon vaatimustason. Se kestää kevyttä käyttöä ja kulutusta ihan hyvin ja yleensä niistä irtoava soundi sekä muut ominaisuudet ovat useimmille harrastelijamuusikoille riittäviä. Lisäksi se on tosiaankin edullisena tuotemerkkinä houkutteleva hankinta. Mutta kun hinnasta tingitään, se on aina pois myöskin laadusta. Behringer on myöskin tämän käytännössä näyttänyt mm. rakenteellisina heikkouksina eikä se ominaisuuksiltaankaan voi vastata mitenkään kalliimpia vastaavia laitteita.
 
On sulla lievästi sanoen aika tiukka näkemys ammattimuusikkoudesta...

On sulla lievästi sanoen aika tiukka näkemys ammattimuusikkoudesta...
 
veit jalat suustani.

veit jalat suustani.
 
En tykkää niitä liottaa liikaa, pehmenee känsät muuten...