| Aihe: Folk | |
|---|
|
Kuuluuko folk tämän roots-otsikon alle?
Jos ei, niin mihin? |
 JC
14.05.2003 12:13:22 | |
|
Omasta mielestäni folk-keskustelu sopii mainiosti roots-ryhmään. |
|
Kannatetaan! Minkälainen folk kiinnostaa? |
|
Kannatetaan! Minkälainen folk kiinnostaa?
Itse ainakin kuuntelen(kuuntelin)tuollaista vanhempaa folkpoppia niin kuin esim. Joan Baez, Seekers, Peter Paul & Mary ja miks ei Bob Dylan ja Donovan'iakin.
"G-strings are for strippers" |
|
Tässä mun suosikkeja:
Donovan
Bert Jansch
Davey Graham
Fred Neil
Phil Ochs
ja paljon muitakin tietty, mutta noi nyt sieltä folkimmasta päästä. |
|
Esim. Peter, Paul & Mary, Seekers, Simon & Garfunkel ja Tim Hardin ainakin maistuu folkin liepeiltä. Poppilinjoilla siis täälläkin lähinnä ollaan.
- It's been a long time coming - |
|
Kaikki vanha Joni Mitchell-kama on loistavaa. Uudempikin tuotanto on ihan jees, mutta vanhat akustiset levyt ovat mannaa. Suurin suosikkini on Blue. Se on niin hieno. Jonilla on ihan oma tyyli soittaa ja laulaa, en voi muuta kuin ihailla tätä ladya.
Crosby, Stills, Nash & Young sessiot ovat myöskin loistavia. Ja akustinen Young yksinäänkin on tietysti yksi nuoruuteni suurista innoittajista. Taisin varastaa aika monta juttua omaan kitarointiin Neililtä...;D
Nyttemmin olen sytkähtänyt näihin Irlannista tuleviin naislaulajiin. Oletteko kuunnelleet näitä käsittämättömiä ääniä, kuten vaikkapa Niamh Parsons? Sillä naisella on ihmeellinen ääni - yhtä aikaa kirkas ja käheä. Ja miten se laulaa sillä äänellään...kääk
Ja sitten tämä uusin tuttavuus, Eva Cassidy. Upea tulkitsija, täytyy vielä tutustua paremmin tämän naisen tuotantoon, joka ei kai kovin laaja ole.
Listaan sopisi myös jenkki Gillian Welsh ja suomineito Tarja Merivirta. Sillä naisella se vasta Ääni onkin!
No, nyt mä alan latelemaan ehkä liiaksikin näitä, mutta on pakko vielä mainita Kari Peitsamo. Näin Peitsamon soolona PispalaFolkissa vuonna 2001 ja se oli loistava! Karin biisitkin ovat aika mahtavia.
Akustinen musa on suurinta herkkua!
Ihmisen suurin heikkous on luovuttaminen.- T.Edison |
|
Omia suosikkejani ovat luonnollisesti maestro Bob Dylan, Phil Ochs (etenkin I Ain't Marching Anymore on hieno levy, eikä Newportin festivaaleilta koottu konserttitaltiointikaan hullummalta kuulosta) ja Simon & Garfunkel.
Folkrockimman ilmaisun puolelta mainittakoon vielä Richard & Linda Thompson (I Want to See the Bright Lights Tonight on viime aikoina pyörinyt kovaa tahtia stereoissa, komea albumi kerta kaikkiaan) sekä the Byrdsin kaksi ensimmäistä levyä.
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) |
|
Ai hitto, yksi tosi mahtava muusikko unohtui listasta!
Skottitrubaduuri Dick Gaughan on niin hyvä, että sanat ei riitä, täytyy kuulla. Sen paras levy on Handful of Earth.
Näin tämän hemmon Irkuissa livenä ja 400 ihmistä istui kaksi tuntia hiljaa ku hiiret, ku tämä mies kitaroineen täytti yksin koko mestan.
Wau.
Ihmisen suurin heikkous on luovuttaminen.- T.Edison |
|
Näistä 60-luvun "originaali" folk-jätkistä toimii meikälle lähinnä mainitut Fred Neil & Phil Ochs, ja kummankin kohdalla oikeestaan vielä nää myöhäsemmät tuotokset, joista on kyllä hootenanny-triot aika kaukana...mutta kyllähän näitä akustispainotteista, briljanttia matskua levyttäneitä songwritereita riittää, erityisesti tuolta 60/70-lukujen taitteesta - mainita voisi ainakin Townes Van Zandtin, sekä kohtuuttoman vähälle huomiolle jääneen Mickey Newburyn... |
|
Kaikki vanha Joni Mitchell-kama on loistavaa. Suurin suosikkini on Blue. Se on niin hieno. Jonilla on ihan oma tyyli soittaa ja laulaa, en voi muuta kuin ihailla tätä ladya.
Harvalla taiteilijalla/levyllä on niin koskettavia biisejä kuin Jonin Bluella. Esim. River aiheuttaa sellaisia emotionaalisia väristyksiä, että sanat eivät riitä kertomaan. For The Roses ja oikeastaan kaikki levyt ainakin 70-luvun puoliväliin saakka puraisevat, vaikka toteutus rupesikin siirtymään fuusio-jaskan puolelle.
