Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tuleva ensimmäinen kunnon elektroniikkanäpertelyni aiheuttaa paljon pohdiskelua..
 
Miten saan on/off-kytkimellä (lukkiutumattomat spdt-jalkakytkimet näyttävät olevan kiven alta kalliisti hankittavissa) tehtyä IC-piireille 1/0-kytkimen, kun nollalla pitää varmaankin kytkeä maihin, pelkkä irti kytkeminen ei riitä. Tosin digitaalitekniikan opettajani sanoi, että useimmat piirit tulkitsevat "irtonaisen" pinnin ykkösenä. Voiko tämän siis tehdä jommin kummin päin ihan suoraan on/off-kytkimellä?
 
Entä jos pinni on koko ajan vastuksen kautta maissa, ja kytkimellä kytkisi sopivasti ylimitoitetun jännitteen siihen?
 
Sellainenkin vaihtoehto tuli mieleen, että kytkisi invertterin tulon maahan, ja kytkisi kytkimen kautta lähdön maahan, jolloin auki-asennossa saisi ykkösen ja kiinni-asennossa nollan. Onko tämä ok? Kiinni-asennossahan lähtö on periaatteessa kytketty tuloon, vaikkakin molemmat ovat nollapotentiaalissa.
 
Laitteessa tulee olemaan myös kytkentöjä, joissa kytkinvärähtelyä ei saisi olla. Olisiko toimiva ratkaisu laittaa kytkimen perään konkka ja vastus rinnan maihin ja perään schmitt-triggeri? Eikö tuo konkka tällöin hidastaisi jännitteen nousua, jolloin kytkimen mahdollinen värähtely myös vaimenisi? Minkähän arvoiset komponentit sopisivat?
 
Jos ja kun pääsen lopulta kasaamisvaiheeseen, niin kytkenkö piireiltä tarvittavat lähdöt ja tulot ihan suoraan toisiinsa, vai pitääkö virtaa rajoittaa vastuksilla? Olen tähän asti tehnyt kytkentöjä vain koulussa kytkentäalustalle.

Entä jos pinni on koko ajan vastuksen kautta maissa, ja kytkimellä kytkisi sopivasti ylimitoitetun jännitteen siihen?
 
Tämän pitäisi toimia. Normaalisti kun virtaa ei kulje on input on nollassa ja kun syötät siihen jännitteen nousee vastuksen potentiaali käytännössä samaan kun se jännitekin (ei ole jännitteenjakoa). Eli ei siis tarvita ylimitoitettua jännitettä.
 
Sellainenkin vaihtoehto tuli mieleen, että kytkisi invertterin tulon maahan, ja kytkisi kytkimen kautta lähdön maahan, jolloin auki-asennossa saisi ykkösen ja kiinni-asennossa nollan. Onko tämä ok? Kiinni-asennossahan lähtö on periaatteessa kytketty tuloon, vaikkakin molemmat ovat nollapotentiaalissa.
 
Älä turhaan polta piirejäsi... invertterin lähtö lykkää virtaa tietyn määrän ja jos lähtö on suoraan maissa voi piiri kärähtää.
 
Laitteessa tulee olemaan myös kytkentöjä, joissa kytkinvärähtelyä ei saisi olla. Olisiko toimiva ratkaisu laittaa kytkimen perään konkka ja vastus rinnan maihin ja perään schmitt-triggeri? Eikö tuo konkka tällöin hidastaisi jännitteen nousua, jolloin kytkimen mahdollinen värähtely myös vaimenisi? Minkähän arvoiset komponentit sopisivat?
 
Vastus sarjaan ja konkka rinnalle todennäköisesti riittää. Vaikka 1k sarjaan ja 100n rinnalle. Ehkä. Pelkkä konkka rinnallekin saattaa riittää. Aikavakio tau = R*C... (aika jossa konkan yli oleva jännite on apaut 63% tulojännitteestä. muistaakseni...)
 
Jos ja kun pääsen lopulta kasaamisvaiheeseen, niin kytkenkö piireiltä tarvittavat lähdöt ja tulot ihan suoraan toisiinsa, vai pitääkö virtaa rajoittaa vastuksilla?
 
