Rock, pop, alternative ›

scott weiland näyttää ihan leslie nielsenin muumioituneelle versiolle.
 
enpä muistanutkaan, että näin hauskan sutkauksen olen joskus heittänyt.

enpä muistanutkaan, että näin hauskan sutkauksen olen joskus heittänyt.
 
Joo, nauroin keuhkoni pihalle. haha.

Singles-leffa muuten tuli töllöstä taas pari päivää sitten, toivottavasti ei mennyt ohi keneltäkään. Itse näin sen nyt ensimmäistä kertaa ja pitihän se ottaa nauhallekin Alicen livevedon takia. Oli aika herkkua.
 
taitaa maksaa dvd:nä jotain 5 euroa anttiloissa. kannattaa hakea

Tulipa kuunneltua pitkästä aikaa Pearl Jamia ja heidän Lost Dogs levyä (kokoelma harvinaisemmista ei levyillä julkaistuista biiseistä). Olin jo nukahtamaisilani sohvalle kun levy läheni loppuuaan mutta havahduin piiloraitaan joka kuulosti oudolta sillä en ollut aiemmin levyltä sitä huomannut. (Löytyy 2CD:n viimeisen biisin Bee Girlin perästä)
 
Googletus selvitti että biisi on nimeltään "4/20/02" ja se on Vedderin tekemä kappale Staleyn kuolinpäivänä ja ikäänkuin muistokirjoitus Laynelle Eddieltä. Hieno biisi ja tulipa taas Alice In Chains mieleen.
 
Tässä sanat jos ei omista levyä:
So all you fools who sing just like him
feel free to do so now
cuz he's dead
using, using, using,
the using takes toll
iso-lation
just so happy to be one
sad to, sad to think
sad to think of him all alone
onesome friend, we all knew
always hoped you'd pull through
no blame, no blame
no blame, it could be you
using, you can't grow old using
so sing just like him, fuckers
it won't offend him
just me
because he's dead...

Alice in chainsin unplugged on kyllä varsin mainio. Varsinkin Down in the hole lähtee varsin loistavasti. Parhaimpia vetoja unpluggedien historiassa. IMO.

Alice in chainsin unplugged on kyllä varsin mainio. Varsinkin Down in the hole lähtee varsin loistavasti. Parhaimpia vetoja unpluggedien historiassa. IMO.
 
en ole samaa mieltä. fiilistä toki on, mutta sovitukset eivät toimi sitten yhtään, ja Layne laulaa osittain ala-arvoisesti

en ole samaa mieltä. fiilistä toki on, mutta sovitukset eivät toimi sitten yhtään, ja Layne laulaa osittain ala-arvoisesti
 
Kas, toinenkin samanmielinen. Minustakin se on aina ollut melko ponneton veto.

Kas, toinenkin samanmielinen. Minustakin se on aina ollut melko ponneton veto.
 
Minäkin olen samaa mieltä.

en ole samaa mieltä. fiilistä toki on, mutta sovitukset eivät toimi sitten yhtään, ja Layne laulaa osittain ala-arvoisesti
 
No onhan tuossa parantamisen varaa. Layne on haudasta lomalla eikä bändi ollut ennen tota pitkään aikaan aktiivinen. Mutta ei toi onneksi niin huono ole kuin Nirvanan unplugged.

Alice in chainsin unplugged on kyllä varsin mainio. Varsinkin Down in the hole lähtee varsin loistavasti. Parhaimpia vetoja unpluggedien historiassa. IMO.
 
Minä olen täysin samaa mieltä.

Mutta ei toi onneksi niin huono ole kuin Nirvanan unplugged.
 
Mielestäni taas Nirvanalla on ainoa onnistunut grunge-unplugged. Alice in Chainsilla oli hyvä fiilis, mutta sovitukset eivät toimineet. Pearl Jam taas riehui ja soitti aivan kuin sähköisestikin ja rumpali soitti niin kovaa että oikeasta akustisuudesta ei ollut tietoakaan. Nirvanalla sen sijaan näytti oikeasti olleen herkkä tunnelma, sovitukset toimivat ja esim. rumpuja soitettiin hiljaa. Lisäksi bändi ei soittanut suurimpia hittejään vaan ne, jotka parhaiten sopivat akustiseen sovitukseen, ja lisäsivät vielä muutaman mielenkiintoisen coverin ja vierailijan. Spontaaniudesta taas kertoo se, että Kurt päätti vasta itse showssa vetää Pennyroyal Tea:n yksin. Ja viimeisenä kuullun Where Did You Sleep Last Nightin loppunostatuksen intensiteettiin tuskin kukaan tulee koskaan yltämään

Mielestäni taas Nirvanalla on ainoa onnistunut grunge-unplugged. Alice in Chainsilla oli hyvä fiilis, mutta sovitukset eivät toimineet. Pearl Jam taas riehui ja soitti aivan kuin sähköisestikin ja rumpali soitti niin kovaa että oikeasta akustisuudesta ei ollut tietoakaan. Nirvanalla sen sijaan näytti oikeasti olleen herkkä tunnelma, sovitukset toimivat ja esim. rumpuja soitettiin hiljaa. Lisäksi bändi ei soittanut suurimpia hittejään vaan ne, jotka parhaiten sopivat akustiseen sovitukseen, ja lisäsivät vielä muutaman mielenkiintoisen coverin ja vierailijan. Spontaaniudesta taas kertoo se, että Kurt päätti vasta itse showssa vetää Pennyroyal Tea:n yksin. Ja viimeisenä kuullun Where Did You Sleep Last Nightin loppunostatuksen intensiteettiin tuskin kukaan tulee koskaan yltämään
 
Näin. Aic:n Unplugged on kova, mutta Nirvanan ehkä vielä kovempi.

