Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Tästä on on ollut off-topiccia jo kovin monessa keskustelussa, joten ajattelin aloittaa sille kokonaan oman. Voi olla että tästä onkin jo keskusteltu, mutta haulla on en löytänyt. No niin, kertokaapa omia mielipiteitä siitä miten suuri merkitys teille on sillä mistä biisissä lauletaan. Häiritseekö jos sanoitukset ovat silkkaa paskaa vai onko se aivan sama mistä siinä lauletaan kuhan biisi toimii muuten? Yritetään kuitenkin pysyä asialinjassa ja kunnioittaa muidenkin mielipiteitä. Aloitan itse..
 
Kuuntelen sanoituksia melko paljon mutta aina niihin ei kuitenkaan jaksa uppoutua. Joillakin bändeillä lyriikat ovat todella sidottuja musiikkiin, jolloin niiden merkitys on suuri. Esimerkkinä Sentencedin "angstailut", biisi ja sanat kulkevat käsi kädessä. Suomenkielisistä mainitsisin Ajattaran, jonka musiikki jopa nojaa vahvasti sanoituksiin. Ajattaralla hienot lyriikat ovat voimakeino, jota ilman en uskoisi bändin toimivan alkuunsakkaan näin hyvin. (älkää tarttuko siihen toimiiko bändi teidän mielestänne) Näitä "rähinä-metallibändejä" kuten bodomi, norther ja muutamat muut suomalaiset sanoitukset jäävät hieman taka-alalle, eikä niitä olekkaa tarkoitettu miksikään taiteeksi. Silti minua ainakin vituttaa kuunnella jos biisin kertosäkeessä ei ole muuta sanottavaa kuin "You don't know shit" tai "I don't give fuck you fuck motherfucker", jne.. Nämä siis northerin ja bodomin uusimmilta, ekalla levyllä kun northerilla oli ihan "toimivaakin" angstailua.
 
Areena on teidän.

System of a Down on esimerkki loistavista sanoituksista jotka tukevat musiikkia eikä ilman niitä SOAD olisi omanlaisensa. Örinäosastolla en hirveästi tutki sanoituksia, poikkeuksena Dark Tranquillity. Stannella kun sattuu olemaan harvinaisen terävä kynä, mielenkiintoisia sanoituksia herra saa aikaan. Mokoman Annalan tekstit miellyttävät myös.

Stannella kun sattuu olemaan harvinaisen terävä kynä, mielenkiintoisia sanoituksia herra saa aikaan.
 
Tootta, mutta hänen tekstinsä ovat kyllä jo melkoisen haastavia tulkittavia ja ymmärrettäviä.

Sanoitusten merkitys on ihan yhtä suuri kuin mikä tahansa muunkin elementin.

Sanat eivät kiinnosta.

Mutta kyllä metallimusa menee monesti ilman että kuuntelee laulua/Örinää lainkaan. Rankat hyvänkuuloiset kitarariffit, koukut ja rumpukompit ovat kuitenkin pääseikat miksi tätä musiikinalaa kuuntelen.
 
Monesti näinkin, mutta minulla on tunne, että vaikkei lyriikoita kuuntelisikaan, niin ilman lauluja voisi monella bändillä käydä musiikki todella puuduttavaksi.

Luen melkein aina sanat kun kuuntelen jotain levyä. Poikkeuksena Emperorin In The Nightside Eclipse, jossa sanoja ei jaksa lukea Taavi Tavallinenkaan. Eli kyllä sanoilla on merkitystä, ei tosin läheskään niin suurta kuin itse musiikilla.

En niin hirveästi kiinnitä huomiota sanoituksiin. Kunhan ei mitään "Rölölölöö":tä ole niin ei haittaa.

Huonojen lyriikoitten listaan menee ehdottomasti slipknot. Paska bändi ja paskat lyriikat.

Musiikki, jota kuunnellessa ei sanoituksista ole edes teoriassa mahdollista saada selvää, ei kiinnosta. Tuleekin mieleen ettei kyseisillä bändeillä ole mitään sanottavaa mulle, muuta kuin että meillä on bändi ja ollaan maailman rankimpia.

Örinälaulussa en jaksa kiinnittää yhtä suurta huomiota sanoihin kuin puhtaammassa laulussa. Puhtaassa lähes aina luen myös sanat, onpa helpompaa lauleskella mukanakin sitten :)
Mutta myös örinälaulun sanat tulee usein luettua, mutta isoa huomita niihin en tosiaan kiinnitä.

Usein tuntuu siltä että se ihmisääni on tärkeempi elementti kun itte lyriikat. En minä mitään kappaletta kuuntele lyriikoiden takia koskaan, harvimmin just hevimetal-musiikkia. Itte sävellystyö joka on tärkeintä.

Mulle sanotukset on melkein yhdentekeviä kunhan ei oo ihan ritiratirallaa. Tottakai myös pikkeushyvän sanotuksen erotan kumminkin. :-)

ainaki jossain tapauksissa sanotukset tuo yllättävän paljon munaa biiseihin esim. Mokomalla ja niissä on myös järkeä ja muutenkin hienoa työtä. Katatonian sanotukset on myös aika angstahtavia, kunnon vitutuksessa kun kuuntelee ni alkaa jo käsi kopeloimaan pöydän laatikosta magnumia.

Tootta, mutta hänen tekstinsä ovat kyllä jo melkoisen haastavia tulkittavia ja ymmärrettäviä.
 
Ilmankos minun mielestani hanen sanoituksensa tuntuvatkin vain oudoilta lauseilta toisensa peraan ja ettei niilla ole koskaan tekemista edellisen/seuraavan lauseen kanssa :D En taida olla kovin syvallinen ihminen.
 
Kyllahan se on plussaa jos lyriikoissa on oikeasti asiaakin pelkkien sanojen jatkoksi. Suurempi paino minulle on etta kuulostaako laulusuoritus hyvalta.
 
Musiikki on minulle p'a''a'asia

Eipä noilla kauheasti ole väliä, vaikka mitään jeesustelulyriikoita ei ole hauska kuunnella.

Suomenkielisiä lyriikoita kuuntelen, kun niihin ei tarvi niin paljon keskittyä ymmärstääkseen.

Sanat eivät kiinnosta.
 
Tyhjäpäiden puhetta. Eri asia jos sanoista ei saa selvää, niin silloin niillä ei ole niin väliäkään.
 
EDIT: Niin korjataan nyt sen verran, että ei surkeat sanoitukset vielä estä minua kuuntelemasta jotain tiettyä orkesteria, jos meno on muuten timangia. Hyvät sanoitukset toki ovat aina plussaa.

Tämä "sanoista ei saa selvää" -jorina on aina ihmetyttänyt meikäläistä. Eikös se lyriikkavihko ole olemassa sitä varten, että sieltä voi halutessaan niitä ohimenneitä rivejä tutkailla?
 
Kyllä ainakin itse arvostan hyvää lyriikkaa. Joittenkin bändien viehätys perustuu osittain nimenomaan lyriikoihin, joihin voi jollain tavalla samaistua. Eihän hyvät lyriikat tietenkään musiikkia paranna, mutta parantavat ainakin koko sopan makua huomattavasti.