Kitarat: kitarakamat ›

kävin taas kerran musaliikkeissä testailemassa skebaroita ja tuli mieleen mistä voin nähdä minkä mallin Tokain LP on kyseessä? niitä kun on ls30-ls200 kenties? eikä kauloissa ole mitään lappuja, eikä mitään infoa ole kitaran ympärillä.
pitääkö olla meedio?
pitääkö vaivata myyjiä kysymällä "mikä tän merkkimalli on, onks tää se X9000KCDP-sdkeDSS"?
 
Mikä Tokain LP eissa on edullinen jos ajatellaan sen sisältävän mahonkia suht reilusti.

Juu. noista Tokaista on lähes mahdoton joistain sanoa, et mitä mallia. Varsinkin Korean vermeistä kun ei löydy edes sarjanumeroita. Eli siitä ainakin tietää että kyseessä on Korealainen. Kandee tsekata Tokain sivuilta. tai muistan nähneeni surffaillessani jossain Tokai foorumin, missä oli juttua just noista. Omistan ittekkin yhden tunnistamattoman Tokain. =D

tosin yhessä Tokain kepissä oli virittimien alapuolella kaulassa merkintä Korea tai made in korea.
 
mutta toisessa tokaissa ei mitään merkintää..

Korealaiset Tokai Love Rockit tunnistaa ainakin näistä jutuista:
 
1. Ei sarjanumeroa
2. Kaularaudan kolon kansi kiinni kolmella ruuvilla (japanilaisissa kahdella ja kannen muoto erilainen)
3. Takana valkoiset elektroniikkaosaston kannet
4. Mallinimi ALS-xx (xx = numero joka on pienempi kuin 60), tosin käsittääkseni joskus 80-luvulla Tokailla oli Japanissa tehtyjä malleja, joiden nimi oli ALS-xx.
 
Japanilaisista pitäisi löytyä kaulamikin alla olevasta kolosta mallinumero. Nuo mallinumerot vähän heittelevät, koska Tokaiden hinta on aikojen saatossa noussut, eli nykyinen LS-85 on suunnilleen sama kuin vuoden takainen LS-75 (LS-85 on vähän paremmat mikit kai)..eli nuo mallinimet muodostuvat Japanin listahinnoista (LS-85=85000 yen).
 
Mutta periaatteessa mallien erot ovat nämä:
 
LS-60: kolmiosainen vaahterakansi (jossa ei erityisemmin kuviointia, eli ei flamed tai quilted), ehkä myös runko
LS-65: kaksiosainen kansi ja runko, kannessa ei myöskään kuviontia nimeksikään
LS-70F: kuin LS-65, mutta vaahterakannen päällä loimuvaahteraviilu
LS-75Q: muuten sama kuin edellinen, mutta quilted vaahteraviilu päällä
 
Edellä mainitut ovat ne ns. normaalit Japanilaiset mallit, sitten on vielä muutama, jotka maksavat lähes yhtä paljon kuin Gibsonitkin.
LS-200: paksu loimuvaahterakansi (ei tavallinen vaahtera+loimuviilu), ebenpuuotelauta
LS-320: paksu loimuvaahterakansi, otelauta jacarandaa, nitroselluloosalakka.
 
Helpointa nuo Japanilaiset on tunnistaa tosiaan sarjanumerosta ja mallit kannen kuvioinnista.
 
Korealaisista Love Rockeista kannattaa pysyä erossa, mikäli haluaa sekä LP-tyyppisen ulkonäön, että myös soundin..korealaisissa Love Rockit kun eivät ole mahonkia nähneetkään, vaan runko on joko leppää tai jotain epämääräistä viiluainesta.

plussaa Laxulle.

Näin on.

Olen moneen kertaan ihmetellyt, että mikä ihmeen huippusalainen tieto se kitaran malli on, kun valmistaja ei sitä useinkaan halua kertoa. Ei kertonut Ibanez Blazerini mikä lukuisista Blazer-malleista se oli, RG-570 ei kerro nimeään. Jacksonini vaikenee myös visusti omastaan. Aivan älytöntä. Pistäkääpä nimettömiä RG-sarjan Ibanezeja riviin ja rupeatte siitä tunnistamaan. Tai Jacksonin erilaisia superstrat-muotoisia.
Oikein pistää vihaksi, kun ajattelee. Oikeita ongelmia tästä tulee ainakin käytettyjä soittimia myytäessä ja ostettaessa.
 
Kyllä niistä yleensä joku merkki löytyy, mutta monesti se on piilossa esim. mikin alla, kaulan liitoksessa tms. Nuo Ibanezin RG:than on vielä aika helppo tunnistaa esim. tallasta ja mikkien määrästä. Omassani on ainakin lavan takana tarra, jossa on sarjanumero ja mallin tunnus, tässä tapauksessa RG550.
 
Silti, olen samaa mieltä, että olisi ihan mukava jos kitaran malli lukisi jossain selvästi.