Poltetaanko minut roviolla jos mölaytän että Jar Of Flies on minusta huomattavasti parempi kokonaisuus kuin Dirt? No, kyllähän tuo Down In A Hole kolahtaa kybällä mutta ei kovinkaan montaa muuta ässäbiisiä sen ja Roosterin lisäksi.

Mielestäni taas Nirvanalla on ainoa onnistunut grunge-unplugged. Alice in Chainsilla oli hyvä fiilis, mutta sovitukset eivät toimineet. Pearl Jam taas riehui ja soitti aivan kuin sähköisestikin ja rumpali soitti niin kovaa että oikeasta akustisuudesta ei ollut tietoakaan. Nirvanalla sen sijaan näytti oikeasti olleen herkkä tunnelma, sovitukset toimivat ja esim. rumpuja soitettiin hiljaa. Lisäksi bändi ei soittanut suurimpia hittejään vaan ne, jotka parhaiten sopivat akustiseen sovitukseen, ja lisäsivät vielä muutaman mielenkiintoisen coverin ja vierailijan. Spontaaniudesta taas kertoo se, että Kurt päätti vasta itse showssa vetää Pennyroyal Tea:n yksin. Ja viimeisenä kuullun Where Did You Sleep Last Nightin loppunostatuksen intensiteettiin tuskin kukaan tulee koskaan yltämään
 
Nirvanan Unpluggedissa on muistaakseni joku ihan hyväkin raita, Lake Of Fire, mainitsemasi WDSLN, Plateau hmmm.... Mutta kyllä siitä on aika ajanut ohi pikajunan lailla. 10 vuotta sitten ehkä jaksoi kuunnella, nyt ei. Voisin oikeastaan koittaa, mutta viimeksi kun koitin kuunnella, kuulosti se lähinnä väsyneeltä hissi-osastolta. Ei herätä minussa mitään tunteita. Toi Pearl Jam on sitten kestänyt ajan hammasta. Sehän svengaa kuin hirvi. Vedderi on kuumeessa ja känisä und Dave A. soittaa niin pirun hienosti. Lopun Rockin' In The Free World räjäyttää pankin. Muita kohokohtia on Oceans, SOLAT, Porch ja Aliven skittasoolo.
 
Ei noita sovituksia ole varmasti paljoakaan mietitty. Kesken Euroopankiertueen yksillä treeneillä läpi. Joskin noita oli esitetty akustisesti myös ennen. Mutta munsta toimis.

Alice in chainsin unplugged on kyllä varsin mainio. Varsinkin Down in the hole lähtee varsin loistavasti. Parhaimpia vetoja unpluggedien historiassa. IMO.
 
hyvää siinä on paljon, mutta kun katsoo laneyn kuntoa niin ihan puistattaa. siinä näkyy jo kaikki merkit että mies on menosssa alas ja lujaa. ikävää katseltavaa paikoin, ja cantrelli joutuu paikkailemaan tosi paljon laneyta.

puistattaa. siinä näkyy jo kaikki merkit että mies on menosssa alas ja lujaa
 
Ukko oli jo pohjalla siinä vaiheessa. Oli ollut siellä jo pitkään.

Ukko oli jo pohjalla siinä vaiheessa. Oli ollut siellä jo pitkään.
 
nojuu, mutta eli vielä jokusen vuoden sen jälkeen. ja oli vissiin välissä ihan ok kunnossakin ennen viimmeistä romahdusta. sinne meni.
 
rockstar pushing needle: degeneration trip levyltä poiminta
 
aika paljon biisien sanoissa tuolla cantrellin soololevyllä se pui tuota suhdettaan leneyhin ja mitä sen kuolema/eristäytyminen teki

Poltetaanko minut roviolla jos mölaytän että Jar Of Flies on minusta huomattavasti parempi kokonaisuus kuin Dirt? No, kyllähän tuo Down In A Hole kolahtaa kybällä mutta ei kovinkaan montaa muuta ässäbiisiä sen ja Roosterin lisäksi.
 
komppaan, myös Sap on silkkaa loistavuutta.

nojuu, mutta eli vielä jokusen vuoden sen jälkeen. ja oli vissiin välissä ihan ok kunnossakin ennen viimmeistä romahdusta. sinne meni.
 
rockstar pushing needle: degeneration trip levyltä poiminta
 
aika paljon biisien sanoissa tuolla cantrellin soololevyllä se pui tuota suhdettaan leneyhin ja mitä sen kuolema/eristäytyminen teki
 
Niin, psychotic break on se ehkä selkein esimerkki niistä,. Vitun alakuloinen ja masentunut laulu. Laynen arvoinen ja tunnelma välittyy konkreettisesti.