Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Onko tuttu bändi? onko ostamisen arvoinen levy? Yhden biisin olen levyltä kuullut, taitaa olla 1. biisi : the Passage, ja hyvältähän tämä kuulosti, mutta mitens on loppu levyn laita. Pidin erityisesti hitaammista kohdista kyseissä biisissä(runnomis kohdat tuntuivat jotenkin irtonaisilta) onko levyn keskitempo nopeampi vai hitaampi? Ja lyötyykö fooneja muistakin kappaleista, sopivat aika hyvin tämän bändin musiikkiin. On kyllä luultavasti menossa ostoslistan kärkeen jos rauhallisempaa menoa on luvassa enemmänkin.

Sanon sulle mies: osta ihmeessä.
 
Huomattavasti rauhallisempaa tavaraa löytyy levyltä. Jopa sellanen kiva instrumentaali pätkäkin. Huippu levy!
 
"Lauo Helminen, lauo!" - Antero Mertaranta
 
e: saxafoniakin on ihan riittävästi

Saksofoniahan levyllä ei ole, vaan trumpetti muutamalla biisillä. Loistava levy, suosittelen ehdottomasti.
 
EDIT: Liitän tähän aiemman lausuntoni tuolta "Viimeisin levyostoksesi"-ketjusta:
 
EPHEL DÚATH - THE PAINTER'S PALETTE

Perun kaikki ne kommentit, joita tästä levystä ehdin kirjoittaa ennen metallipalstan tyhjentämistä. Tämä lätyskä on mieletön.

Kasataan yhteen bändiin viisi italialaista: etäisesti Mike Pattonin näköinen black metal -taustainen nuori kitaristi, viisikymppinen jazz/blues-suuntautunut rumpuopettaja, fuusiojazzin koulima basisti, hardcore-piireissä ääntään käyttänyt huutaja ja pehmeä-ääninen, Jeff Buckleyta ihaileva laulaja. Lisätään sekaan vielä muutamalla raidalla vieraileva trumpetisti ja tuottajan luoma elektronisten efektien maailma, niin ainakin kokoonpano on taatusti persoonallisemmasta päästä.

Ephel Dúathin musiikillinen linja ei genrejä kumartele, mutta enimmäkseen poukkoilee holtittomasti jossain metallin ja jazzin välisessä kartoittamattomassa maastossa. Kitaristi Davide Tison huikean monimuotoiset sävellykset eivät taivu minkäänlaisiin perinteisiin kappalerakenteisiin, vaan ovat kukin kuin yksittäisiä palapelejä. Kahden laulajan limittäin eteenpäin viemät biisit leijailevat välillä hienojen laulumelodioiden varassa ja laskeutuvat sitten vihaisiin raivonpurkauksiin. Vaihtelevat sovitukset antavat välillä esiintymistilaa myös sooloinstrumenteille -- bassoa myöten (TJEU: Labyrinthinen puolivälin vimmainen slap bass -pätkä). Kaikesta kuulee, että levyllä soittaa täysimuotoinen yhtye, ei sooloartisti ja hänen taustasoittajansa.

The Painter's Palette kolaa omaa tieuraansa niin syvään umpihankeen, että perässä seuraaminen voi käydä kuulijallekin työstä. Levyn kokonaiskuva aukeaa hitaasti, biisi kerrallaan ja allekirjoittaneella tämä prosessi on edelleen vasta alkutekijöissään. The Painter's Palettea voi suositella kaikille ennakkoluulottomille ja kärsivällisille musiikinystäville; tuttua, turvallista ja perinteistä tuplabasari-voimasointu-kertosäeheviä hakevien on parempi kiertää kaukaa.

Vanhan nostoa, mutta pakko sanoa että yksi hienoimmista levyistä mitä on vähään aikaan tullut kuultua. Ostakaa kaikki tämä.

Erittäin kova levy, ensikuulemalta meni levy ostoslistalle.

Pitäis saapua tuossa viikon päästä kotia tämä lätty. Hieno homma?

Jep! Äsken kuuntelin taas pitkästä aikaa Ephel Duathia kun levy oli 400 km:n päässä eikä siksi ole päässyt kuuntelemaan. Mutta ehdottomasti yksi parhaista. Nahkis, arvostelit muuten aikas hyvin tämän levyn. Kannattaa hommata ehdottomasti. Varsinkin The Picture ja Unpoetic Circle... aah mitä biisejä. Eikä ne muutkaan todellakaan huonoja ole. Milloinkahan tulee uusi levy näiltä kösseiltä. Sitä odottelen jopa enemmän kuin The Mars Voltan uutta.