"I've Got The Rock'n'Rolls Again" |
|
Luetaanko Richard Thompsonin akustinen kama folkiksi? On muuten aivan loistava setä tuo.
Harppu on alaston piano |
 Blue Moon
15.05.2003 18:17:57 (muokattu 15.05.2003 19:07:35) | |
|
Folk-bluesin puolelta mainitaan Mississippi John Hurt. OKehille v. 1928 (!!) tehdyt levytykset ovat uskomattoman hienoja. Hyviä sävelmiä, ainutlaatuinen soittotyyli ja lämmin ääni. Aivan mykistävän ajatonta kamaa, jota voi suositella kaikille folkista pitäville. Dylanit, Simon & Garfunkelit yms. ei ole ollenkaan kaukana tästä musiikillisesti, päinvastoin.
Minkähän takia en ole älynnyt näihinkään tutustua aiemmin?
- It's been a long time coming - |
|
Folk-bluesista puhuttaessa on pakko mainita Skip James, jonka falsetti vaikkapa kappaleissa Devil Got My Woman tai Hard Times Killing Floor Blues hyytää veren... |
|
Bob Dylanin loistavalla, mutta omituisen aliarvostetulla, As Good As I Been To You -levyllä Bob vetelee folkstandardeja ihan mies ja kitara -meiningillä. Samalla myös paljastuu, että halutessaan Bob on oikein hyvä soittaja. Jotkut väittävät, että viitsiessään mies soittaisi huuliharppuakin ihan hyvin kunhan vaan malttaa ottaa sen pois telineestä. On kuulemma soittanut salanimellä joillain levyilläkin.
Kyllä sitä säröä saa miedommillakin säädöillä, pitää vaan hakata lujempaa. |
|
Folk-bluesista puhuttaessa on pakko mainita Skip James..
Ja Leadbelly, jonka sävelkynä on synnyttänyt Rock Island Linen, Cotton Fieldsin ja Midnight Specialin kaltaisia ikivihreitä kappaleita.
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) |
|
Nyttemmin olen sytkähtänyt näihin Irlannista tuleviin naislaulajiin. Oletteko kuunnelleet näitä käsittämättömiä ääniä, kuten vaikkapa Niamh Parsons? Sillä naisella on ihmeellinen ääni - yhtä aikaa kirkas ja käheä. Ja miten se laulaa sillä äänellään...kääk
!
Kiitos Folkkari vinkistä. Ostin Niamhin levyn kaupasta ja sehän kolahti hetimiten!!! Itse suosittelen(jos haluat tutustua)ainakin Mari Boinen"Eallin"levyä(MAHTAVA)ja sitten Clara Sanabras nimisen neitokaisen levy"New Irish Girl".Clara on oikeasti barokkiin suuntautunut laulaja, mutta irkkumusakin sujuu...
"Olen erittäin hyvä(ellen täydellinen)" |
Blue Moon
16.05.2003 19:20:03 (muokattu 16.05.2003 19:48:48) | |
|
Ja Leadbelly, jonka sävelkynä on synnyttänyt Rock Island Linen, Cotton Fieldsin ja Midnight Specialin kaltaisia ikivihreitä kappaleita.
Jees, hienoa ja merkittävää musiikkia, vaikka ei kai noita Leadbellyn tai Mississippi John Hurtin kaltaisten "songstereiden" kappaleita voi sinänsä pitää välttämättä täysin miesten sävellyksinä vaikka ne heiltä taltioituina ovat onneksi elämään jääneetkin. Trad. kamastahan useimmiten kyse loppujen lopuksi oli. EDIT: Ja siksi se niin ajatonta ja hyvää onkin?
Nämä "songsterit" olivat käsittääkseni paikallisia "pelimanneja", joilla oli usein tavattoman laaja ohjelmisto kaikenlaista musiikkia,; spirituaaleja, bluesia, hollereita, Stackoleen tai John Henryn kaltaisia "balladeja", kansanmusiikkia jne. "Songsterit" vähitellen vähenivät, kun varsinaiset blueslaulajat nousivat suosioon. (lähde: Paul Oliver: Bluesin Tarina)
- It's been a long time coming - |
|
Tässä sitä taas huomaa, miten hankalaa lokerointi on!
Mä oon intohimoinen folkin ystävä, mutta myös sellainen akustinen kama, kuten osa Richard Thompsonin tuotannosta (RT on loistava!) kuullostaa erittäin nautittavalta! Niin että mikä on folkia ja mikä vain akustista tavaraa... Mutta hyvää musiikin täyttyy kuitenkin olla!
KantriKatri! Yritin käydä Amazonissa kuuntelemassa Clara Sanabrasin levyä, mutta sitäpä ei voinutkaan kuunnella. No, käyn tutustumassa siihen jossain muualla - tuntuu kiinnostavalta tapaukselta.
Muutenkin täällä on vilahdellut muutamia mielenkiintoisia nimiä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Ei muuta kuin Amazoniin ja tsekkaamaan.
Ihmisen suurin heikkous on luovuttaminen.- T.Edison |
 KantriKatri
17.05.2003 10:18:08 (muokattu 17.05.2003 10:18:23) | |
|
Go to: www.clarasanabras.co.uk. Siellä on ainakin jotain näytteitä! :-)))
"Olen erittäin hyvä(ellen täydellinen)" |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