Jos logiikat ovat tyypiltään samoja voi niitä kytkeä aika vapaasti. Datalehdistä löytyy tiedot paljonko piirit jaksaa ajaa ja paljonko tuloportit kuormittavat. niistä voi arpoa... Fan out -lukema muistaakseni kertoi montaako tuloa yksi lähtö jaksaa ajaa. Korjatkaa jos puhun puuta heinää.
 
Virtaa rajoittamaan ei vastuksia käytännössä tarvita. Tuloporttien impedanssin on senverran korkea että eivät ne ihan hirvittävästi linjaa kuormita. Nopeissa väylissä voi joutua tekemään impedanssisovituksia erinäisillä vastukikkailuilla mutta sovelluksessasi tuskin mennään kovin montaa megahertsiä.

Kiitoksia vastauksista, joskin tämä kohta jäi vielä vähän epäselväksi:
 
Vastus sarjaan ja konkka rinnalle todennäköisesti riittää. Vaikka 1k sarjaan ja 100n rinnalle. Ehkä. Pelkkä konkka rinnallekin saattaa riittää. Aikavakio tau = R*C... (aika jossa konkan yli oleva jännite on apaut 63% tulojännitteestä. muistaakseni...)
 
Eli sarjaan ja rinnan minkä kanssa?

Laitteessa tulee olemaan myös kytkentöjä, joissa kytkinvärähtelyä ei saisi olla.
 
Tämä kytkentä vie kaksi invertteriä, joiden ei tarvitse olla schmitt-triggereitä, sekä vaihtokytkimen.
Nimitetään inverttereitä A:ksi ja B:ksi. Kytke A:n ulostulo B:n sisäänmenoon ja B:n ulostulo A:n sisääntuloon. Kykimen keskikosketin kytketään maahan ja "päät" l. vaihdot kytketään A:n sisääntuloon ja B:n sisääntuloon. Ulostulo otetaan B:n ulostulosta.
 
Kytkentä tuntuu vaaralliselta kun siinä kytketään invertterin ulostuloja maihin, mutta (ainakin perus) TTL:n speksit sallivat moisen. Lisäksi kuormitushetki on ainoastaan kahden invertterin viiveen mittainen, joten suurta haittaa piireille ei pitäisi tuosta olla(minä olen wanhanaikainen, en huoli viipeitä)
 
Lähde: Lauri Kotilainen/Reijo Laine - Kootut kytkennät I (1978)

Tämä kytkentä vie kaksi invertteriä, joiden ei tarvitse olla schmitt-triggereitä, sekä vaihtokytkimen.
Nimitetään inverttereitä A:ksi ja B:ksi. Kytke A:n ulostulo B:n sisäänmenoon ja B:n ulostulo A:n sisääntuloon. Kykimen keskikosketin kytketään maahan ja "päät" l. vaihdot kytketään A:n sisääntuloon ja B:n sisääntuloon. Ulostulo otetaan B:n ulostulosta.
 
Tätä voisikin soveltaa niissä kohdissa, joihin ei tule jalkakytkintä, eli voin käyttää vaihtokytkintä. Kiitoksia vain.

LED:ille riittänee BC548. hfe:tä löytyy riittävästi, jolloin logiikkapiirin ulostulo ei mene polvilleen.
Trankun maksimivirta 100mA:n luokkaa, joten sopivasti mitoittamalla voisi käydä releellekin. Mikäs sinulla on sille releelle tarkoitettu jännite?
Jos 5V, niin sen 548:n saapi ajaa saturaatioon, jotta rele vetää varmasti. Kannattanee tehdä ensiksi kokeilukytkentä, jolla varmistaa toimivuuden.
 
Kantavastuksen nyt joutuu laskemaan ja mahdolliset kollektorivirran rajoitusvastukset + releen rinnalle estosuuntainen diodi piikkejä tappamaan jne.
 
Näppäriä olisivat myös kytkinfetit. Hilaa voi sopivasti ohjata logiikkatasoilla ja virrankestoa voi olla amppeereja, ellei kymmeniä. En tässä osaa suoraltakädeltä sanoa tyyppejä.
Eiköhän niitä ole bebekkikin väärällänsä.