Milloinkahan tulee uusi levy näiltä kösseiltä. Sitä odottelen jopa enemmän kuin The Mars Voltan uutta.
 
Uuden levyn ("Pain Necessary To Know") äänitykset pitäisivät alkaa tämän kuun lopulla. Tätä odottelen myös.

-We are currently workin' on last couple of numbers for "Pain Necessary to Know": hopefully we'll enter in studio next january in order to release the new album within springtime 2005........buy it! Davide Piovesan (the one behind the drum kit.....)
 
e: ai joo... lpö

Noniin, tuota. Lisää tietoa uudesta levystä.
 
Eli äänitykset alkavat oikeasti 16. helmikuuta Studio 73:ssa Italiassa. Levyn nimi on edelleen "Pain Necessary To Know."
Yhtye toivoo saattavansa rumpu-, basso-, ja kitararaidat kuntoon maaliskuun 9. mennessä, vokaalien ja vaskipuhaltimien nauhoitus aloitetaan sitten 20. päivä. Itse julkaisu tapahtuu "late spring 2005."
 
Kappaleiden otsikot:
Few stars, no refrain and a cigarette
Crystalline Whirl
Pleonasm
New Disorder
Vector
Vector - second movement
Imploding
Vector - third movement
I killed Rebeccah
 
Puhtaita lauluja ei kuulemma tällä kertaa tule, ja vierailevia artisteja löytyy torvien varresta sekä pianon äärestä. Kitaristi/nokkamies Davide Tiso kuvailee uutta levyä näin: "an intelligent use of pain in music!"
 
(lähteet ephelduath.net ja earache.com)

En ole vielä oikeastaan osannut päättää tykkäänkö levystä vai en. Aina aika ajoin sitä tulee kuunneltua, mutta se on jollain tavalla raskasta kuunneltavaa, vähän niin kuin koittaisi imeä jauhelihaa pillillä, vähän aikaa jaksaa ryystää, mutta pian voimat loppuvat. Tiukkaa settiä pojat soittavat ja asetelma on juuri sellainen, mistä tykkään (häröä), mutta orkesterissa on yksi jäsen, joka ei sitten yhtään vakuuta, eli Davido Tolomei (puhtaat laulut). Miehen ääni ei ole oikein mistään kotoisin, siinä ei ole yhtään voimaa ja sitä hädin tuskin kuulee miksausten takaa. Karjujamiehen (nimeä hullukaan muista) ääni on sitten taas aika uniikki, uskomattoman brutaali, mikä puolestaan korvaa puhtaan laulun aiheuttaman suvannon. Kaikkine negatiivisine asioineenkin voin silti suositella levyä, jos ainutlaatuinen kuuntelukokemus kiinnostaa. En ole toiseen tällaiseen törmännyt.

Kas, juuri eilen aloin miettiä että mitäköhän Ephel Duathin uudelle levylle mahtaa kuulua.
 
se on jollain tavalla raskasta kuunneltavaa, vähän niin kuin koittaisi imeä jauhelihaa pillillä
 
Tämä oli kyllä aika osuva luonnehdinta. Koko levyn mitassa kuuntelu on aika raskasta.
 
orkesterissa on yksi jäsen, joka ei sitten yhtään vakuuta, eli Davido Tolomei (puhtaat laulut). Miehen ääni ei ole oikein mistään kotoisin, siinä ei ole yhtään voimaa ja sitä hädin tuskin kuulee miksausten takaa.
 
Höh, ja minusta Tolomeilla on hieno ääni, joskaan sen sovittaminen yhteen Lorusson karjumisen kanssa ei ole ihan helppoa. Yhtä kaikki, Tolomei ei ole enää yhtyeen riveissä, ja ilmeisesti korvaajaakaan ei ole haettu jos kerran puhtaat laulut on kokonaan tiputettu seuraavalta levyltä. Vähän kaksijakoiset odotukset uuden levyn suhteen: toisaalta arveluttaa mutta toisaalta taas kiinnostaa hirvittävästi.

...mutta orkesterissa on yksi jäsen, joka ei sitten yhtään vakuuta, eli Davido Tolomei (puhtaat laulut).
 
No sittenhän uusi levy voi olla siltä osin mukavampi, sillä kaveri ei ole enää menossa mukana. Pari vuotta sitten lähti bändistä. En ole itsekään kuunnellut Painter's Palettea loppuun asti täysillä sielun voimilla montakaan kertaa, mutta alkupuolisko on tosi maittavaa.

http://www.ephelduath.net/music/Vector%20Third%20Movement.mp3
http://www.ephelduath.net/music/pleonasm.mp3
 
Huhhei, kävispä ostamassa koko levyn.

Nyt alkaa pikku hiljaa upota uusimman levyn koukerot perille asti. Mitäs muut tykkää?

Nyt alkaa pikku hiljaa upota uusimman levyn koukerot perille asti. Mitäs muut tykkää?
 
Jaa, eipä ole tullut vähään aikaan kuunneltua vaikka se tuolla hyllyssä onkin. Oli vähän liian koukeroinen, tarttumapintaa tuovat puhtaat laulut eivät olisi olleet pahitteeksi. Kuuntelen ehkä sitten lisää kun jaksan, välillä tuo on kyllä melko hermojaraastavaa musiikkia. Mutta The Painter's Palette on helvetin hyvä edelleenkin.

Mielenkiintoinen levy. Osittain todellakin hyvän kuuloista.

Nostoa.
Liittyy sen verran otsikkoon, että ko. lätystä on tulossa remix-versio Pain Remixes the Known.
Uusi albumikin on tekeillä, mutta basistin menivät perkule potkimaan pihalle :|
 
Hello all,
 
here are a few questions we answered Earache some days ago as part of the promotion for the remix album, Pain Remixes the Known. We thought of sharing the whole thing with you so that you get exclusive information.
 
We hope you guys enjoy it, and as usual dont hesitate to leave feedback!
 
Ephel Duath
 
1) Tell us more about the remix album itself - what does it contain and why did you decide to do one?
 
The way we designed the previous album, Pain Necessary to Know, left room for a lot of new interpretations, or remixes as is the case here. The initial idea came from Earache's Dan Tobin, and it seduced us straight away. We were on tour at the time and therefore had enough spare time on the road to discuss about all this and we all arrived to the conclusion that slowing down the BPM of PNTK to a dubbish rythm would be a slight risk that had the potential to become a thrilling experience.
 
2) Who started it? What is it all about? Where it was recorded and was it was fun to make?
 
Two years ago ambient-dub guru Eraldo Bernocchi contacted us just to congratulate us for our work and ended up inviting us to dinner. Eraldo is a guitar player, producer and electronic musician. He's got more than 20 years of musical career and 75 full lenght albums spanning many different audio and visual projects with artists and musicians from all over the world. Some of his partners and collaborators are Bill Laswell, Mick Harris, Toshinori Kondo, Thomas Fehlmann, DJ Disk and Harold Budd. He scored various soundtracks, just to mention a few "Nirvana" and "Denti" of the Oscar Prize winner Gabriele Salvatores. Among his remixes he counts Almamegretta, Prince Paul/Jungle Brothers, WordSound, Robert Miles, AFA, The Maldoror Project and many others ranging from dub to metal and drum and bass. A brilliant artist basically. So Lucio and I went to Tuscany where he lives and a lot of ideas regarding possible collaboration came up that night. After a few months Eraldo asked us to compose a song with him for the 20th anniversary of his band Sigillum S. The song came out real Pink Floydish, with spoken words as well as the typical Ephel Duath appeal added to the ambiant guitar of Eraldo. Some time went by and our friendship developed, and at some point Dan Tobin's idea for the remix album came up and we immediately thought of Eraldo.
The whole album, Pain Remixes the Known, has been composed by Eraldo in his home studio called The Place with the help of collaborator and singer Lorenzo Esposito Fornasari.
 
3) Can you tell us more about your bassist leaving? What are your future projects (with or without a bassist)?
 
We asked Fabio to leave the band before our May UK tour. We have reached the maximum of our artistic capacities with him and we will always cherish the memories shared with him, but it is time for us to move on. We will not look for a substitute and will continue as a trio, for a sole experimental choice. We believe we will gain something out of this loss. Right now we are working hard on the new album, a concept called "Through My Dog's Eyes" and will be recorded beginning of next year. We'll announce the name of our kick-ass producer soon as well as the one of artist who will take care of the artwork. We are beyond excited at the idea of going back to the studio.
 
4) Finally, why an Ephel Duath fan would enjoy these remixes?
 
An Ephel Duath fan knows that the band is shapeless. We think that PRTK is an extremely important experiment that can help the band widen the scope of its fanbase and can surprise whoever is used to our sound. Just listen to it and see for yourself.
 
http://www.myspace.com/ephelduath

Ihmettelin kyllä tuota kovasti jo silloin, kun nimi katosi jäsenlistasta. Oli nimittäin todella tiukat bassottelut Pain Necessary to Knowilla. Harmi juttu. Toivottavasti eivät ihan älämölöksi mene, jos kerran tähtäävät vielä kokeellisempaan matskuun.
 
Ei oikein vielä iskenyt tuo remixjuttu, pitää paneutua sitten koko levyyn paremmin jossain vaiheessa.